Mitä täytetään äitiysavustus/äitiyspäivärahahakemukseen siihen kohtaan, jolla haetaan myös lapsilisää ja kysytään syytä yksinhuoltajuuteen? Asun yksin. Vauvan isän kanssa oon jonkinlaisissa väleissä, mutta se elää toisen naisen kanssa. Minkä minä sille voin, ettei sitä kiinnosta olla isä siittämälleen lapselle. Nyt joudun vielä selittelemään sitä.
Syy yksinhuoltajuuteen?
tuleva sellainen
261854
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
..tarvitaan kuin ero/erilleen muutto. Toinen vaihtoehtohan voisi olla vaikka puolison kuolema.
naimattomuus. Mitä sinä sitä häpeilet? Ei au-apsi nykyään enää ole mikään häpeä!
Äläkä missään tapauksessa anna miehelle yhteishuoltajuutta vaikka hän jossain vaiheessa muuttaisikin mielensä. Mies saa huoltajuuden, jos menee naimisiin kanssasi.
Voi itku.
Oletpa sinä kummallinen!!!
..on sitä mieltä, että ellei nainen suostu naimisiin, hän saa pitää lapsia yksityisomaisuutenaan, kuin mitäkin tavaraa. Aina sama laulu, eri nimimerkillä vain.
Isällä ei ole oikeutta päästä au-lapsensa huoltajaksi, jos äiti sitä vastustaa. Ei edes vaikka pariskunta asuisi yhdessä. Minusta kaikkien naisten (ja tietysti miestenkin) pitää tietää tämä asia.
Mies joka tekee lapsia avioliiton ulkopuolella, on täysi typerys. Nainen, joka synnyttää au-lapsen ja antaa sen isälle yhteishuoltajuuden on vielä suurempi typerys.
Kyllä isä voi saada yhteishuoltajuuden, vaikka äiti vastustaisikin. Jos mitään syytä yksinhuoltajuudelle ei ole, oikeus määrää yhteishuoltajuuden. Jos vanhemmat ovat edes jonkinlaisissa väleissä keskenään, on yhteishuoltajuus parempi ratkaisu. Ja jos yhdessä asutaan, niin sen pitäsi olla selviö.
sillä lain mukaan aviottoman lapsen huoltaja on ensisijaisesti hänen äitinsä yksinään. Ei oikeus määrää yhteishuoltoa, jos äiti sitä vastustaa. Jos oikeasti olet sosiaalityöntekijä, niin luulisi, että sinulta vaadittaisiin hiukan lain tuntemustakin.
Miksi te sosiaalityöntekijät (jos nyt sattuisit oikeasti olemaan sossu) rinnastatte avoliiton avioliittoon? Avoliittoa ei lakimme tunne ollenkaan, kuitenkin sosiaalietuuksia hakiessa "avioliiton omaisissa olosuhteissa eläminen" rinnastetaan avioliittoon.
Ihminen on joko avioliitossa tai ei ole avioliitossa. Mitään harmaata aluetta siltä väliltä ei ole olemassa. Avoliitossa elävät ovat pelkkiä kämppiksiä, vaikka heillä olisi yhteisiä lapsiakin.
Olen ihan oikea sosiaalityöntekijä, ja kyllä oikeus voi määrätä yhteishuoltajuuden, vaikka äiti sitä vastustaisi.
Me sossut ajattelemme lapsen parasta ja silloin ei ole mitään merkitystä sillä, ovatko lapsen vanhemmat avioliitossa vai eivät. Lapset ovat samanarvoisia riippumatta heidän vanhempiensa siviilisäädystä.
No kuinka voit olla varma oikeuden päätöksestä, jos olet sossu? Oman tietämykseni ja koulutukseni perusteella on edelleen olemassa niin, että sossu päättää ainoastaan lähes riidattomat huoltajuusasiat ja oikeuteen mennään mm. siinä tapauksessa, että äiti vastustaa yhteishuoltajuutta tai ilmenee muita, vastaavia erimielisyyksiä huollon ja tapaamisoikeuden välillä. Eikä se äidin yksinhuoltajuus tarkoita samaa kuin olla ajattelematta lapsen parasta. Usein se ytheishuoltajuus on juuri päinvastainen, kun puolin ja toisin koitetaan tehdä toiselle kiusaa yhteishuoltajuuden varjolla.
En ole varma, mutta se on hyvin todennäköistä. Ja kuten sanot, sossut eivät päätä, vaan vahvistavat vanhempien yhteisen päätöksen. Jos yhteistä päätöstä ei saada aikaiseksi, asia menee oikeuteen ja oikeus tekee päätöksen. Ja kirjoitin, että jos vanhemmat jotenkin tulevat toimeen keskenään, yhteishuolto on hyvä ratkaisu. Jos toinen vain haluaa tehdä kiusaa, se on huono ratkaisu. Mutta avioliitolla tai avoliitolla ei ole asiaan mitään vaikutusta.
ajattelevat (tai joutuvat virkansa puolesta ajattelemaan) vain sitä, miten kunnan/valtion rahoja säästetään. Tämä on totuus asiasta.
Tiedätkö yhtään sellaista au-lapsen huoltojuttua, jossa isälle olisi määrätty yhteishuolto, vaikka äiti olisi vastustanut sitä? Minä en tiedä.
Eivät sellaiset jutut edes mene lastenvalvojalta oikeuteen. Lastenvalvoja kysyy pariskunnalta yhteishuollosta, jos siitä ei ole yksimielisyyttä, niin äiti on edelleen lapsen yksinhuoltaja.
Au-äiti on automaattisesti lapsen yksinhuoltaja. Isä voi olla au-lapsensa huoltaja vain, jos sitä erikseen anotaan oikeudelta isyyden vahvistamisen jälkeen. Isä voi tietysti itse nostaa kanteen, mutta häviää sen takuuvarmasti, jos äiti on tavallinen kunnon ihminen -ja vastustaa yhteishuoltoa.
voisit olla sosiaalityöntekijä? Sosiaalityöntekijällä on ylempi korkeakoulututkinto, ja häneltä vaaditaan myös lakien tuntemusta.
Lastenvalvoja hoitaa au-lasten isyysasiat, ja hän on koulutukseltaan juristi eikä sosiaalityöntekijä. Oikeus sitten vahvistaa isyyden, mutta ei oikeus määrää yhteishuoltoa vastoin lapsen äidin tahtoa, eikä yksikään lastenvalvoja sellaista puolla.
Sosiaalityöntekijät eivä hoida au-lasten isyysjuttuja, mutta antavat lausuntoja erotapauksissa. Jos olisit oikea sosiaalityöntekijä, tietäisit tämän asian.
Avioliitolla ja avoliitolla on täsmälleen se ero, että lapsen syntyessä avioliitossa molemmat vanhemmat ovat automaattisesti hänen huoltajiaan eikä isyyttä tutkita mitenkään.
Au -lapsen huoltajana on äiti yksinään automaattisesti heti lapsen syntymästä lähtien. Isä voi joissakin tapauksissa saada yhteishuoltajuuden oikeuden päätöksellä isyyden tutkimisen ja vahvistamisen jälkeen, jos ei lapsen äiti sitä vastusta.
Au-lapsen isyyttä ei kuitenkaan välttämättä tutkita, koska äidillä on laillinen oikeus kieltää isyyden tutkiminen. Tällöin lapsella ei ole juridista isää, joka olisi merkitty väestörekisteriin hänen isäkseen.
Lastenvalvojalta edellytetään sosiaalihuolllon ammatillisesesta kelpoisuudesta säädetyssä laissa sosiaalityöntekijän pätevyyttä (ylempi korkeakoulututkinto, pääaineopinnot sosiaaliyyössä).
Kyllä oikeus aina silloin tällöin määrää yhteishuollon vastoin äidin toivoita. Jutut eivät mene lastenvalvojalta oikeuteen, vaan vanhemmat vievät ne sinne itse. Eli kun lastenvalvoja kysyy pariskunnalta yksinhuollosta ja äiti ilmoittaa pitävänsä yksinhuollon (joka hänellä automaattisesti on lapsen syntyessä, jos hän ei ole avioliitossa), eikä isä tähän tyydy, isä vie asian oikeuteen. Oikeus ratkaisee asian parhaaksi näkemällään tavalla(joka tapauksesta ja oikeudesta riippuen voi olla äidin yksinhuolto tai yhteishuolto). Jos molemmat ovat tavallisia kunnon ihmisiä, yhteishuolto on luontevin.Yhteishuollon vahvistaa lapsenvalvoja, jos vanhemmat ovat siitä yksimielisiä, sitä ei anota oikeudelta.
Kunnan/valtion rahoja ei tarvitse ajatella, koska esim. elatus on täysin riippumaton huoltomuodosta.
Kyllä pätevällä sosiaalityöntekijällä (kelpoisuus virkaan) on ylempi korkeakoulututkinto. Ja hän tuntee alansa lainsäädäntöä ja "tukiviidakkoa".
Lastenvalvoja EI ole juristi vaan sosiaalityöntekijä, yleensä vielä lastenhuoltoon erityisesti perehtynyt. Lastenvalvojan tehtäviä mm on auttaa erotilanteessa sorvaamaan lapsen edun mukaisia sopimuksia huollosta, tapaamisista ja elatuksesta, hän tietää käytännössä mitä voi/kannattaa "vaatia" em asioissa. Lastenvalvoja myös usein allekirjoituksellaan vahvistaa em sopimuksia (joissain kunnissa sen tekee sosiaalijohtaja tms). Lastenvalvoja osallistuu olosuhdeselvitysten tekemiseen ja niistä annettavan lausunnon luomiseen - sekä kannanottoihin käsiteltävissä asioissa.
Oikeus vahvistaa isyyden - kyllä näin tekee. Mutta myös isä voi haluta isyyden tutkimista ja vahvistamista, vaikka äiti sitä vastustaisikin. Isyyden vahvistaminen ei ole saman kuin huoltajuus: vahvistamisen jälkeen aletaan neuvottelemaan huoltajuudesta, joka joko sovinnolla vahvistetaan taikka oikeudessa päätetään.
Kyllä oikeus voi määrätä yhteishuollon vasten äidin tahtoa ja erittäin usein näin tekeekin. Eikä äidin "kelpoisuus" lapsen edun mukaiseksi huoltajaksi ole aina itsestäänselvyys. Ja kyllä lastenvalvojat voivat puoltaa äidin vastustuksesta huolimatta yhteishuoltoa tai jopa isän yksinhuoltajuutta.
"Sosiaalityöntekijät eivä hoida au-lasten isyysjuttuja, mutta antavat lausuntoja erotapauksissa."??? Mitäköhän lausuntoja tarkoitat? Ainoita lausuntoja, joita sosiaalityöntekijät erotilanteissa antavat ovat olosuhdeselvityslausuntoja (parityönä, ei yhden ihmisen näkemys) taikka huostaanottotilanteissa lausuntoja syistä ym. Lausunnot liittyvät aina lapsen etuun riippumatta siviilisäädystä: onko ero avio- taikka avoero.
Avioliitossakin isyys voidaan tutkia jommankumman niin halutessa. Jos ei kumpikaan halua tutkittavaksi, niin todella molemmat ovat huoltajia. Jos tulee ero, huoltajuus joko sovitaan yksin- taikka yhteishuolloksi taikka oikeus sen päättää.
Kyllä enemmin kannattaa luulla vähemmän ja tietää enemmän...
että lastenvalvoja niminen virkamies on aina juristi koulutukseltaan. Tietysti lastenvalvojan virastossa voi olla töissä myös sosiaalityöntekijöitä, mutta se on taas eri asia.
Isä voi tietysti haluta isyyden selvityksen. Valitettavasti oikeus voi joskus määrätä silloin isyyden selvityksen vastoin äidin tahtoa, (kuten muistamme Kata Kärkkäisen jutusta), mutta huoltajuutta ei isä saa ilman äidin suostumusta, koska lain mukaan au-lapsen huoltajuus on ensisijaisesti hänen äidillään.
Perehdy paremmin lakeihin, niin luulet vähän vähemmän.
Heidän ei tarvitse olla sosiaalityöntekijöitä, koska he hoitavat vain juridisia kysymyksiä. Tietysti lastenvalvojan virastossa voi lastenvalvojan (siis tämän oikeusoppineen virkamiehen) alaisina työskennellä myös sosiaalityöntekijöitä. Se taas on eri asia.
En muuten usko, että sinä nimimerkki Sossupaholainen olisit oikea sosiaalityöntekijä. Täytyyhän sosiaalityöntekijän, vaikka hän toimisikin jossain pikkukunnassa, tuntea lakia vähän paremmin!
Lastenvalvoja ei ole aina juristi. Luepa Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 24.4.2005, §§ 3 ja 5. Missä laissa sanotaan, että isä ei oikeuden päätöksellä voi saada huoltajuutta vastoin äidin tahtoa? Ei missään. Molemmilla vanhemmilla on samat oikeudet,täysin riippumatta siitä, onko lapsi syntynyt avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella. Huoltajuus on luonnollisesti äidillä lapsen synnyttyä, koska virallista isää ei vielä ole(isyyttä ei ole vahvistettu).
au-äidin oikeus. Sanot, että oikeus voi vahvistaa yhteishuollon vastoin äidin tahtoa. Minä taas kysyn, miksi se niin tekisi? Mitä hyötyä tuollaisesta järjestelystä olisi kenellekään?
Yhteishuollon edellytyshän on se, että vanhemmat sovussa yksin tuumin huoltavat lastaan. Jos äiti, joka on lapsen huoltaja, vastustaa yhteishuolto-oikeuden antamista isälle, ei yhteishuoltoa tietenkään tuomita.
Kaikki lastenvalvojan virastossa sovitut asiat vahvistaa tuomioistuin. Jos au-isä haluaa yhteishuoltajuuden tai peräti yksinhuoltajuuden hän voi tietysti viedä asian oikeuteen, mutta ei lastenvalvoja sitä tee.
Tuossa edellä jo viittasin lakiin pätevyyksistä. Eli sosiaalityöntekijä on pätevä lastenvalvojaksi, myös muun sopivan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut (lakimies), mutta pääsääntöisesti lastenvalvoja on sosiaalityöntekijä, joka ei ole kenenkään "alainen". Mutta kerro mikä muu kirjoittamani ei mielestäni pidä paikkaansa, niin kerron missä laissa asiasta määrätään. Asiat voi tietysti itsekin tarkistaa www.finlex.fi, sitä käyttävät niin sosiaalityöntekijät kuin oikeusoppineetkin.
Vaikka tämä on MIELIPIDEpalsta, pitäisi tosiasioissa pysyä faktoissa ja osata erottaa ne omista MuTu-mielipiteistä. Voisi joissain tapauksissa tietysti maailma olla auvoisempi, jos asiat pystyttäisiin hoitamaan "tämän tietoviisaan" tavoin "au-äitien" oikeuksia kunnioittaen.
Se kun vaan ei ole lain vaatima lapsen etu - ei aina.
Jos lapsi on tunnustettu, hänellä on kaksi vanhempaa. Virallisesti huoltajuus voi olla jaettu taikka yksinhuoltajuus. Molemmilla vanhemmilla on SAMAT oikeudet lapseensa, on se sitten syntynyt avo- taikka avioliitossa - nimenomaan näissä tapauksissa. Isä voi haluta yhteishuoltoa, johon oikeuskin taipuu nykyään ilman suuria perusteita. Kumman tahansa yksinhuoltohaluun suhtaudutaan aina tiukasti ja sitä varten pitää olla selkeät perustelut. Perustelut pitää pysyä lapsen edussa, ei vanhempien eduissa. Äidin halu omistaa yksin lapsensa on vain haitaksi, kiusanteko toista vanhempaa kohtaan ei koskaan ole etu.
Miksi viitsit väittää useita kertoja päivänselvistä asioista, jotka sinä ja muutkin voivat helposti tarkistaa:
- lastenvalvoja ei ole juristi, voi olla juristi taikka vaikka keittäjä mutta on aina myös sosiaalityöntekijä
- tunnustetulla lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaan - ei äidillä oikeus lapseen yksin.
- yhteishuollon "tuomio" ei ole missään tekemisissä siviilisäädyn kanssa tunnustetuissa tapauksissa
- lastenvalvojan "virastossa" sovittuja asioita mm. tapaamissopimus, elatussopimus ja huoltajuus vahvistetaan siellä virastossa. Vai riita-asiat menevät oikeuden vahvistettaviksi/päätettäviksi
Toivon että tämä väärinkäsitysten viljely loppuisi jo - täällä lukijoina on paljon ihmisiä, jotka todella tarvitsevat neuvoja ja ohjeita: vääryydet eivät auta ketään.
tätä asiaa koskevat lait vaikka finlexistä. Lue enemmän, luule vähemmän.
ole samoja oikeuksia lapseen kuin isällä, joka on äidin aviomies. Itse asiassa: hänellä ei ole minkäänlaisia oikeuksia, jos lapsen äiti ei niitä hänelle suo. Äidillähän on oikeus kieltää lapsen isyyden selvittäminen.
Äidillä on oikeus kieltäytyä isyyden ´selvittämisestä, mutta miehellä, joka uskoo (tietää) olevansa lapsen isä, on oikeus vaatia oikeudessa isyyden selvitämistä ja isäksi tunnustusta.
Äidin aviomiehellä ei lain mukaan ole mitään oikeuksia lapseen. Miten asia sitten käytännössä on, riippuu lapsen vanhemmista.
Minäkin toivoisin, että täällä ei esitettäisi omia mielipiteitä voimassa olevina lakeina, monet todellakin itsivät tietoa näiltä palstoilta. Voi kirjoittaa, että MINUSTA äidillä pitäisi aina olla täysi oikeus päättää kaikesta lapseen liittyvästä, mutta ei että lain mukaan tälläinen oikeus on.
"Äidin aviomiehellä ei lain mukaan ole mitään oikeuksia lapseen."
Jos lapsi on syntynyt avioliitossa, niin lapsi on AUTOMAATTISESTI äidin aviomiehen lapsi. Jos oikea isä onkin joku muu, niin se ei kovin helposti syrjäytä avioliiton isä-oletuksia.
Ymmärsin, että lapsen isä ei ole äidin aviomies. Isällä on ihan samat oikeudet, jos on huoltaja, on sitten naimisissa tai ei lapsen äidin kanssa.