aloitin eka vuotta lukiossa ja mietinkin nyt että mitä kannattaa ottaa jos aikoo lukion jälkeen lähteä lukemaan psykiatriksi? tietysti psykologiaa,mutta onko muita aineita mitä olisi hyvä ottaa?
haaveena psykiatrin ammatti
lukiolainen
91150
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
psykiatriksi ei psykologian lukeminen auta. Matikka, fysiikka ja kemia. Psykiatri on lääkäri, eli joudut pyrkimään lääkikseen
menen aina sekasin psykiatrissa ja psykologissa... siis psykologia tarkotin,sitä mihin ei tarvi lukee lääkäriks :)
No sillä ei ole mitään väliä. Kunhan kirjotat hyvin niin saat lähtöpisteitä ja luet pääsykokeeseen. Usko pois, lukiovuosilla ei ole mitään väliä. Ne jotka istuivat kahvilla koulutunnit pääsevät vaikka oikikseen jos lukee yo-kokeisiin ja pääsykokeisiin.
"Ne jotka istuivat kahvilla koulutunnit pääsevät vaikka oikikseen jos lukee yo-kokeisiin ja pääsykokeisiin."
Enpä ole samaa mieltä. Jos "oikis" on päämääränä en todellakaan suosittele kahvilla istumista (jollei kuppi ole luokassa mukana). Lukiossa pitää lukea ja varsinkin sillon jos on tuollaset tavotteet.
Eli, valitset toki psykologiaa, jos kerta sille alalle meinaat. Opiskelu intoa!
Kyllä oikikseenkin voi päästä ilman hyvää todistusta ja pääseekin. Kyllä noihin kaikkiin paikkoihin otetaan paljo opiskelijoita pelkän pääsykokeen perusteella. Ja tekee vaikka niin että rupee lukemaan sillon jo pääsykokeisiin ku muut lukee ylppäreihin, siis jos ei mahdollisuuksia korkeisiin arvosanoihin jotka auttais sit pyrkimisessä oikikseen. Ois pitäny munki tehä niin :), eipä kauheesti tullu lähtöpisteitä ylppäreistä, ois ollu parempi ku ois ruvennu jo esim. 4kk ennen lukee niihin pääsykokeisiin.
Yksi tyttö (ystäväni) kirjoitti kuusi ällää ja minä lähinnä ämmän paperit.Silti minä pääsin oikeustieteelliseen ja hän ei. Minä istuin kahvilla lukioajan, hän ei. Hän pääsi kolmannella kun minä ensimmäisellä. Eli turha sitä on kolmea vuotta itseään piinata kun kolmella kuukaudella selviää. Eli pointti siis on, älä stressaa lukiosta vaan lue kolmen vuoden päästä hulluna pääsykokeisiin. Koska edes kuusi ällää ei auta esim. oikikseen. Psykologiaankin vaikuttaa vain ja ainoastaan kirjoitusten tulokset ja pääsykoe, ei kolme lukiovuotta.
Sinä taidat vielä lukiossa kun noin kuvittelet. Itse aloitan kolmannen vuoden opinnot enkä lukenut lukiovuosinani pätkääkään. Silti kaikki on mennyt vallan mainiosti. Tiedänpähän niitäkin, jotka kanssani istuivat kahviloissa ja valmistuvat muutamien vuosien päästä valtiotieteellisestä, kauppatieteellisestä ja tkk.sta. Ei lukiolla merkitystä ole, vaan sillä mitä teet abivuonnasi...
Eihän lukiolla tosiaan muuta merkitystä ole, kuin päättötodistuksen ja yo-arvosanojen saaminen. Niinhän se on.
Mutta kaipa sinunkin on myönnettävä, että jos haluaa yltää kiitettäviin numeroihin, ilman erityisen hyvää muistia, se onnistuu vain olemalla tunnilla mukana ja tekemällä läksyjä.
Itse aloitin juuri kolmannen lukiovuoteni. Hyvin olen pärjännyt, vaikka en aina olekaan istunut kaikilla tunneilla. Sen kyllä sanon, että pitkänmatikan tunneilta en edelleenkään olisi vapaaehtoisesti pois, sillä se kostaantuu aina kokeessa.
Tietysti hyvin valintakokeisiin lukemalla voi päästä opiskelemaan. Mutta eihän niitä ihan huonoimpia hakijoita edes pyydetä kokeisiin. Siinä tapauksessa valintakokeisiin lukeminen ei auta. Joihinkin kouluihinhan pääsee sisälle suoraan hyvillä yo-arvosanoillakin.
-s-:lle vielä
Kun kerta M:n paperit kirjotit, etkä istunu kamalasti tunneilla, sinulla täytynee olla keskivertoa parempi muisti tai sitten opiskelit tuntien ulkopuolella. Haluan onnitella sinua, kun pääsit kouluun, johon halusit. :)
Sinulla on väärää tietoa. Yliopistojen pääsykokeisiin ei tule erillistä kutsua, vaan kaikki yo-tutkinnon ym. vastaavan tason tutkinnon suorittaneet voivat osallistua. Poikkeuksena on Helsingin yliopistossa opettajan koulutus, johon pääsykokeisiin valitaan yo-todistuksen perusteella. Kaikkiin muihin pääsykokeisiin voi osallistua kuka tahansa.
Esim. valtiotieteelliseen ja oikikseen pääsee 60 prosenttia hakijoista pelkän pääsykokeen perusteella. Lääkikseen puolet. Loput valitaan pääsykokeen ja yo-todistuksen yhteispisteiden perusteella. Pääsykokeen merkitys on siis aivan ylivertainen yo-todistukseen nähden.
Itse pääsin valtiotieteelliseen ensimmäisellä yrittämällä, vaikka olin samana keväänä joutunut pettymään yo-kirjoituksiin. (C:n paperit!)Joten pieleen menneet kirjoitukset eivät ole mikään este.