lääkeapua?

Olen alkanut ahdistua yhä enemmän tästä omasta jännittämisestäni, se saa vain pahempia ja pahempia muotoja. Työpaikkojen ja koulupaikan pitäminen tuntuu tosi vaikealta, ja tunnen myös että petän muiden odotukset menestymisen suhteen. Lupailen tekeväni asioita, joita tiedän toisaalta kokoajan etten jaksa tehdä. Olisi pakko saada tarpeeksi aikaan, mutta sitten päivät menevätkin täysin hukkaan kotona ahdistuessa...
Jännitän julkisia tilanteita, mutta en ihan aina kuitenkaan. En ole esiintynyt tai muuten pitänyt esitelmää tms. vuosiin, enkä halua edes ajatella että joskus sellaista tekisinkään.

Ja siis varsinaiseen kysymykseen...
Onko olemassa jännittämiseen jotain lääkettä, jota voi käyttää tarpeen vaatiessa, mutta kuitenkin esim. jokaisena arkipäivänä että selviä töistä ja koulusta? Olen aikoinaan käyttänyt pariakin masennuslääkettä, jotka lievittivät myös jännittämistä, mutta nyt en haluaisi 'kokopäiväiselle' kuurille taas. Se tuo mukanaan lihomista ja muita minulle epämiellyttäviä asioita, jotka harmittavat.

Pitäisikö ottaa yhteyttä terveyskeskukseen vai esim. lääkäriin, joka hoiti minua vuosia sitten? Hän sanoi silloin, että voin ottaa yhteyttä jos tulee jotain asiaa, mutta nyt yhteydenotto tuntuu vaikealta. Ensinnäkin suoran numeron etsiminen jostain... Ottavatko 'tavalliset' lääkärit terveyskeskuksessa tällaisen asian vakavasti, kun en varmasti osaa edes selittää tätä kunnolla?
4594
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Jotenkin kuulostaa tutulta.Minulla oli myös sellaisia kasaantuvia ahdistuksia jotka sitten purkautuivat rajuina masennuksina, perheriitoina yms. Itse käytin aikanaan hiukan vastaavissa akuuteissa tilanteissa Oxepam nimistä lääkettä erittäin hyvillä kokemuksilla.
Kunlääke loppui en ole sitä saanut enään lisää ei sitten millään. Se oli hyvä tuki ja turva pelkällä olemassa olollaan. Tiesin, että jos tilanteet karkaavat käsistä voin turvautua siihen.
Kun lääkettä oli olemassa tilanteita tulikin paljon harvemmin.
Olen yrittänyt selittää tätä lääkärille ja terveyden hoitajille, mutta turhaan. He ovat sitä mieltä, että se ei ole oireisiini oikea lääke.

Äänestä
  • Itsekin olen kokeillut muutamia mieliala lääkkeitä huonoin tuloksin. Nyt mulla on xanor, mikä on suunnilleen samaa kuin tuo oxepam eli bentsodiatsepiini. Otan sitä vain harvakseltaan, ei suinkaan joka päivä tai viikkokaan. Se on todella hyvä apu, mutta lääkärit eivät halua sitä kovin helposti määrätä kun sitä käytetään tietyissä piireissä huumeiluun. Sitten jos olisi huumehörhö sekopää niin sitä silloin kyllä näyttää saavan niin paljon kun haluaa, mutta tavallisille se on paljon vaikeampaa. Nyt sitä vielä on jäljellä mutta jos lääkäri käy kikkailemaan reseptin uusinnan kanssa jossain vaiheessa niin täytyy kai vaihtaa yksityiseen lääkäriin. Eiköhän potilas itse kuitenkin tiedä mikä lääke toimii ja mikä ei.

    Äänestä

  • Panic kirjoitti:

    Itsekin olen kokeillut muutamia mieliala lääkkeitä huonoin tuloksin. Nyt mulla on xanor, mikä on suunnilleen samaa kuin tuo oxepam eli bentsodiatsepiini. Otan sitä vain harvakseltaan, ei suinkaan joka päivä tai viikkokaan. Se on todella hyvä apu, mutta lääkärit eivät halua sitä kovin helposti määrätä kun sitä käytetään tietyissä piireissä huumeiluun. Sitten jos olisi huumehörhö sekopää niin sitä silloin kyllä näyttää saavan niin paljon kun haluaa, mutta tavallisille se on paljon vaikeampaa. Nyt sitä vielä on jäljellä mutta jos lääkäri käy kikkailemaan reseptin uusinnan kanssa jossain vaiheessa niin täytyy kai vaihtaa yksityiseen lääkäriin. Eiköhän potilas itse kuitenkin tiedä mikä lääke toimii ja mikä ei.

    Luulen, että itse tarvitsisin tällaista lääkettä ainakin aluksi käyttää lähes päivittäin. Siis arkipäivinä ainakin, kun pitää käydä töissä tai koulussa, jossa ne pahimmat tilanteet on. Ehkä siinä tapauksessa tuollainen 'huumeilu'lääke ei olisi hyvä. Jos siihen voi kehittyä riippuvuus?

    Äänestä

  • nuori nainen kirjoitti:

    Luulen, että itse tarvitsisin tällaista lääkettä ainakin aluksi käyttää lähes päivittäin. Siis arkipäivinä ainakin, kun pitää käydä töissä tai koulussa, jossa ne pahimmat tilanteet on. Ehkä siinä tapauksessa tuollainen 'huumeilu'lääke ei olisi hyvä. Jos siihen voi kehittyä riippuvuus?

    Ei siihen riippuvuutta synny jos yhtään järkeä käyttää sen kanssa. Mulle on kirjoitettu esim. 3 tabua päivässä mutten koskaan ota kuin yhden tai kaksi ja muutenkin melko harvakseltaan. Mulla ne mieliala lääkkeet ei siis toiminut mitenkään, pahensi vaan oloa... Mutta lääkärit taas mielellään määrää noita serotoniini lääkkeitä mistä ei kaikille ole apua. Bentsot on "täsmälääke" jota pitäisi käyttää vain silloin kun siltä tuntuu eikä koko ajan, muuten siihen tulee riippuvaiseksi. Eihän buranaakaan syödä sitä varten päivittäin että pää ei tulisi kipeäksi. Siitä riippuvuudesta tai vieroitusoireista mulla ei ole mitään käsitystä kun en omaa kokemuksia.

    Bentsot on hyviä lääkkeitä oikein käytettynä, vielä kun kaikki lääkäritkin sen ymmärtäisi:)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


nuori nainen kirjoitti:

Olen alkanut ahdistua yhä enemmän tästä omasta jännittämisestäni, se saa vain pahempia ja pahempia muotoja. Työpaikkojen ja koulupaikan pitäminen tuntuu tosi vaikealta, ja tunnen myös että petän muiden odotukset menestymisen suhteen. Lupailen tekeväni asioita, joita tiedän toisaalta kokoajan etten jaksa tehdä. Olisi pakko saada tarpeeksi aikaan, mutta sitten päivät menevätkin täysin hukkaan kotona ahdistuessa...
Jännitän julkisia tilanteita, mutta en ihan aina kuitenkaan. En ole esiintynyt tai muuten pitänyt esitelmää tms. vuosiin, enkä halua edes ajatella että joskus sellaista tekisinkään.

Ja siis varsinaiseen kysymykseen...
Onko olemassa jännittämiseen jotain lääkettä, jota voi käyttää tarpeen vaatiessa, mutta kuitenkin esim. jokaisena arkipäivänä että selviä töistä ja koulusta? Olen aikoinaan käyttänyt pariakin masennuslääkettä, jotka lievittivät myös jännittämistä, mutta nyt en haluaisi 'kokopäiväiselle' kuurille taas. Se tuo mukanaan lihomista ja muita minulle epämiellyttäviä asioita, jotka harmittavat.

Pitäisikö ottaa yhteyttä terveyskeskukseen vai esim. lääkäriin, joka hoiti minua vuosia sitten? Hän sanoi silloin, että voin ottaa yhteyttä jos tulee jotain asiaa, mutta nyt yhteydenotto tuntuu vaikealta. Ensinnäkin suoran numeron etsiminen jostain... Ottavatko 'tavalliset' lääkärit terveyskeskuksessa tällaisen asian vakavasti, kun en varmasti osaa edes selittää tätä kunnolla?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu