Hei!
Onko täällä adoptio vanhempia linjoilla? Millaisia kokemuksia eri järjestöistä/maista yms. Miten 'odotus' meni ja miten elämä lapsen kanssa sujuu? Eritoten yksinhakijoiden juttuja kaivataan.
Onko täällä adoptio vanhempia linjoilla? Millaisia kokemuksia eri järjestöistä/maista yms. Miten 'odotus' meni ja miten elämä lapsen kanssa sujuu? Eritoten yksinhakijoiden juttuja kaivataan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei!
Adoptiosta löytyy nykyään paljon tietoa esim. netin kautta. Palvelunantajien sivuilta (www.interpedia.fi, pela.fi) löytyvät perustiedot ja sitten kannattaa vilkaista myös sivut www.ampiaisakka.com ja www.adoptio.org. Edellisiltä sivuilta löytyy mm. yhteystiedot kahdelle yksinhakijoiden postituslistalle ja jälkimmäinen on adoptiolasten vanhemmat ry:n sivusto. Molemmilla sivuilla myös kasapäin linkkejä. Vielä tietenkin pitää mainita verkkoklinikan (www.verkkoklinikka.fi) keskusteluryhmä adoptiosta.
Meidän lapsemme ovat tulleet Interpedian kautta ja olemme olleet tyytyväisiä heidän palveluunsa. Kokemuksemme adoptivanhemmuudesta ovat erittäin positiiviset. Ainoa mitä harmittelemme on se, että emme aloittaneet aikaisemmin. Toivottavasti saat joskus lapsen adoption kautta.
Nythän siis puhutaan sijaisvanhemmista ?!?! Ei siis adoptio, sehän on ihan eriasia.
Hyvin menee, kun luottaa omaan vaistoon, eikä kuuntele liikaa muita !!
Ongelmathan tuo "vanha" elämä, sillä sitä pitää kaikkien oppia alusta asti. Vaikeinta taitaa olla meidän osalta aikakin, lapsen biol.äidille. Hän ei tahdo millään hyväksyä, vaikka oli itse silloin luopumassa lapsesta, eikä huostaanotto tapahtumassa laittanut poikkipuolista sanaa. Nyt sitten, kun huomaa lapsen kasvaneen ja ajan kullanneen kaikki säröt... nyt tapellaan.
Lapsi onneksi nautii meillä, eikä kaipaa äitiään. Ehkä jossain sielunsopukoissa harmittelee, että näin piti käydä, mutta huomannut etä nyt hänestä aidosti välitetään!! Kuunnellaan, opetetaan, opastetaan, annetaan olla oma itsensä ja rakastetaan. Pelko siirtyy ja arjen ihana helppous, että uskaltaa hengittää !!
Enää ei tarvitse pelätä äitiä, vaan voin nauttia elämisestä! Näillä sanoilla sanoi pikku-tyttömme.
Oli mielestäni paras kiitos !
Meillä käytetään kohtuudella alkoholia, emme ole halunneet kieltää sitä kokonaan, lapsen tultua. Mutta otamme sen reilusti, että lapsikin vähitellen oppii, ettei se olekaan paha-asia, oikein käytettynä. Kyllä se on meillä vieläkin peikko. Aina tyttö kysyy: "Äiti mitä toi on, ei kai vaan viinaa? Äiti onko toi kaljaa?? Ethän sit ota sitä liikaa!! Taasko sä ostat..." --> Ja taas käydään läpi nää samat asiat, mut hyvä niin, kyllä mä kerronkin.
Joskus vaan haluaisi nauttia lasillisen hyvällä omallatunnolla... ;) Mäkin opettelen.. ;)
Mitä sossu vaatii, antaakseen sijaislapsen ? Me ei vielä tiedetä, adoptio vai sijaisvanhemmuus. Tulee vaan tunne että pitäisi olla sossun mielestä täydellinen ? Varakas ainakin ?