Ehtoollisella muistelemme uskomme vahvistukseksi kristusta, joka antoi henkensä ja vuodatti verensä meidän kaikkien syntien edestä.
Luukas ja Paavali mainitsee "Tehkää se minun muistokseni"
"Teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksisaamiseksi"
Katekismushan sanoo näistä sanoista että "syöminen ja juominen ei tosin sitä vaikuta vaan ne sanat, jotka tässä ovat. ... ja joka uskoo nämä sanat, hän saan mitä ne lupaavat ja lausuvat, nimittäin syntien anteeksiantamuksen."
Ehtoollisen nauttiminen vaatii uskovaista sydäntä.
ehtoollisesta
57
2114
Vastaukset
- ACIM
Jos ihminen ei edes usko että Jeesus on olemassa ja todellinen niin ei hän voi kokea Häntä ehtoollisessa todellisena. Tästä hänelle vahvistuu entisestään käsitys että Jeesus on hölynpölyä eli hän juo ja syö tuomiokseen. Se uskohan että Jeesus on hölynpölyä ei johda taivaaseen. Jos ihminen uskoo, niin tilanne on päinvastainen.
- el kirahwi
ACIM, ajattelen ihan samalla tavoin! :)
- jukka
ja joopa joo, eli ehtoollisella SAA SYNNIT ANTEEKSI. Eikö niin?
- el kirahwi
Minustakin joskus tuntuu siltä, että tässä on vanhoillislestadiolaisten taholta kyseessä vain itsepintainen sanamuodoista kiinni pitäminen. Joltain saarnaajalta on joskus päässyt "heikko sana" ja hän on ymmärtämättömyyden puuskassaan tullut sanoneeksi, ettei ehtoollisessa ole mitään syntien anteeksiantamusta, ja muut ovat alkaneet matkia perässä, ja jälkipolvet haluavat väkisin ripustautua kiinni näihin sanoihin, vaikka samalla sanovat esim. että "ehtoollinen vahvistaa uskoa", mikä minun käsittääkseni on mahdotonta ilman, että ehtoollinen sisältäisi syntien anteeksiantamusta. Millä muulla usko voisi vahvistua kuin juuri syntien anteeksiantamuksella?
- vrk
el kirahwi kirjoitti:
Minustakin joskus tuntuu siltä, että tässä on vanhoillislestadiolaisten taholta kyseessä vain itsepintainen sanamuodoista kiinni pitäminen. Joltain saarnaajalta on joskus päässyt "heikko sana" ja hän on ymmärtämättömyyden puuskassaan tullut sanoneeksi, ettei ehtoollisessa ole mitään syntien anteeksiantamusta, ja muut ovat alkaneet matkia perässä, ja jälkipolvet haluavat väkisin ripustautua kiinni näihin sanoihin, vaikka samalla sanovat esim. että "ehtoollinen vahvistaa uskoa", mikä minun käsittääkseni on mahdotonta ilman, että ehtoollinen sisältäisi syntien anteeksiantamusta. Millä muulla usko voisi vahvistua kuin juuri syntien anteeksiantamuksella?
Minä en usko niin että ehtoollisessa saa synnit anteeksi.
- ACIM
vrk kirjoitti:
Minä en usko niin että ehtoollisessa saa synnit anteeksi.
Vaikka syntipuoli olisi pitänyt hoitaa ennen ehtoollista.
En ole varma voinko perustella näkemykseni Raamatun perusteella mutta mielestäni kylläkin A Course..n!!! ;) Sen mukaan Jeesus ON Sovitus.
Jos menee itsensä Sovituksen puheille niin miksei voisi saada syntejä anteeksi? Toisaalta ihminen joka ei usko että Jeesus on Sovitus ei mene silloin Sovituksen luokse vaan suorittamaan jotain käsittämätöntä rituaalia. Uskoa pitää siis, mutta Jeesuksen luo voi mennä vaikka olisi jotain ongelmiakin omalla tunnolla jos on valmis jättämään ne siinä. Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. - vrk
ACIM kirjoitti:
Vaikka syntipuoli olisi pitänyt hoitaa ennen ehtoollista.
En ole varma voinko perustella näkemykseni Raamatun perusteella mutta mielestäni kylläkin A Course..n!!! ;) Sen mukaan Jeesus ON Sovitus.
Jos menee itsensä Sovituksen puheille niin miksei voisi saada syntejä anteeksi? Toisaalta ihminen joka ei usko että Jeesus on Sovitus ei mene silloin Sovituksen luokse vaan suorittamaan jotain käsittämätöntä rituaalia. Uskoa pitää siis, mutta Jeesuksen luo voi mennä vaikka olisi jotain ongelmiakin omalla tunnolla jos on valmis jättämään ne siinä. Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat.Minähän sanoinkin vain oman rehellisen mielipiteeni, en muuta. Minkä minä sille voin että omatuntoni sano nin. En ala valehdella vaikka mieli tekisi koska esim sinä ja el kirahwi olette miellyttäviä.
- jukka
vrk kirjoitti:
Minä en usko niin että ehtoollisessa saa synnit anteeksi.
mutta Luther ja Lestadius opettivat toisella tavalla
- Faded
el kirahwi kirjoitti:
Minustakin joskus tuntuu siltä, että tässä on vanhoillislestadiolaisten taholta kyseessä vain itsepintainen sanamuodoista kiinni pitäminen. Joltain saarnaajalta on joskus päässyt "heikko sana" ja hän on ymmärtämättömyyden puuskassaan tullut sanoneeksi, ettei ehtoollisessa ole mitään syntien anteeksiantamusta, ja muut ovat alkaneet matkia perässä, ja jälkipolvet haluavat väkisin ripustautua kiinni näihin sanoihin, vaikka samalla sanovat esim. että "ehtoollinen vahvistaa uskoa", mikä minun käsittääkseni on mahdotonta ilman, että ehtoollinen sisältäisi syntien anteeksiantamusta. Millä muulla usko voisi vahvistua kuin juuri syntien anteeksiantamuksella?
...jos olen tehnyt jotain vakavaa taikka "häpeällistä" syntiä jota en kehtaa tunnustaa niin ei muuta kun ehtoolliselle niin kaikki on automaattisesti pois pyyhitty? Toisin sanoen kaikkien maailman ihmisten synnit pyyhitään pois aina kun he käyvät ehtoollisella? (tai ainakin heidän jotka "oikealla mielellä" käyvät ehtoolliselle)
Mitä hyötyä on sitten evankeliumilla? Ei ruoka taikka juoma voi _mielestäni_ ketään synneistä päästää.
Noh tuli ehkä hiemän kärjisteltyä :) , itse asiassa asia lienee aika mitätön loppujen lopuksi.
Vl tavan mukaan synnit pyydetään anteeksi juuri ennen ehtoollista taikka ehtoollispöydän ääressä ja jos El on sitä mieltä että synnit saa anteeksi kunhan vain uskoo tarpeeksi lujasti (vaikka ei pyytäisikään) niin enpäs osaa sitten sanoa että onko sekään aivan "väärin", itselläni ei vain taitaisi riittää sellaiseen usko, sehän on suunnilleen sama kuin sanoisi että kun rukoilee syntejä anteeksi tarpeeksi hartaasti ja oikealla mielellä niin ne saa anteeksi. - Faded
Faded kirjoitti:
...jos olen tehnyt jotain vakavaa taikka "häpeällistä" syntiä jota en kehtaa tunnustaa niin ei muuta kun ehtoolliselle niin kaikki on automaattisesti pois pyyhitty? Toisin sanoen kaikkien maailman ihmisten synnit pyyhitään pois aina kun he käyvät ehtoollisella? (tai ainakin heidän jotka "oikealla mielellä" käyvät ehtoolliselle)
Mitä hyötyä on sitten evankeliumilla? Ei ruoka taikka juoma voi _mielestäni_ ketään synneistä päästää.
Noh tuli ehkä hiemän kärjisteltyä :) , itse asiassa asia lienee aika mitätön loppujen lopuksi.
Vl tavan mukaan synnit pyydetään anteeksi juuri ennen ehtoollista taikka ehtoollispöydän ääressä ja jos El on sitä mieltä että synnit saa anteeksi kunhan vain uskoo tarpeeksi lujasti (vaikka ei pyytäisikään) niin enpäs osaa sitten sanoa että onko sekään aivan "väärin", itselläni ei vain taitaisi riittää sellaiseen usko, sehän on suunnilleen sama kuin sanoisi että kun rukoilee syntejä anteeksi tarpeeksi hartaasti ja oikealla mielellä niin ne saa anteeksi.eli siis kun Jeesus nousi ylös taivaisiin niin jätti hän syntien anteeksiannon avaimet opetuslapsilleen. Jos ehtoollisella saisi synnit anteeksi niin silloinhan ne anteeksiannettaisiin suoraan Jumalalta. Mielestäni synnit voi antaa anteeksi vain Isä, Poika ja pyhä henki ja tällä hetkellä vain pyhä henki on täällä meidän keskellämme. (tietenkin jumala on kolmiyhteinen joten tavallaan isä,poika ja ph. on sama asia, mutta menee liian vaikeaksi alkaa ajattelemaan sitä nyt tässä) :P
Ja pyhä henki vaikuttaa uskovaisissa ihmisissä, suoraa yhteyttä ihmisen ja jumalan välillä ei ole.
Eli yritän tässä sanoa että syntejä ei voi sopia suoraan Jumalan kanssa.
obs. tämä sitten on minun ymmärrykseni asiasta. - vrk
Faded kirjoitti:
eli siis kun Jeesus nousi ylös taivaisiin niin jätti hän syntien anteeksiannon avaimet opetuslapsilleen. Jos ehtoollisella saisi synnit anteeksi niin silloinhan ne anteeksiannettaisiin suoraan Jumalalta. Mielestäni synnit voi antaa anteeksi vain Isä, Poika ja pyhä henki ja tällä hetkellä vain pyhä henki on täällä meidän keskellämme. (tietenkin jumala on kolmiyhteinen joten tavallaan isä,poika ja ph. on sama asia, mutta menee liian vaikeaksi alkaa ajattelemaan sitä nyt tässä) :P
Ja pyhä henki vaikuttaa uskovaisissa ihmisissä, suoraa yhteyttä ihmisen ja jumalan välillä ei ole.
Eli yritän tässä sanoa että syntejä ei voi sopia suoraan Jumalan kanssa.
obs. tämä sitten on minun ymmärrykseni asiasta.Minun ymmärrykseni/omatuntoni sanoo kuten nimimerkin Faded.
- vrk
jukka kirjoitti:
mutta Luther ja Lestadius opettivat toisella tavalla
En ole ikinä kuullut tuota ennen kuin sinulta, voitko kertoa minkä lauseiden perusteella olet tuota mieltä että he opettivat toisin.
- jukka
vrk kirjoitti:
En ole ikinä kuullut tuota ennen kuin sinulta, voitko kertoa minkä lauseiden perusteella olet tuota mieltä että he opettivat toisin.
LÄHDE: EL KIRAHWIN lainaus:
Laestadius sanoo ehtoollisesta seuraavaa:
Palmusunnuntaina, teksti 1.Kor. 11:23-29
".---Vissimmästi annetaan siis katuvaisille synnit anteeksi Herran Ehtoollisessa, jos heillä on semmoinen usko, että he saavat synnit anteeksi. Mutta suruttomat ja katumattomat eivät saa syntejänsä anteeksi Herran Ehtoollisessa, vaikka he kuinka uskoisivat, että he saavat siellä syntinsä anteeksi. ---"
JA Luther opettaa Vähä katekismuksessa:
MITÄ TÄLLAINEN SYÖMINEN JA JUOMINEN HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:
Se käy ilmi sanoista ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus.
MITEN RUUMIILLINEN SYÖMINEN JA JUOMINEN VOI SAADA AIKAAN JOTAIN NÄIN SUURTA? VASTAUS:
Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Nämä sanat yhdessä ruumiillisen syömisen ja juomisen kanssa ovat sakramentin keskeinen kohta. Se joka nämä sanat uskoo, omistaa sen mitä ne sisältävät ja lausuvat, nimittäin ”syntien anteeksiannon”. - jukka
Faded kirjoitti:
...jos olen tehnyt jotain vakavaa taikka "häpeällistä" syntiä jota en kehtaa tunnustaa niin ei muuta kun ehtoolliselle niin kaikki on automaattisesti pois pyyhitty? Toisin sanoen kaikkien maailman ihmisten synnit pyyhitään pois aina kun he käyvät ehtoollisella? (tai ainakin heidän jotka "oikealla mielellä" käyvät ehtoolliselle)
Mitä hyötyä on sitten evankeliumilla? Ei ruoka taikka juoma voi _mielestäni_ ketään synneistä päästää.
Noh tuli ehkä hiemän kärjisteltyä :) , itse asiassa asia lienee aika mitätön loppujen lopuksi.
Vl tavan mukaan synnit pyydetään anteeksi juuri ennen ehtoollista taikka ehtoollispöydän ääressä ja jos El on sitä mieltä että synnit saa anteeksi kunhan vain uskoo tarpeeksi lujasti (vaikka ei pyytäisikään) niin enpäs osaa sitten sanoa että onko sekään aivan "väärin", itselläni ei vain taitaisi riittää sellaiseen usko, sehän on suunnilleen sama kuin sanoisi että kun rukoilee syntejä anteeksi tarpeeksi hartaasti ja oikealla mielellä niin ne saa anteeksi.ehtoolliselle menoon liittyy valmistautuminen: itsensä tutkiskelu, synnintunnustus ja jos tämä ei jollekkin riitä, rippi.
Synnintunto on tärkeä osa valmistautumista. Suruttomat ovat kelvottomia ehtoollisvieraita. - el kirahwi
Faded kirjoitti:
...jos olen tehnyt jotain vakavaa taikka "häpeällistä" syntiä jota en kehtaa tunnustaa niin ei muuta kun ehtoolliselle niin kaikki on automaattisesti pois pyyhitty? Toisin sanoen kaikkien maailman ihmisten synnit pyyhitään pois aina kun he käyvät ehtoollisella? (tai ainakin heidän jotka "oikealla mielellä" käyvät ehtoolliselle)
Mitä hyötyä on sitten evankeliumilla? Ei ruoka taikka juoma voi _mielestäni_ ketään synneistä päästää.
Noh tuli ehkä hiemän kärjisteltyä :) , itse asiassa asia lienee aika mitätön loppujen lopuksi.
Vl tavan mukaan synnit pyydetään anteeksi juuri ennen ehtoollista taikka ehtoollispöydän ääressä ja jos El on sitä mieltä että synnit saa anteeksi kunhan vain uskoo tarpeeksi lujasti (vaikka ei pyytäisikään) niin enpäs osaa sitten sanoa että onko sekään aivan "väärin", itselläni ei vain taitaisi riittää sellaiseen usko, sehän on suunnilleen sama kuin sanoisi että kun rukoilee syntejä anteeksi tarpeeksi hartaasti ja oikealla mielellä niin ne saa anteeksi.Jumala antaa anteeksi kaikki synnit tai ei mitään. Syntejä ei saa anteeksi yksi kerrallaan sitä mukaa kuin ne tunnustaa. Ihminen joko uskoo, että kaikki hänen syntinsä ovat anteeksi, tai sitten ei usko. Jos on yksikin synti, jonka ei jaksa uskoa olevan anteeksi, silloin on kadotuksen alainen. Sen paremmin ehtoollinen kuin rippikään eivät sinänsä voi pyyhkiä pois yhtään ainoaa syntiä, vaan se usko Kristuksen sovitustyöhön, jota ne vahvistavat. Pyytäminen ei puhdista sydäntä, vaan uskominen.
Jotta sielunvihollinen ei saisi syytettyä ihmistä synneistä ja sen kautta heikennettyä uskoa, uskovaisille on olemassa rippi, jossa saa tunnustaa mieltä painavia syntejä ja vahvistaa siinä kuultavan syntien anteeksiantamuksen todistuksen kautta uskoaan.
Samoin ehtoollisessa on uskovaiselle syntien anteeksitantamus uskon vahvistukseksi. Eivät nämä ole mitenkään toisensa poissulkevia asioita. Ennen ehtoolliselle osallistumista on hyvä tunnustaa syntinsä, ettei mikään häiritsisi sitä uskoa, jolla ehtoollinen tulisi ottaa vastaan.
Mutta se voi toimia myös toisinpäin, eli saamalla ensin voimia uskoonsa ehtoollisessa olevasta syntien anteeksiantamuksesta, voi saada voimia myös rippiin sen jälkeen, jotta sielunviholliselta poistettaisiin taas syyttämisaseita. - Kala
jukka kirjoitti:
LÄHDE: EL KIRAHWIN lainaus:
Laestadius sanoo ehtoollisesta seuraavaa:
Palmusunnuntaina, teksti 1.Kor. 11:23-29
".---Vissimmästi annetaan siis katuvaisille synnit anteeksi Herran Ehtoollisessa, jos heillä on semmoinen usko, että he saavat synnit anteeksi. Mutta suruttomat ja katumattomat eivät saa syntejänsä anteeksi Herran Ehtoollisessa, vaikka he kuinka uskoisivat, että he saavat siellä syntinsä anteeksi. ---"
JA Luther opettaa Vähä katekismuksessa:
MITÄ TÄLLAINEN SYÖMINEN JA JUOMINEN HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:
Se käy ilmi sanoista ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus.
MITEN RUUMIILLINEN SYÖMINEN JA JUOMINEN VOI SAADA AIKAAN JOTAIN NÄIN SUURTA? VASTAUS:
Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Nämä sanat yhdessä ruumiillisen syömisen ja juomisen kanssa ovat sakramentin keskeinen kohta. Se joka nämä sanat uskoo, omistaa sen mitä ne sisältävät ja lausuvat, nimittäin ”syntien anteeksiannon”.Saiskohan ton L.L :n saarnan jostain kokonaan?
- jukka
Kala kirjoitti:
Saiskohan ton L.L :n saarnan jostain kokonaan?
luulisin niin mulla ei oo
- el kirahwi
jukka kirjoitti:
luulisin niin mulla ei oo
Minulla ei valitettavasti ole sitä elektronisessa muodossa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka innostuisi kirjoittamaan... :)
Laita postia osoitteeseen elkirahwi@yahoo.com niin katsotaan mitä asian eteen voitaisiin tehdä. - Kala
jukka kirjoitti:
ehtoolliselle menoon liittyy valmistautuminen: itsensä tutkiskelu, synnintunnustus ja jos tämä ei jollekkin riitä, rippi.
Synnintunto on tärkeä osa valmistautumista. Suruttomat ovat kelvottomia ehtoollisvieraita.Katekismuksessa lukee kelvollisesta ehtoollis vieraasta näin.
"Kelvoton ehtoollisvieras on se, joka ei muista, että hän menee kohtaamaan Vapahtajaansa ja että hän on mahdoton ja kelvoton hänen suurta armoaan kohtaamaan."
"Kelvollinen ehtoollisviras on se, joka tarvitsee Kristusta. Hän tuntee uskonsa ja rakkautensa heikkouden.Hän sydämestään katuu syntejään, PYYTÄÄ NIITÄ ANTEEKSI ja ikävöi yhä läheisempää elämänyhteyttä Kristukseen." - Kala
el kirahwi kirjoitti:
Minulla ei valitettavasti ole sitä elektronisessa muodossa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka innostuisi kirjoittamaan... :)
Laita postia osoitteeseen elkirahwi@yahoo.com niin katsotaan mitä asian eteen voitaisiin tehdä.Jos kirjoitat niin pistä tänne palstalle. Mut ei tota pakko oo kirjoittaa .
- vrk
el kirahwi kirjoitti:
Jumala antaa anteeksi kaikki synnit tai ei mitään. Syntejä ei saa anteeksi yksi kerrallaan sitä mukaa kuin ne tunnustaa. Ihminen joko uskoo, että kaikki hänen syntinsä ovat anteeksi, tai sitten ei usko. Jos on yksikin synti, jonka ei jaksa uskoa olevan anteeksi, silloin on kadotuksen alainen. Sen paremmin ehtoollinen kuin rippikään eivät sinänsä voi pyyhkiä pois yhtään ainoaa syntiä, vaan se usko Kristuksen sovitustyöhön, jota ne vahvistavat. Pyytäminen ei puhdista sydäntä, vaan uskominen.
Jotta sielunvihollinen ei saisi syytettyä ihmistä synneistä ja sen kautta heikennettyä uskoa, uskovaisille on olemassa rippi, jossa saa tunnustaa mieltä painavia syntejä ja vahvistaa siinä kuultavan syntien anteeksiantamuksen todistuksen kautta uskoaan.
Samoin ehtoollisessa on uskovaiselle syntien anteeksitantamus uskon vahvistukseksi. Eivät nämä ole mitenkään toisensa poissulkevia asioita. Ennen ehtoolliselle osallistumista on hyvä tunnustaa syntinsä, ettei mikään häiritsisi sitä uskoa, jolla ehtoollinen tulisi ottaa vastaan.
Mutta se voi toimia myös toisinpäin, eli saamalla ensin voimia uskoonsa ehtoollisessa olevasta syntien anteeksiantamuksesta, voi saada voimia myös rippiin sen jälkeen, jotta sielunviholliselta poistettaisiin taas syyttämisaseita.Olen tasan samaa mieltä, syntien tunnustaminen EI ole autuuden ehto. Yritin vain sanoa,että vl-liikkeessä rippi on armoetu,jota saa halutessaan käyttää. Sillä on myös psykologinen merkitys.
Taivaaseen pääsee kyllä ilman ripittäytymistäkin.Mutta ihmiselle voi olla liian raskasta kulkea jos ei saa puhua asioistaan. On helpompi taivaltaa kun saa purkaa sydäntään. - el kirahwi
Kala kirjoitti:
Jos kirjoitat niin pistä tänne palstalle. Mut ei tota pakko oo kirjoittaa .
Se voi olla vähän pitkä laitettavaksi tänne palstalle. En tiedä onko tässä jotain rajoja, miten pitkiä kirjoituksia voi laittaa? Mutta ainahan voi yrittää.
Pitää katsoa innostunko kirjoittamaan sitä, mutta uskoisin, että siitä voisi olla hyötyä Jumalan valtakunnan työlle, joten olisi hyvä jos viitsisin... - vrk
jukka kirjoitti:
ehtoolliselle menoon liittyy valmistautuminen: itsensä tutkiskelu, synnintunnustus ja jos tämä ei jollekkin riitä, rippi.
Synnintunto on tärkeä osa valmistautumista. Suruttomat ovat kelvottomia ehtoollisvieraita.Miten Jukka minulle tulee sellainen tunne,että sinä ihan tahallaan haluat löytää eroavaisuuksia uskonkäsityksessämme. Vaikka kuinka yritän löytää jotain yhteistäkin niin haluat asettaa itsesi yläpuolelle ja olla se, joka 'tuomitsee'?
Hassua, että meitä vl:ä usein syytetään tästä, mutta ensimmäisen kerran koen, että sinä et halua nähdä mitään yhteistä uskonnäkemyksessämme. Eipä silti,että kaipaisin hyväksyntää vakaumuksellemme,koska se ei ole ulkoistettu osa minua vaan sydämeni äänen seuraamisen tulosta, mutta ihmettelen tuota väärin/oikein-asennetta varsinkin kun arvostelet muita siitä - jukka
Kala kirjoitti:
Katekismuksessa lukee kelvollisesta ehtoollis vieraasta näin.
"Kelvoton ehtoollisvieras on se, joka ei muista, että hän menee kohtaamaan Vapahtajaansa ja että hän on mahdoton ja kelvoton hänen suurta armoaan kohtaamaan."
"Kelvollinen ehtoollisviras on se, joka tarvitsee Kristusta. Hän tuntee uskonsa ja rakkautensa heikkouden.Hän sydämestään katuu syntejään, PYYTÄÄ NIITÄ ANTEEKSI ja ikävöi yhä läheisempää elämänyhteyttä Kristukseen."KUKA SITTEN VASTAANOTTAA TÄMÄN SAKRAMENTIN KELVOLLISESTI?
Paastoaminen ja ruumiillinen valmistautuminen ovat kyllä hyvää ulkonaista kurinalaisuutta, mutta todella kelvollinen ja hyvin valmistautunut on se, joka uskoo nämä sanat: ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Kelvoton ja valmistautumaton on taas se, joka ei näitä sanoja usko tai joka epäilee niitä, sillä sana ”teidän edestänne” ei vaadi muuta kuin uskovaa sydäntä.
(Lutherin Vähä katekismus) - jukka
vrk kirjoitti:
Miten Jukka minulle tulee sellainen tunne,että sinä ihan tahallaan haluat löytää eroavaisuuksia uskonkäsityksessämme. Vaikka kuinka yritän löytää jotain yhteistäkin niin haluat asettaa itsesi yläpuolelle ja olla se, joka 'tuomitsee'?
Hassua, että meitä vl:ä usein syytetään tästä, mutta ensimmäisen kerran koen, että sinä et halua nähdä mitään yhteistä uskonnäkemyksessämme. Eipä silti,että kaipaisin hyväksyntää vakaumuksellemme,koska se ei ole ulkoistettu osa minua vaan sydämeni äänen seuraamisen tulosta, mutta ihmettelen tuota väärin/oikein-asennetta varsinkin kun arvostelet muita siitäolen hölmö.
anteeksi.
halusin vain teroittaa ehtoolliskäsityksessä, miten kristityt ovat aina uskoneet.
mutta kai olin (ja Lutherkin oli) sitten väärässä.
sama se.
haihdun täältä nyt. - Aino U
Kala kirjoitti:
Saiskohan ton L.L :n saarnan jostain kokonaan?
Palmu Sunnuntaina v. 1854
Niin Jutalaiset napisit sitä kuin hän sanoi: minä olen se leipä joka Taivaasta tuli alas.
Johanes on kirjottanut Evankeljuminsa 6.L. 41.v. mikä pahenus tuli Jutalaisille koska Jesus rupeis ensimäisen kerran puhuuman Herran ehtollisesta. Jutalaisten järki otti niin kovin vastaan että he rupesit napisemaan, mutta myös opetus lapset pitit sen kovana puheena koska hän ensimäisen keran puhui lihansa syömisestä ja verensä juomisesta ja siitä Ymmäretään että luonnollinen ihminen ei tahto eikä saata uskova niitä asjoita jotka menevät yli hänen järkejänsä mutta valheita hään kyllä uskoo. jos me nyt ottasimma kaikki Raamatun paikat tutkistelaksemme joisa on jotakin kirjoitettu Herran Ehtollisesta niin [ei wielä s]ittenkään uletu ihmisen järki sinn[e asti että hän] käsittäs jotakin tästä Herran Ehtol[lisen suuresta s]alaisuutesta Sillä se on yksi S[uuri salaisuus ka]ikelta Ymmärykseltä Salattu. niin kuin jutalaisten järki loukantui silloin siitä sanasta niin on monen järki jälkenki loukantunut siitä samasta puuhesta. muutamat ovat sen ymmärtäneet rakkauten ateriiaksi ainoastansa niin kuin se ei mitään muuta merkitsis kuin ainovastansa sen että kristityt kokouksisansa ovat pitäneet yhten rakkauten ateriian vapahtajan kuoleman muistoksi, mutta se pääsiäis Lampaan syöminen oli jo vanhasa Testamentisä Yksi salaisuuten asia joka ei ole ainovastansa Yhten merkillisen asjan muistoksi pantu niin kuin Israjelin lapset sinä Yönä pelastettiin Ekyptin orjuutesta koska Herra käski mooseksen asettaa pääsiiäs Lampaan. ei se ole ainovastansa yksi muisto atriia vaan siinä on joku salaisuus joka vaatii uskova koska se piti oleman yksi viiatoin karitsa. jos se olis ainovastansa yksi muisto ateriia niin olis ilman epäilemätt[ä j]oku muu ruoka siihen kelvannut, mutta sen [piti oleman] viiattoman karitsan lihan niin k[uin tämä wiatoi]n karitsa merkitsi jo silloin ju[malan karitsaa j]oka pois ottaa mailman Synnit. [Se on jo itsestän]sä merkillinen asia, että luontokappaleen weri on parempi kuin saipua puhdistamaan ihmisen ruumista, niinkuin mailman komeat frökinät owat sen koetelleet, että kädet tulewat walkeammaksi ja puhtaammaksi werellä kuin saipualla; joka pesee kätensä werellä, se tulee oikeen puhtaaksi: sen owat mailman huorat koetelleet, joilla pitää oleman puhtaat ja walkeat kädet, että he kelpaisit hywin mailmalle. Mutta Jerusalemin tyttäret ei ole wielä huomainneet, että wiattoman karitsan weri ottaa kaikki werenwiat pois. Sillä Herra sanoo prophetan kautta: "Jos sinä ottaisit paljon saipuata, ja pesisit sinuas lipeällä, kuitenki sinun häpys näkyy minun edessäni." Ensimäinen kysymys on siis tämä: "minkätähden mailman huorilla pitää oleman niin walkeat kädet, ja Jerusalemin tyttärillä ei ole walkeat kädet, ehkä he pesewät itsensä saipualla ja lipeällä? Jo siinä on syy, että mailman huorat pesewät käsiänsä luontokappaleen werellä, mutta Jerusalemin tyttäret ei pese itseänsä wiattoman karitsan werellä, waan saipualla ja lipeällä, ja kuitenki näkyy heidän saastaisuudensa. Koska pääsiäislammas teurastettiin, otettiin wirhetöin karitsa, ja sen karitsan weri priiskotettiin pihtipieliin, että murha-enkeli menis siwutse Israelin lasten huonetta. Pelkääköhän murha-enkeli karitsan werta? Se näyttää niinkuin hän pelkäis karitsan werta. Tämä on myöskin yksi ymmärtämätöin asia, niinkuin seki on käsittämätöin, minkätähden weri on parempi kuin saipua puhdistamaan mustia käsiä. Tämä on ainoastansa yksi luonnollinen koettelemus, joka osottaa, että ihmisen täytyy uskoa paljon, jota hän ei ymmärrä. Mitä nyt Herran ehtoolliseen tulee, niin owat mailman wiisaat, ja papit ja kirjanoppineet tutkineet, millä tawalla ihminen saattaa syödä Jesuksen ruumista ja juoda hänen wertansa, mutta ei ne ole sitä ymmärtäneet; ja niinkuin Juudalaiset sanoit: "kuinka tämä taitaa antaa meille lihansa syödä." Niin sanowat myös kaikki mailman wiisaat: "Ei se ole muu kuin yksi wertaus: yksi muistoatria se on." Mutta Lutherus ei ole tytynyt siihen; hän tahtoo sanoa näin: Ei ole se tyhjä wertaus; ei se ole niinkuin muutamat sanowat, että se siunattu leipä merkitsee Kristuksen ruumista, - niinkuin wanhassa testamentissä pääsiäislammas merkitsi Jumalan karitsaa joka poisottaa mailman synnit. Mutta nyt on se oikea pääsiäislammas uhrattu meidän edestämme, eikä se ole paljas wertaus, waan se on totisesti niin tapahtunut; ja nyt me syömme hänen lihaansa, ja juomme hänen wertansa." Mutta siinäpä järki ottaa wastaan: järki puuttu peräti, koska ei ole muuta kuin leipä ja wiina näkywäinen, eikä siinä ole yhtään makua lihasta ja werestä. Ja Lutherus panee niin, että sen pitää jokaisen rippiwieraan totisesti uskoman, että siinä on Kristuksen ruumis ja weri, waikka ei ole muuta kuin leipä ja wiina mitä sinä näet ja maistat. Siinä on järjen sotkua ollut Lutheruksen aikana, erinomattain, koska Paawi sanoi: että leipä ja wiina muuttuu Kristuksen ruumiiksi ja wereksi; ja reformertat sanowat, että leipä ja wiina merkitsee Kristuksen ruumista ja werta. Mutta Lutherus sanoi, että se on Kristuksen ruumis ja weri. Mutta jota enemmän tätä salaisuutta tutkitaan järjellä, sen suurempi pimeys tulee, ja jos kristityillä ei olis semmoinen usko, että rippiwieraat totisesti tulewat osalliseksi Kristuksen ruumiista ja werestä, niin he hukkuisit kaikkityyni järjen wiisaudessa. Meidän pitää Jumalan armon kautta uskossa tutkiman tätä suurta salaisuutta, että me saattaisimme sen uskolla wastaanottaa ja sydämeen kätkeä, mutta se suuri ehtoollisen pitäjä, joka kaikki salaisuudet näkee ja ymmärtää, tehköön tämän päiwän rippiwieraat mahdolliseksi wastaanottamaan näitä siunatuita lahjoja, nöyrällä, särjetyllä ja uskowaisella sydämellä, ettei he tulis wikapääksi Herran ruumiiseen ja wereen: menköön Juudas ulos sen kastetun palan jälkeen, ja menköön muut opetuslapset seuraamaan Jesuksen werisiä askeleita Golgataan, että he paremmin muistaisit mitä warten Herran ehtoollinen on asetettu. Kuulkoon se suuri ehtoollisen pitäjä murheellisten opetuslasten huokaukset. Isä meidän j.n.e.
Evankeliumi: 1 Kor.11:23.
Meidän pyhän evankeliumin johdatuksesta ja seuraawaisesti siitä kuin jo puhuttu on, pitää meidän Jumalan armon kautta peräänajatteleman. "Mikä ruumis meille annetaan Herran ehtoollisessa?" 1:ksi Onko se ruumis, joka oli ennen Wapahtajan kuolemaa? 2:ksi Taikka se ruumis, joka oli haudassa? 3:ksi Eli se ruumis, joka oli ylösnousemisen jälkeen." Antakoon se suuri ehtoollisen jakaja armonsa, että ne harwat sielut, jotka jääwät Herran ehtoollisen huoneeseen sitte kuin Juudas on ulos mennyt, saisit tuta ja koetella mikä ruumis se on, jonka he leiwän ja wiinan alla nautitsewat.
1:ksi että se on Herran ruumis, joka meille annetaan, siitä emme epäile, mutta minkäkaltainen ruumis se on, siitä ei ole wielä paljon arweltu. Ei ole mailman wiisaat, eikä papit, eikä kirjanoppineet tutkineet, mikä ruumis se on, joka meille annetaan Herran ehtoollisessa, jos se on semmoinen ruumis, joka oli Wapahtajalla ennen kuolemaa, wai onko se ruumis joka oli haudassa Wapahtajan kuoleman jälkeen, eli se ruumis, joka on hänellä ylösnousemisensa jälkeen? Se ruumis, joka oli ennen kuolemaa, oli kuolewainen, ja se ruumis, joka oli haudassa, oli kuollut, mutta se ruumis, joka on ylösnousemisen jälkeen, on kuolematoin. Minkäkaltaista ruumista tahtoisit nyt rippiwieraat syödä? Sanokoon tunto, mikä ruumis olis paras syödä. Minä arwaan, ettei yksikään tahtois syödä sitä ruumista, joka makaa haudassa, joka on kuollut liha, erinomattain, koska Wapahtaja on itse sanonut Johanneksen evankeliumissa (6:63.) "Henki on se joka eläwäksi tekee; ei liha mitään auta." Jos nyt olis rippiwierailla tarjona ensiksi se ruumis, joka oli ennen kuolemaa, ja toiseksi se ruumis, joka makaa haudassa, ja kolmanneksi se ruumis, joka on ylösnousemisen jälkeen, ja annettaisiin puukko itsekunkin rippiwieraan käteen, ja sanottaisiin: "leikkaa nyt kappale mistä ruumiista sinä tahdot, joko siitä kuolewaisesta ruumiista, tahi kuolleesta ruumiista, eli kuolemattomasta ruumiista. Ja ota myös wähän werta mistä ruumiista sinä tahdot, joko kuolewaisesta ruumiista tahi kuolleesta ruumiista, eli kuolemattomasta ruumiista. Jos sanottaisiin wielä kaikille rippiwieraille: Jesus on käskenyt teidän leikata hänen ruumistansa kappaleen kunki, ja juoman wähän kunki hänen werestänsä, sillä lupauksella, että "se joka syö minun lihani ja juo minun wereni, hänellä on ijankaikkinen elämä." (Joh.6:54). Ja taas hän on sanonut w. 53 samassa luwussa: "ellette syö ihmisen pojan lihaa ja juo hänen wertansa, niin ei ole elämä teissä." Nyt on siis kahtalaista tarjousta, ensiksi jos he rupeawat raatamaan Jesuksen ruumista, ja leikkaamaan kappaleen kuki hänen ruumiistansa ja syömään sen, niin on heillä ijankaikkinen elämä; mutta jos ei he tahdo raataa Jesuksen ruumista, eikä syödä hänen lihaansa, niin heillä on ijankaikkinen kuolema tarjona. Minä arwelen, että muutamat rippiwieraat sanoisit niinkuin Juudalaiset: "kuinka tämä taitaa antaa meille lihansa syödä?" (Joh. 6:52). Suruttomat sanoisit warsin: "Emme ole wielä niin nälässä, että me tarwitsisimme ihmisen lihaa syödä: ei muut kuin willihenget syö ihmisen lihaa." Mutta jos nyt suruttomat rupeaisit uskomaan, mitä Wapahtaja on sanonut: "ellette syö ihmisen pojan lihaa ja juo hänen wertansa, niin ei ole elämä teissä. Silloin, sanon minä, jos he rupeaisit uskomaan näitä Wapahtajan sanoja, tulis heillekki arwelus: jokoon meidänki pitää syömään ihmisen pojan lihaa? Waikka ei muutamilla suruttomilla tule halu syödä ihmisen pojan lihaa, ennenkuin wasta kuolinwuoteella. Muutamat owat nimittäin niin arat, ettei he tahdo syödä ihmisen pojan lihaa, niinkauan kuin he löytäwät muuta lihaa, joka on makeampi kuin ihmisen pojan liha. Mutta nyt tulee taas rippiwieraille kolme tarjousta: minkäkaltaisesta ruumiista te tahdotte leikata lihaa syödäksenne? Tahdottekos sitä ruumista syödä, joka on eläwä, mutta kuolewainen, eli siitä ruumiista, joka makaa haudassa, taikka siitä kuolemattomasta ruumiista. Minä arwaan, että suruttomilla taitaa olla niin arka tunto, ettei he rupea eläwän ihmisen ruumista raatamaan; ei he muista kuitenkaan wielä, kuinka ja koska he olisit Jesuksen pyhää ruumista raataneet, waikka he wälistä raatawat eläwän ihmisenki ruumista, erinomattain koska he suuttuwat, ei he usko kuitenkaan wielä, että he owat Jesuksen ruumista raataneet; sillä he sanowat: "sotamiehet owat raataneet, mutta me emme ole raataneet." Jos siis suruttomat wälttämättömästi pitää syömän ihmisen pojan lihaa, niin ei he eläwän ihmisen lihaa kuitenkaan rupea syömään, sillä heillä on semmoinen tunto, ettei he saata muutoin kuin wihassa leikata ihmisen lihaa. Wälttämättömästi rupeaisit siis suruttomat tuota kuollutta ruumista raatamaan: siitä he leikkaisit kappaleen kuki ja söisit, mutta mistä he saisit werta, koska kaikki weri on jo wuotanut maahan, ja sotamiehet ja Juudalaiset owat sen tallanneet. Niille taitais käydä niinkuin Paawilaisille, jotka ei anna rippiwieraille werta ollenkaan, waan ainoastansa ruumista: kuollutta lihaa he syöwät, ja siitä he tulewat osalliseksi. Mutta eläwä ruumis se kuitenki on, joka Herran ehtoollisessa nautitaan senkaltaisilta rippiwierailta, jotka ei ole itse hengellisesti kuolleet. Eläwä ruumis se on, waikka suruttomat ei saattais eläwää ruumista raataa muutoin kuin wihassa; silloin koska wanhan Aadamin woima kowin liikkuu sydämessä, silloin saattawat kyllä suruttomat eläwän ihmisen ruumista raataa, mutta muutoin ei. Mutta me olemme nähneet monta esimerkkiä suruttomista, ettei he mene ollenkaan syömään ihmisen pojan lihaa, koska perkeleen woima kowin liikkuu sydämessä, eli koska rippi-hartaus pilataan, silloin on heillä halu muuta lihaa maistaa, joka on makeampi kuin ihmisen pojan liha. Mutta nyt tulee kysymys, koska Jesus on sanonut: "joka syö minun lihaani ja juo minun wertani, hänellä on ijankaikkinen elämä;" minkäkaltaista ruumista heränneet tahtoisit syödä? Oliskoon heillä semmoinen tunto, että he saattaisit wielä eläwän ihmisen ruumista raataa? Jos sanottaisiin heränneille, teidän pitää syömän ihmisen pojan lihaa ja juoman hänen wertansa, mutta onkos semmoinen tunto, että te saattaisitte eläwän ihmisen pojan ruumista raataa; niin he sanoisit kaikki: "kyllä me olemme häntä jo raataneet; mutta mistäs teille tulee se ihmisen pojan liha, jonka teidän pitää syömän, jos ette korjaa mitä te olette raataneet; hukka se on, joka ei tahdo syödä mitä hän on raatanut, niinkauan kuin hänellä on wielä joku eläwä henki raatamatta. Mutta ihminen täytyy korjata mitä hän on raatanut: ja jos ei hän sitä tee, niin hän on pahempi kuin hukka. Mutta minä tiedän, että heränneet ei tahdo kuollutta lihaa syödä, sentähden täytyy heidän syödä sitä eläwää Jumalan pojan lihaa, jossa wielä henki on, ehkä muutamain tunto ottaa kowin wastaan. Tässä paikassa tulee iso sota perkeleen kanssa, sillä omanwanhurskauden perkele sanoo heränneille, koska he aikowat mennä Herran ehtoolliselle: "jokos taas menet Herran ruumista raatamaan, niinkuin ennenki olet tehnyt." Ja moni rippiwieras peljästyy niin kowin tästä perkeleen soimauksesta, ettei hän tohdi mennä syömään Jumalan pojan lihaa, sillä rietas seisoo kirkkotien päällä, ja sanoo rippiwieraille: "Jokos taas menet Herran ruumista raatamaan?" Mutta mitäs silloin sanoo omatunto, koska rietas näin soimaa? Jo, omatunto sanoo näin: "se on pahempi kuin hukka, joka ei korjaa mitä hän on raatanut." Koska sinä olet Herran ruumista raatanut, niin täytyy sinun myös korjata sen ja syödä, sillä näin sanoo Wapahtaja: "ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen wertansa, niin ei ole elämä teissä." (Joh. 6:53.)
Nyt me tiedämme siis wakaisesti, että heränneet ei tahdo syödä sitä kuollutta lihaa, joka haudassa makaa; mutta kummasta ruumiista he tahtowat syödä, siitä kuolewaisesta eli siitä kuolemattomasta. Armoitetut sielut saawat myös arwella, kummasta ruumiista he tahtoisit syödä? Kuolewaisesta taikka kuolemattomasta ruumiista. Ja kaikki sanowat wissimmästi: "kuolemattomasta ruumiista minä tahtoisin syödä." Ja! kuolemattomasta. Mutta mitäs Herran asetussanat sisällänsä pitäwät? Siinä sanoo Herra: "tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan." Ei hän ole niin sanonut: tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annettu on, waan hän sanoo, että se annetaan kuolemaan. Ja näistä sanoista kuuluu nyt, että se on se ruumis joka annetaan kuolemaan; niinmuodoin se kuolewainen ruumis. Mutta mikäs on se ruumis, joka annetaan ulos kuolemaan? Eiköhän se ole sowintouhri; waikka Paawilaiset sanowat: "ei se ole sowintouhri", ja mailman wiisaat sanowat: "wertaus se on, ei se ole mikään muu"; ja muutamat sanowat: "muistoatria se on: ei siinä ole mitään muuta, kuin että opetuslapset pitää muistaman, että Jesus on kuollut heidän tähtensä." Mutta niimpä Herra itse sanoo: "tämä on minun wereni, joka teidän ja monen edestä wuodatetaan, syntein anteeksi antamiseksi;" ei hän sano, että se on wuodatettu muistoksi, mutta syntein anteeksi antamiseksi, ei se ole syntein anteeksi saamiseksi, mutta syntein anteeksi antamiseksi, niin että synnit Jumalan puolelta anteeksi annetaan tämän weren wuodattamisen kautta, mutta syntein anteeksi saaminen tulee wielä sen päälle, jos opetuslapset ottawat tätä tarittua armoa wastaan. Niinmuodoin on Kristuksen ruumis ja weri sowinto-uhri, ja Herran ehtoollinen on yksi sowintoatria, ei se ole ainoastansa yksi muistoatria, mutta sowintoatria; ja sentähden on suuri edeswastaus kaikilla suruttomilla, jotka tulewat sowintoatrialle sopimaan Jumalan kanssa, ehkä ei ole mitään sowittamista. Jos nimittäin Jumala kysyy heiltä: "ystäwäni, kuinkas tänne tulit, ja ei ole hääwaatteita," niin he waikenewat, jos hän kysyy: "ystäwäni, mitä warten sinä tulet?" niin ei ole siinäkään wastausta mitään: he tulewat suuta antamaan Jesukselle, ehkä he opastawat wihollisia Jesuksen tykö. Ei ole siis Herran ehtoollinen ainoastansa yksi muisto Herran kuolemasta, eikä myös ainoastansa yksi rakkauden atria, johon kristityt kokoontuwat rakkautta sytyttämään keskenänsä; waan niinkauan kuin kristityt owat syntiset, ja monessa asiassa puuttuwaiset, tarwitsewat he saada synnit anteeksi, sillä näin sanoo se suuri ehtoollisen pitäjä: "tämä on minun wereni, joka teidän ja monen edestä wuodatetaan syntein anteeksi antamiseksi." Wissimmästi annetaan siis katuwaisille synnit anteeksi Herran ehtoollisessa, jos heillä on semmoinen usko, että he saawat synnit anteeksi. Mutta suruttomat ja katumattomat ei saa syntiänsä anteeksi Herran ehtoollisessa, waikka he kuinka uskoisit että he saawat siellä synnit anteeksi, siellä he wasta raatawat Jesuksen ruumista, eikä wihollinen soimaa heitä koskaan siitä raatamisesta, waan hän kehoittaa heitä menemään Herran ehtoolliselle, ja sanoo katumattomille: "älä pelkää, että sinä olet mahdotoin, joka olet Jesuksen paras ystäwä: et sinä ole koskaan Jesuksen ruumista raatanut, niinkuin nämät heränneet raatawat: sinä olet aina istunut rippihartaudessa Herran ehtoollisessa; sinä olet aina nojannut päätäsi Jesuksen rintaa wasten: Ja waikka nämät heränneet soimaawat sinua huoruudesta, warkaudesta, juopumuksesta, wiinakaupasta, ahneudesta, kirouksesta, wihasta, kateudesta, koreudesta, ylpeydestä, petollisuudesta, ja kaikenlaisista synneistä, joita et ole koskaan eläisäs tehnyt, itse ne on semmoiset; mutta ilmanki sinun omatuntos todistaa, että sinä olet kaikista niistä wiatoin. Ja mitä ne wielä soimaawat sinulle, että sinä olet juonut Herran kalkista ja perkeleen kalkista yhtenä päiwänä, se ei ole tosi, ilmanki sinä näet itse kirjasta eli Jumalan sanasta, että palowiina on paras Jumalan siunaus, mitä jo maassa löytyy. Eihän Jumala kiellä tarpeellista ruokaa nautitsemasta; joka parasta Jumalan wiljaa haukkuu pirun paskaksi ja perkeleen kalkiksi, se on itse perkeleestä."
Katso, niin saarnaa rietas suruttomille ja katumattomille; mutta katuwaisille hän sanoo näin: "jokos taas menet Kristuksen ruumista raatamaan? Ja semmoisena perkeleenäkö nyt menet Herran ehtoolliselle?" Joo! semmoisena perkeleenä täytyy sinun mennä Kristuksen ruumista raatamaan; sillä jos et sinä korjaa mitä sinä olet raatanut, niin sinä olet pahempi kuin hukka. Sinun täytyy syödä Ihmisen Pojan lihaa, ja juoda hänen wertansa. Sinä olet tosin raatanut Kristuksen ruumista, mutta sinun täytyy nyt syödä hänen lihaansa ja juoda hänen wertansa, että sinulla olis ijankaikkinen elämä, että sinä eläisit matkalla ijankaikkisuuteen. Sinä olet raatanut juuri eläwän Jumalan Pojan ruumista, mutta nyt täytyy sinun myös syödä, juuri eläwän Jumalan Pojan lihaa, ja juoda eläwän Jumalan Pojan werta, niinkuin willi-ihmiset syöwät eläwän ihmisen lihaa ja juowat eläwän ihmisen werta, ja sanowat sen olewan makean. Niin täytyy teidän, joita mailman siweät ihmiset haukkuwat willihengeksi, syödä eläwän Jumalan Pojan lihaa, ja juoda eläwän Jumalan Pojan werta, ei uutena eikä keitettynä, mutta helwetin walkean edessä paistettuna, niinkuin pääsiäislammas ynnä katkerain ruohoin kanssa, että se pikemmin sulais teidän ruumiissanne, ja antais woimaa pakenemaan pois Egyptin orjuudesta, koska pakanat ajawat Israelin lapsia ulos huoneistansa, ja Israelin lapset joutuwat niinmuodoin paastoamaan, ja happamattoman leiwän ainetta kantamaan. Pääsiäislammas oli wanhassa testamentissä sama, kuin Herran ehtoollinen meillä. Paawali sanoo: että "Pääsiäislammas on uhrattu meidän edestämme, joka on Kristus." Pääsiäislammas on yksi karitsa ilman wiatta; pääsiäislammas teurastettiin; ja Jumalan karitsa on myös teurastettu. Ne ihmiset, jotka söit pääsiäislampaan, olit itse sen karitsan ruumiin raataneet: niin myös me olemme Kristuksen ruumista raataneet. Pääsiäislampaan liha paistettiin walkean edessä; niin myös Kristuksen, sen wiattoman karitsan liha on paistettu helwetin walkean edessä. Pääsiäislammas syötiin happamattoman leiwän kanssa; niin myös Kristuksen ruumis syödään happamattoman leiwän kanssa. Israelin lapset söit pääsiäislampaan matkawaatteissa, wyötetyt kupeista, kengät jalassa, sauwa kädessä, walmiit matkustamaan luwatulle maalle. Niin myös kristityt pitää oleman matkawaatteissa, koska he syöwät Kristuksen lihaa, wyötetyt kupeista, kengät jalassa, sauwa kädessä, walmiit matkustamaan uuteen Jerusalemiin, niinkuin olis tämä pyhä atria wiimeinen atria mailmassa. Synnin orjalle pitäis tämä pääsiäislammas oleman wiimeinen atria synnin orjuudessa, epäilewäisille ja epäuskon wankeille pitäis tämä atria oleman wiimeinen atria epäuskon wankeudessa, uskowaisille pitäis se oleman wiimeinen atria mailmassa. Niinkuin ruoka ylöspitää ruumiin hengen, ja antaa jäsenille woiman, niin myös se hengellinen ruoka, joka on Jumalan Pojan hengellinen liha, antaa sielulle woiman walwomaan, rukoilemaan, kilwoittelemaan, pyrkimään ja ikäwöitsemään sen ijankaikkisen elämän perään. Siihen oikeaan Isänmaahan owat siis oikeat Israelin lapset walmiit matkustamaan, koska he oikeassa ja autuaallisessa uskossa syöwät pääsiäislampaan; ja olkoon se wiimeinen atria maan päällä: Sillä rualla pitää heidän elämän siihen asti, kuin se täytetään Jumalan waltakunnassa; koska he saawat istua Abrahamin, Isakin ja Jakobin kanssa pöydässä, siinä suuressa ehtoollisessa taiwaassa. Siinä istuu myös se suuri ehtoollisen pitäjä taiwaassa ja kunnian kruunu päässä, jakain ehtoollista uskollisille opetuslapsille. Siellä sanoo se suuri ehtoollisen jakaja: "tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annettu on, tämä on minun wereni, joka teidän edestänne wuodatettu on." Siellä ei ole enää Juudas, joka pettää, mutta Pietari, Jakobus ja Johannes, Filippus, Andreas ja Tuomas, joka huutaa: "minun Herrani ja minun Jumalani." Siellä on Bartolomeus ja Mattheus; Jakob Alfeuksen poika, ja Simon Kananealainen, ja waimot, jotka owat Jesusta seuranneet Galileasta, Maria Magdalena, Salome, Johanna, ja Maria Jesuksen äiti. Ne istuwat taiwaan waltakunnassa siinä suuressa ehtoollisessa, ja weisaawat kiitoswirttä ehtoollisen jälkeen. He weisaawat siinä uudessa Jerusalemissa kiitosta Jumalalle ja Karitsalle; mutta Juudas ei ole niitten seurassa, jotka kiittäwät, waan hän on niitten seurassa, jotka kiroawat itseänsä ja Luojaansa. Ja Jesuksen ristin wiholliset saawat silloin ulwoa helwetissä, jotka ei ole täällä kiitoswirttä weisanneet. Nyt sinä suuri ehtoollisen jakaja! pidä ehtoollista niitten opetuslasten kanssa, jotka seuraawat sinun werisiä askeleitas, Yrttitarhasta Golgatan mäelle, ja herätä heitä ylös koska synnin uni pakkaa heidän päällensä, että he näkisit sinun werisen hikes, ja kuulisit sinun rukoukses, koska sinä makaat polwillas ja rukoilet taiwaallista Isää. Ja wahwista heitä sinun armollas, että he wiimein tulisit osallisiksi siitä suuresta ehtoollisesta taiwaassa, jossa he saawat weisata kiitoswirttä nyt ja ijankaikkisesti. Amen! - ACIM
vrk kirjoitti:
Minähän sanoinkin vain oman rehellisen mielipiteeni, en muuta. Minkä minä sille voin että omatuntoni sano nin. En ala valehdella vaikka mieli tekisi koska esim sinä ja el kirahwi olette miellyttäviä.
Niinkuin aina. Se on hyvä!! Me sanomme myös omat mielipiteemme ja sitten on sinun vuoro selittää taas omaasi jos haluat jne jne. Tätä se keskustelu on. Asia kokonaisuudessaan valkee kaikille koko ajan enemmän ja enemmän.
- Kala
jukka kirjoitti:
KUKA SITTEN VASTAANOTTAA TÄMÄN SAKRAMENTIN KELVOLLISESTI?
Paastoaminen ja ruumiillinen valmistautuminen ovat kyllä hyvää ulkonaista kurinalaisuutta, mutta todella kelvollinen ja hyvin valmistautunut on se, joka uskoo nämä sanat: ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Kelvoton ja valmistautumaton on taas se, joka ei näitä sanoja usko tai joka epäilee niitä, sillä sana ”teidän edestänne” ei vaadi muuta kuin uskovaa sydäntä.
(Lutherin Vähä katekismus)Eli kelvollinen pitää olla ennen ehtoollista vai kuinka ymmärrät???
- el kirahwi
Aino U kirjoitti:
Palmu Sunnuntaina v. 1854
Niin Jutalaiset napisit sitä kuin hän sanoi: minä olen se leipä joka Taivaasta tuli alas.
Johanes on kirjottanut Evankeljuminsa 6.L. 41.v. mikä pahenus tuli Jutalaisille koska Jesus rupeis ensimäisen kerran puhuuman Herran ehtollisesta. Jutalaisten järki otti niin kovin vastaan että he rupesit napisemaan, mutta myös opetus lapset pitit sen kovana puheena koska hän ensimäisen keran puhui lihansa syömisestä ja verensä juomisesta ja siitä Ymmäretään että luonnollinen ihminen ei tahto eikä saata uskova niitä asjoita jotka menevät yli hänen järkejänsä mutta valheita hään kyllä uskoo. jos me nyt ottasimma kaikki Raamatun paikat tutkistelaksemme joisa on jotakin kirjoitettu Herran Ehtollisesta niin [ei wielä s]ittenkään uletu ihmisen järki sinn[e asti että hän] käsittäs jotakin tästä Herran Ehtol[lisen suuresta s]alaisuutesta Sillä se on yksi S[uuri salaisuus ka]ikelta Ymmärykseltä Salattu. niin kuin jutalaisten järki loukantui silloin siitä sanasta niin on monen järki jälkenki loukantunut siitä samasta puuhesta. muutamat ovat sen ymmärtäneet rakkauten ateriiaksi ainoastansa niin kuin se ei mitään muuta merkitsis kuin ainovastansa sen että kristityt kokouksisansa ovat pitäneet yhten rakkauten ateriian vapahtajan kuoleman muistoksi, mutta se pääsiäis Lampaan syöminen oli jo vanhasa Testamentisä Yksi salaisuuten asia joka ei ole ainovastansa Yhten merkillisen asjan muistoksi pantu niin kuin Israjelin lapset sinä Yönä pelastettiin Ekyptin orjuutesta koska Herra käski mooseksen asettaa pääsiiäs Lampaan. ei se ole ainovastansa yksi muisto atriia vaan siinä on joku salaisuus joka vaatii uskova koska se piti oleman yksi viiatoin karitsa. jos se olis ainovastansa yksi muisto ateriia niin olis ilman epäilemätt[ä j]oku muu ruoka siihen kelvannut, mutta sen [piti oleman] viiattoman karitsan lihan niin k[uin tämä wiatoi]n karitsa merkitsi jo silloin ju[malan karitsaa j]oka pois ottaa mailman Synnit. [Se on jo itsestän]sä merkillinen asia, että luontokappaleen weri on parempi kuin saipua puhdistamaan ihmisen ruumista, niinkuin mailman komeat frökinät owat sen koetelleet, että kädet tulewat walkeammaksi ja puhtaammaksi werellä kuin saipualla; joka pesee kätensä werellä, se tulee oikeen puhtaaksi: sen owat mailman huorat koetelleet, joilla pitää oleman puhtaat ja walkeat kädet, että he kelpaisit hywin mailmalle. Mutta Jerusalemin tyttäret ei ole wielä huomainneet, että wiattoman karitsan weri ottaa kaikki werenwiat pois. Sillä Herra sanoo prophetan kautta: "Jos sinä ottaisit paljon saipuata, ja pesisit sinuas lipeällä, kuitenki sinun häpys näkyy minun edessäni." Ensimäinen kysymys on siis tämä: "minkätähden mailman huorilla pitää oleman niin walkeat kädet, ja Jerusalemin tyttärillä ei ole walkeat kädet, ehkä he pesewät itsensä saipualla ja lipeällä? Jo siinä on syy, että mailman huorat pesewät käsiänsä luontokappaleen werellä, mutta Jerusalemin tyttäret ei pese itseänsä wiattoman karitsan werellä, waan saipualla ja lipeällä, ja kuitenki näkyy heidän saastaisuudensa. Koska pääsiäislammas teurastettiin, otettiin wirhetöin karitsa, ja sen karitsan weri priiskotettiin pihtipieliin, että murha-enkeli menis siwutse Israelin lasten huonetta. Pelkääköhän murha-enkeli karitsan werta? Se näyttää niinkuin hän pelkäis karitsan werta. Tämä on myöskin yksi ymmärtämätöin asia, niinkuin seki on käsittämätöin, minkätähden weri on parempi kuin saipua puhdistamaan mustia käsiä. Tämä on ainoastansa yksi luonnollinen koettelemus, joka osottaa, että ihmisen täytyy uskoa paljon, jota hän ei ymmärrä. Mitä nyt Herran ehtoolliseen tulee, niin owat mailman wiisaat, ja papit ja kirjanoppineet tutkineet, millä tawalla ihminen saattaa syödä Jesuksen ruumista ja juoda hänen wertansa, mutta ei ne ole sitä ymmärtäneet; ja niinkuin Juudalaiset sanoit: "kuinka tämä taitaa antaa meille lihansa syödä." Niin sanowat myös kaikki mailman wiisaat: "Ei se ole muu kuin yksi wertaus: yksi muistoatria se on." Mutta Lutherus ei ole tytynyt siihen; hän tahtoo sanoa näin: Ei ole se tyhjä wertaus; ei se ole niinkuin muutamat sanowat, että se siunattu leipä merkitsee Kristuksen ruumista, - niinkuin wanhassa testamentissä pääsiäislammas merkitsi Jumalan karitsaa joka poisottaa mailman synnit. Mutta nyt on se oikea pääsiäislammas uhrattu meidän edestämme, eikä se ole paljas wertaus, waan se on totisesti niin tapahtunut; ja nyt me syömme hänen lihaansa, ja juomme hänen wertansa." Mutta siinäpä järki ottaa wastaan: järki puuttu peräti, koska ei ole muuta kuin leipä ja wiina näkywäinen, eikä siinä ole yhtään makua lihasta ja werestä. Ja Lutherus panee niin, että sen pitää jokaisen rippiwieraan totisesti uskoman, että siinä on Kristuksen ruumis ja weri, waikka ei ole muuta kuin leipä ja wiina mitä sinä näet ja maistat. Siinä on järjen sotkua ollut Lutheruksen aikana, erinomattain, koska Paawi sanoi: että leipä ja wiina muuttuu Kristuksen ruumiiksi ja wereksi; ja reformertat sanowat, että leipä ja wiina merkitsee Kristuksen ruumista ja werta. Mutta Lutherus sanoi, että se on Kristuksen ruumis ja weri. Mutta jota enemmän tätä salaisuutta tutkitaan järjellä, sen suurempi pimeys tulee, ja jos kristityillä ei olis semmoinen usko, että rippiwieraat totisesti tulewat osalliseksi Kristuksen ruumiista ja werestä, niin he hukkuisit kaikkityyni järjen wiisaudessa. Meidän pitää Jumalan armon kautta uskossa tutkiman tätä suurta salaisuutta, että me saattaisimme sen uskolla wastaanottaa ja sydämeen kätkeä, mutta se suuri ehtoollisen pitäjä, joka kaikki salaisuudet näkee ja ymmärtää, tehköön tämän päiwän rippiwieraat mahdolliseksi wastaanottamaan näitä siunatuita lahjoja, nöyrällä, särjetyllä ja uskowaisella sydämellä, ettei he tulis wikapääksi Herran ruumiiseen ja wereen: menköön Juudas ulos sen kastetun palan jälkeen, ja menköön muut opetuslapset seuraamaan Jesuksen werisiä askeleita Golgataan, että he paremmin muistaisit mitä warten Herran ehtoollinen on asetettu. Kuulkoon se suuri ehtoollisen pitäjä murheellisten opetuslasten huokaukset. Isä meidän j.n.e.
Evankeliumi: 1 Kor.11:23.
Meidän pyhän evankeliumin johdatuksesta ja seuraawaisesti siitä kuin jo puhuttu on, pitää meidän Jumalan armon kautta peräänajatteleman. "Mikä ruumis meille annetaan Herran ehtoollisessa?" 1:ksi Onko se ruumis, joka oli ennen Wapahtajan kuolemaa? 2:ksi Taikka se ruumis, joka oli haudassa? 3:ksi Eli se ruumis, joka oli ylösnousemisen jälkeen." Antakoon se suuri ehtoollisen jakaja armonsa, että ne harwat sielut, jotka jääwät Herran ehtoollisen huoneeseen sitte kuin Juudas on ulos mennyt, saisit tuta ja koetella mikä ruumis se on, jonka he leiwän ja wiinan alla nautitsewat.
1:ksi että se on Herran ruumis, joka meille annetaan, siitä emme epäile, mutta minkäkaltainen ruumis se on, siitä ei ole wielä paljon arweltu. Ei ole mailman wiisaat, eikä papit, eikä kirjanoppineet tutkineet, mikä ruumis se on, joka meille annetaan Herran ehtoollisessa, jos se on semmoinen ruumis, joka oli Wapahtajalla ennen kuolemaa, wai onko se ruumis joka oli haudassa Wapahtajan kuoleman jälkeen, eli se ruumis, joka on hänellä ylösnousemisensa jälkeen? Se ruumis, joka oli ennen kuolemaa, oli kuolewainen, ja se ruumis, joka oli haudassa, oli kuollut, mutta se ruumis, joka on ylösnousemisen jälkeen, on kuolematoin. Minkäkaltaista ruumista tahtoisit nyt rippiwieraat syödä? Sanokoon tunto, mikä ruumis olis paras syödä. Minä arwaan, ettei yksikään tahtois syödä sitä ruumista, joka makaa haudassa, joka on kuollut liha, erinomattain, koska Wapahtaja on itse sanonut Johanneksen evankeliumissa (6:63.) "Henki on se joka eläwäksi tekee; ei liha mitään auta." Jos nyt olis rippiwierailla tarjona ensiksi se ruumis, joka oli ennen kuolemaa, ja toiseksi se ruumis, joka makaa haudassa, ja kolmanneksi se ruumis, joka on ylösnousemisen jälkeen, ja annettaisiin puukko itsekunkin rippiwieraan käteen, ja sanottaisiin: "leikkaa nyt kappale mistä ruumiista sinä tahdot, joko siitä kuolewaisesta ruumiista, tahi kuolleesta ruumiista, eli kuolemattomasta ruumiista. Ja ota myös wähän werta mistä ruumiista sinä tahdot, joko kuolewaisesta ruumiista tahi kuolleesta ruumiista, eli kuolemattomasta ruumiista. Jos sanottaisiin wielä kaikille rippiwieraille: Jesus on käskenyt teidän leikata hänen ruumistansa kappaleen kunki, ja juoman wähän kunki hänen werestänsä, sillä lupauksella, että "se joka syö minun lihani ja juo minun wereni, hänellä on ijankaikkinen elämä." (Joh.6:54). Ja taas hän on sanonut w. 53 samassa luwussa: "ellette syö ihmisen pojan lihaa ja juo hänen wertansa, niin ei ole elämä teissä." Nyt on siis kahtalaista tarjousta, ensiksi jos he rupeawat raatamaan Jesuksen ruumista, ja leikkaamaan kappaleen kuki hänen ruumiistansa ja syömään sen, niin on heillä ijankaikkinen elämä; mutta jos ei he tahdo raataa Jesuksen ruumista, eikä syödä hänen lihaansa, niin heillä on ijankaikkinen kuolema tarjona. Minä arwelen, että muutamat rippiwieraat sanoisit niinkuin Juudalaiset: "kuinka tämä taitaa antaa meille lihansa syödä?" (Joh. 6:52). Suruttomat sanoisit warsin: "Emme ole wielä niin nälässä, että me tarwitsisimme ihmisen lihaa syödä: ei muut kuin willihenget syö ihmisen lihaa." Mutta jos nyt suruttomat rupeaisit uskomaan, mitä Wapahtaja on sanonut: "ellette syö ihmisen pojan lihaa ja juo hänen wertansa, niin ei ole elämä teissä. Silloin, sanon minä, jos he rupeaisit uskomaan näitä Wapahtajan sanoja, tulis heillekki arwelus: jokoon meidänki pitää syömään ihmisen pojan lihaa? Waikka ei muutamilla suruttomilla tule halu syödä ihmisen pojan lihaa, ennenkuin wasta kuolinwuoteella. Muutamat owat nimittäin niin arat, ettei he tahdo syödä ihmisen pojan lihaa, niinkauan kuin he löytäwät muuta lihaa, joka on makeampi kuin ihmisen pojan liha. Mutta nyt tulee taas rippiwieraille kolme tarjousta: minkäkaltaisesta ruumiista te tahdotte leikata lihaa syödäksenne? Tahdottekos sitä ruumista syödä, joka on eläwä, mutta kuolewainen, eli siitä ruumiista, joka makaa haudassa, taikka siitä kuolemattomasta ruumiista. Minä arwaan, että suruttomilla taitaa olla niin arka tunto, ettei he rupea eläwän ihmisen ruumista raatamaan; ei he muista kuitenkaan wielä, kuinka ja koska he olisit Jesuksen pyhää ruumista raataneet, waikka he wälistä raatawat eläwän ihmisenki ruumista, erinomattain koska he suuttuwat, ei he usko kuitenkaan wielä, että he owat Jesuksen ruumista raataneet; sillä he sanowat: "sotamiehet owat raataneet, mutta me emme ole raataneet." Jos siis suruttomat wälttämättömästi pitää syömän ihmisen pojan lihaa, niin ei he eläwän ihmisen lihaa kuitenkaan rupea syömään, sillä heillä on semmoinen tunto, ettei he saata muutoin kuin wihassa leikata ihmisen lihaa. Wälttämättömästi rupeaisit siis suruttomat tuota kuollutta ruumista raatamaan: siitä he leikkaisit kappaleen kuki ja söisit, mutta mistä he saisit werta, koska kaikki weri on jo wuotanut maahan, ja sotamiehet ja Juudalaiset owat sen tallanneet. Niille taitais käydä niinkuin Paawilaisille, jotka ei anna rippiwieraille werta ollenkaan, waan ainoastansa ruumista: kuollutta lihaa he syöwät, ja siitä he tulewat osalliseksi. Mutta eläwä ruumis se kuitenki on, joka Herran ehtoollisessa nautitaan senkaltaisilta rippiwierailta, jotka ei ole itse hengellisesti kuolleet. Eläwä ruumis se on, waikka suruttomat ei saattais eläwää ruumista raataa muutoin kuin wihassa; silloin koska wanhan Aadamin woima kowin liikkuu sydämessä, silloin saattawat kyllä suruttomat eläwän ihmisen ruumista raataa, mutta muutoin ei. Mutta me olemme nähneet monta esimerkkiä suruttomista, ettei he mene ollenkaan syömään ihmisen pojan lihaa, koska perkeleen woima kowin liikkuu sydämessä, eli koska rippi-hartaus pilataan, silloin on heillä halu muuta lihaa maistaa, joka on makeampi kuin ihmisen pojan liha. Mutta nyt tulee kysymys, koska Jesus on sanonut: "joka syö minun lihaani ja juo minun wertani, hänellä on ijankaikkinen elämä;" minkäkaltaista ruumista heränneet tahtoisit syödä? Oliskoon heillä semmoinen tunto, että he saattaisit wielä eläwän ihmisen ruumista raataa? Jos sanottaisiin heränneille, teidän pitää syömän ihmisen pojan lihaa ja juoman hänen wertansa, mutta onkos semmoinen tunto, että te saattaisitte eläwän ihmisen pojan ruumista raataa; niin he sanoisit kaikki: "kyllä me olemme häntä jo raataneet; mutta mistäs teille tulee se ihmisen pojan liha, jonka teidän pitää syömän, jos ette korjaa mitä te olette raataneet; hukka se on, joka ei tahdo syödä mitä hän on raatanut, niinkauan kuin hänellä on wielä joku eläwä henki raatamatta. Mutta ihminen täytyy korjata mitä hän on raatanut: ja jos ei hän sitä tee, niin hän on pahempi kuin hukka. Mutta minä tiedän, että heränneet ei tahdo kuollutta lihaa syödä, sentähden täytyy heidän syödä sitä eläwää Jumalan pojan lihaa, jossa wielä henki on, ehkä muutamain tunto ottaa kowin wastaan. Tässä paikassa tulee iso sota perkeleen kanssa, sillä omanwanhurskauden perkele sanoo heränneille, koska he aikowat mennä Herran ehtoolliselle: "jokos taas menet Herran ruumista raatamaan, niinkuin ennenki olet tehnyt." Ja moni rippiwieras peljästyy niin kowin tästä perkeleen soimauksesta, ettei hän tohdi mennä syömään Jumalan pojan lihaa, sillä rietas seisoo kirkkotien päällä, ja sanoo rippiwieraille: "Jokos taas menet Herran ruumista raatamaan?" Mutta mitäs silloin sanoo omatunto, koska rietas näin soimaa? Jo, omatunto sanoo näin: "se on pahempi kuin hukka, joka ei korjaa mitä hän on raatanut." Koska sinä olet Herran ruumista raatanut, niin täytyy sinun myös korjata sen ja syödä, sillä näin sanoo Wapahtaja: "ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen wertansa, niin ei ole elämä teissä." (Joh. 6:53.)
Nyt me tiedämme siis wakaisesti, että heränneet ei tahdo syödä sitä kuollutta lihaa, joka haudassa makaa; mutta kummasta ruumiista he tahtowat syödä, siitä kuolewaisesta eli siitä kuolemattomasta. Armoitetut sielut saawat myös arwella, kummasta ruumiista he tahtoisit syödä? Kuolewaisesta taikka kuolemattomasta ruumiista. Ja kaikki sanowat wissimmästi: "kuolemattomasta ruumiista minä tahtoisin syödä." Ja! kuolemattomasta. Mutta mitäs Herran asetussanat sisällänsä pitäwät? Siinä sanoo Herra: "tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan." Ei hän ole niin sanonut: tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annettu on, waan hän sanoo, että se annetaan kuolemaan. Ja näistä sanoista kuuluu nyt, että se on se ruumis joka annetaan kuolemaan; niinmuodoin se kuolewainen ruumis. Mutta mikäs on se ruumis, joka annetaan ulos kuolemaan? Eiköhän se ole sowintouhri; waikka Paawilaiset sanowat: "ei se ole sowintouhri", ja mailman wiisaat sanowat: "wertaus se on, ei se ole mikään muu"; ja muutamat sanowat: "muistoatria se on: ei siinä ole mitään muuta, kuin että opetuslapset pitää muistaman, että Jesus on kuollut heidän tähtensä." Mutta niimpä Herra itse sanoo: "tämä on minun wereni, joka teidän ja monen edestä wuodatetaan, syntein anteeksi antamiseksi;" ei hän sano, että se on wuodatettu muistoksi, mutta syntein anteeksi antamiseksi, ei se ole syntein anteeksi saamiseksi, mutta syntein anteeksi antamiseksi, niin että synnit Jumalan puolelta anteeksi annetaan tämän weren wuodattamisen kautta, mutta syntein anteeksi saaminen tulee wielä sen päälle, jos opetuslapset ottawat tätä tarittua armoa wastaan. Niinmuodoin on Kristuksen ruumis ja weri sowinto-uhri, ja Herran ehtoollinen on yksi sowintoatria, ei se ole ainoastansa yksi muistoatria, mutta sowintoatria; ja sentähden on suuri edeswastaus kaikilla suruttomilla, jotka tulewat sowintoatrialle sopimaan Jumalan kanssa, ehkä ei ole mitään sowittamista. Jos nimittäin Jumala kysyy heiltä: "ystäwäni, kuinkas tänne tulit, ja ei ole hääwaatteita," niin he waikenewat, jos hän kysyy: "ystäwäni, mitä warten sinä tulet?" niin ei ole siinäkään wastausta mitään: he tulewat suuta antamaan Jesukselle, ehkä he opastawat wihollisia Jesuksen tykö. Ei ole siis Herran ehtoollinen ainoastansa yksi muisto Herran kuolemasta, eikä myös ainoastansa yksi rakkauden atria, johon kristityt kokoontuwat rakkautta sytyttämään keskenänsä; waan niinkauan kuin kristityt owat syntiset, ja monessa asiassa puuttuwaiset, tarwitsewat he saada synnit anteeksi, sillä näin sanoo se suuri ehtoollisen pitäjä: "tämä on minun wereni, joka teidän ja monen edestä wuodatetaan syntein anteeksi antamiseksi." Wissimmästi annetaan siis katuwaisille synnit anteeksi Herran ehtoollisessa, jos heillä on semmoinen usko, että he saawat synnit anteeksi. Mutta suruttomat ja katumattomat ei saa syntiänsä anteeksi Herran ehtoollisessa, waikka he kuinka uskoisit että he saawat siellä synnit anteeksi, siellä he wasta raatawat Jesuksen ruumista, eikä wihollinen soimaa heitä koskaan siitä raatamisesta, waan hän kehoittaa heitä menemään Herran ehtoolliselle, ja sanoo katumattomille: "älä pelkää, että sinä olet mahdotoin, joka olet Jesuksen paras ystäwä: et sinä ole koskaan Jesuksen ruumista raatanut, niinkuin nämät heränneet raatawat: sinä olet aina istunut rippihartaudessa Herran ehtoollisessa; sinä olet aina nojannut päätäsi Jesuksen rintaa wasten: Ja waikka nämät heränneet soimaawat sinua huoruudesta, warkaudesta, juopumuksesta, wiinakaupasta, ahneudesta, kirouksesta, wihasta, kateudesta, koreudesta, ylpeydestä, petollisuudesta, ja kaikenlaisista synneistä, joita et ole koskaan eläisäs tehnyt, itse ne on semmoiset; mutta ilmanki sinun omatuntos todistaa, että sinä olet kaikista niistä wiatoin. Ja mitä ne wielä soimaawat sinulle, että sinä olet juonut Herran kalkista ja perkeleen kalkista yhtenä päiwänä, se ei ole tosi, ilmanki sinä näet itse kirjasta eli Jumalan sanasta, että palowiina on paras Jumalan siunaus, mitä jo maassa löytyy. Eihän Jumala kiellä tarpeellista ruokaa nautitsemasta; joka parasta Jumalan wiljaa haukkuu pirun paskaksi ja perkeleen kalkiksi, se on itse perkeleestä."
Katso, niin saarnaa rietas suruttomille ja katumattomille; mutta katuwaisille hän sanoo näin: "jokos taas menet Kristuksen ruumista raatamaan? Ja semmoisena perkeleenäkö nyt menet Herran ehtoolliselle?" Joo! semmoisena perkeleenä täytyy sinun mennä Kristuksen ruumista raatamaan; sillä jos et sinä korjaa mitä sinä olet raatanut, niin sinä olet pahempi kuin hukka. Sinun täytyy syödä Ihmisen Pojan lihaa, ja juoda hänen wertansa. Sinä olet tosin raatanut Kristuksen ruumista, mutta sinun täytyy nyt syödä hänen lihaansa ja juoda hänen wertansa, että sinulla olis ijankaikkinen elämä, että sinä eläisit matkalla ijankaikkisuuteen. Sinä olet raatanut juuri eläwän Jumalan Pojan ruumista, mutta nyt täytyy sinun myös syödä, juuri eläwän Jumalan Pojan lihaa, ja juoda eläwän Jumalan Pojan werta, niinkuin willi-ihmiset syöwät eläwän ihmisen lihaa ja juowat eläwän ihmisen werta, ja sanowat sen olewan makean. Niin täytyy teidän, joita mailman siweät ihmiset haukkuwat willihengeksi, syödä eläwän Jumalan Pojan lihaa, ja juoda eläwän Jumalan Pojan werta, ei uutena eikä keitettynä, mutta helwetin walkean edessä paistettuna, niinkuin pääsiäislammas ynnä katkerain ruohoin kanssa, että se pikemmin sulais teidän ruumiissanne, ja antais woimaa pakenemaan pois Egyptin orjuudesta, koska pakanat ajawat Israelin lapsia ulos huoneistansa, ja Israelin lapset joutuwat niinmuodoin paastoamaan, ja happamattoman leiwän ainetta kantamaan. Pääsiäislammas oli wanhassa testamentissä sama, kuin Herran ehtoollinen meillä. Paawali sanoo: että "Pääsiäislammas on uhrattu meidän edestämme, joka on Kristus." Pääsiäislammas on yksi karitsa ilman wiatta; pääsiäislammas teurastettiin; ja Jumalan karitsa on myös teurastettu. Ne ihmiset, jotka söit pääsiäislampaan, olit itse sen karitsan ruumiin raataneet: niin myös me olemme Kristuksen ruumista raataneet. Pääsiäislampaan liha paistettiin walkean edessä; niin myös Kristuksen, sen wiattoman karitsan liha on paistettu helwetin walkean edessä. Pääsiäislammas syötiin happamattoman leiwän kanssa; niin myös Kristuksen ruumis syödään happamattoman leiwän kanssa. Israelin lapset söit pääsiäislampaan matkawaatteissa, wyötetyt kupeista, kengät jalassa, sauwa kädessä, walmiit matkustamaan luwatulle maalle. Niin myös kristityt pitää oleman matkawaatteissa, koska he syöwät Kristuksen lihaa, wyötetyt kupeista, kengät jalassa, sauwa kädessä, walmiit matkustamaan uuteen Jerusalemiin, niinkuin olis tämä pyhä atria wiimeinen atria mailmassa. Synnin orjalle pitäis tämä pääsiäislammas oleman wiimeinen atria synnin orjuudessa, epäilewäisille ja epäuskon wankeille pitäis tämä atria oleman wiimeinen atria epäuskon wankeudessa, uskowaisille pitäis se oleman wiimeinen atria mailmassa. Niinkuin ruoka ylöspitää ruumiin hengen, ja antaa jäsenille woiman, niin myös se hengellinen ruoka, joka on Jumalan Pojan hengellinen liha, antaa sielulle woiman walwomaan, rukoilemaan, kilwoittelemaan, pyrkimään ja ikäwöitsemään sen ijankaikkisen elämän perään. Siihen oikeaan Isänmaahan owat siis oikeat Israelin lapset walmiit matkustamaan, koska he oikeassa ja autuaallisessa uskossa syöwät pääsiäislampaan; ja olkoon se wiimeinen atria maan päällä: Sillä rualla pitää heidän elämän siihen asti, kuin se täytetään Jumalan waltakunnassa; koska he saawat istua Abrahamin, Isakin ja Jakobin kanssa pöydässä, siinä suuressa ehtoollisessa taiwaassa. Siinä istuu myös se suuri ehtoollisen pitäjä taiwaassa ja kunnian kruunu päässä, jakain ehtoollista uskollisille opetuslapsille. Siellä sanoo se suuri ehtoollisen jakaja: "tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annettu on, tämä on minun wereni, joka teidän edestänne wuodatettu on." Siellä ei ole enää Juudas, joka pettää, mutta Pietari, Jakobus ja Johannes, Filippus, Andreas ja Tuomas, joka huutaa: "minun Herrani ja minun Jumalani." Siellä on Bartolomeus ja Mattheus; Jakob Alfeuksen poika, ja Simon Kananealainen, ja waimot, jotka owat Jesusta seuranneet Galileasta, Maria Magdalena, Salome, Johanna, ja Maria Jesuksen äiti. Ne istuwat taiwaan waltakunnassa siinä suuressa ehtoollisessa, ja weisaawat kiitoswirttä ehtoollisen jälkeen. He weisaawat siinä uudessa Jerusalemissa kiitosta Jumalalle ja Karitsalle; mutta Juudas ei ole niitten seurassa, jotka kiittäwät, waan hän on niitten seurassa, jotka kiroawat itseänsä ja Luojaansa. Ja Jesuksen ristin wiholliset saawat silloin ulwoa helwetissä, jotka ei ole täällä kiitoswirttä weisanneet. Nyt sinä suuri ehtoollisen jakaja! pidä ehtoollista niitten opetuslasten kanssa, jotka seuraawat sinun werisiä askeleitas, Yrttitarhasta Golgatan mäelle, ja herätä heitä ylös koska synnin uni pakkaa heidän päällensä, että he näkisit sinun werisen hikes, ja kuulisit sinun rukoukses, koska sinä makaat polwillas ja rukoilet taiwaallista Isää. Ja wahwista heitä sinun armollas, että he wiimein tulisit osallisiksi siitä suuresta ehtoollisesta taiwaassa, jossa he saawat weisata kiitoswirttä nyt ja ijankaikkisesti. Amen!Sehän se on, ja vielä alkuperäisessä asussaan, kiitos! Mistä noita saa elektronisessa muodossa, vai oletko itse kirjoittanut sen paperiversiosta?
- Kala
jukka kirjoitti:
olen hölmö.
anteeksi.
halusin vain teroittaa ehtoolliskäsityksessä, miten kristityt ovat aina uskoneet.
mutta kai olin (ja Lutherkin oli) sitten väärässä.
sama se.
haihdun täältä nyt.Asiat jäi kesken???
- jukka
Kala kirjoitti:
Eli kelvollinen pitää olla ennen ehtoollista vai kuinka ymmärrät???
ennen, luonnollisesti.
- ACIM
vrk kirjoitti:
Minähän sanoinkin vain oman rehellisen mielipiteeni, en muuta. Minkä minä sille voin että omatuntoni sano nin. En ala valehdella vaikka mieli tekisi koska esim sinä ja el kirahwi olette miellyttäviä.
..minkä minä olen ollut huomaavinani? Nimittäin että turhan rätkytyksen määrä suhteessa asiallisten mielipiteiden määrään on vähentynyt.
Hyötykasvien ravitseminen on osa rikkaruohon vastustustyötä. - Aino U
el kirahwi kirjoitti:
Sehän se on, ja vielä alkuperäisessä asussaan, kiitos! Mistä noita saa elektronisessa muodossa, vai oletko itse kirjoittanut sen paperiversiosta?
Yhdeltä hyvältä ystävältäni saan lisää. Ja minullahan on muistaakseni sähköpostiosoitteesikin jossakin. Lähetän kun saan toimeksi.
- el kirahwi
Aino U kirjoitti:
Yhdeltä hyvältä ystävältäni saan lisää. Ja minullahan on muistaakseni sähköpostiosoitteesikin jossakin. Lähetän kun saan toimeksi.
Olisin todella kiitollinen, jos viitsisit lähettää! :)
Ja osoite on elkirahwi@yahoo.com - Aino U
jukka kirjoitti:
ennen, luonnollisesti.
Tai sen voisi tulkita niin, ettei hän vaatinut ehtoolliselle osallistuvalta kelvollisuutta ennen ehtoollista, kun hän sanoi, että epäuskoiselle se olkoon viimeinen ateria epäuskon tilassa. Jotakin siihen tapaan
- kaisla
Faded kirjoitti:
...jos olen tehnyt jotain vakavaa taikka "häpeällistä" syntiä jota en kehtaa tunnustaa niin ei muuta kun ehtoolliselle niin kaikki on automaattisesti pois pyyhitty? Toisin sanoen kaikkien maailman ihmisten synnit pyyhitään pois aina kun he käyvät ehtoollisella? (tai ainakin heidän jotka "oikealla mielellä" käyvät ehtoolliselle)
Mitä hyötyä on sitten evankeliumilla? Ei ruoka taikka juoma voi _mielestäni_ ketään synneistä päästää.
Noh tuli ehkä hiemän kärjisteltyä :) , itse asiassa asia lienee aika mitätön loppujen lopuksi.
Vl tavan mukaan synnit pyydetään anteeksi juuri ennen ehtoollista taikka ehtoollispöydän ääressä ja jos El on sitä mieltä että synnit saa anteeksi kunhan vain uskoo tarpeeksi lujasti (vaikka ei pyytäisikään) niin enpäs osaa sitten sanoa että onko sekään aivan "väärin", itselläni ei vain taitaisi riittää sellaiseen usko, sehän on suunnilleen sama kuin sanoisi että kun rukoilee syntejä anteeksi tarpeeksi hartaasti ja oikealla mielellä niin ne saa anteeksi.Olen usein laittanut merkille, että vl:t tuntuvat kovasti korostavan sitä, ettei syntejä voi saada liian "helpolla" anteeksi. Harva maailman ihminen edes tulee ehtoolliselle, joten on turha pelko, että sitä jotenkin väärinkäytettäisiin. SURULLISTA lähinnä, että niin harvat tulevat kirkkoon ja ehtoolliselle.
Mitä pahaa voi olla siinä, jos uskoo ja hakeutuu siihen pöytään, johon kynnyksen pitäisi olla matalampi kuin mihinkään muuhun pöytään?! Sellainen ihminenhän tunnustaa tarvitsevansa Jumalaa ja anteeksiantamusta! Tunnustaa, ettei itse voi itseään pelastaa. Ja uskon, että todellakaan kaikkivaltias Jumala ei tarvitse välikäsiä, vaan antaa synnit anteeksi myös suoraan.
Tuntuu aika kapealta/yksinkertaistavalta Jumala-käsitykseltä, jos ajatellaan, että Pyhä Henki on maanpäällä ja Jumala ja Jeesus taivaassa... Kyseessä on YKSI JUMALA. Yksi ainoa! Muuten se kuulostaa siltä, että ikään kuin Pyhä Henki toimisi täällä maailmassa ilman yhteyttä Jumalaan tai Jeesukseen. Minua kiinnostaa aidosti, että mihin raamatunkohtaan vl:ien ajattelu tässä yhteydessä perustuu. Voisiko joku selittää tämän asian? Olen usein sitä mielessäni ihmetellyt, että miten joku voi ajatella, että Jumala ei kuulisi suoraan rukouksia tai ei voisi suoraan myös antaa syntejä anteeksi. Eihän se toinen ihminen anna syntienanteeksiantamusta, vaan Jumala. Mielestäni se "avaintenvalta" kohta ei tähän riitä, sillä MISSÄÄN EI KIELLETÄ tai sanota, ettei syntejä voi saada anteeksi suoraan. Eikä ko. kohdassakaan sanota, että tämä olisi ainoa tapa. Suuri sielunhoidollinen merkitys henk.koht. ripillä on ja ehdottoman tarvittava myöksin. Mutta se ei mielestäni ole ainoa tapa saada syntejä anteeksi.
Faded kysyi, mitä hyötyä on evankeliumista? Se, että juuri evankeliumi ja sen uskominen tekevät ehtoollisesta ehtoollisen. Ilman evankeliumia se on vain tyhjä riitti. Evankeliumi juuri vakuuttaa (Jeesuksen sanoin), että leipä ja viini ovat syntiensovitukseksi. Vain Jeesuksen ristinkuoleman omakohtainen uskominen voi pelastaa. Ruoka ja juoma eivät päästä synnistä, mutta usko evankeliumin sanomaan/sovitukseen kylläkin. Näin olen asian käsittänyt... - Aino U
kaisla kirjoitti:
Olen usein laittanut merkille, että vl:t tuntuvat kovasti korostavan sitä, ettei syntejä voi saada liian "helpolla" anteeksi. Harva maailman ihminen edes tulee ehtoolliselle, joten on turha pelko, että sitä jotenkin väärinkäytettäisiin. SURULLISTA lähinnä, että niin harvat tulevat kirkkoon ja ehtoolliselle.
Mitä pahaa voi olla siinä, jos uskoo ja hakeutuu siihen pöytään, johon kynnyksen pitäisi olla matalampi kuin mihinkään muuhun pöytään?! Sellainen ihminenhän tunnustaa tarvitsevansa Jumalaa ja anteeksiantamusta! Tunnustaa, ettei itse voi itseään pelastaa. Ja uskon, että todellakaan kaikkivaltias Jumala ei tarvitse välikäsiä, vaan antaa synnit anteeksi myös suoraan.
Tuntuu aika kapealta/yksinkertaistavalta Jumala-käsitykseltä, jos ajatellaan, että Pyhä Henki on maanpäällä ja Jumala ja Jeesus taivaassa... Kyseessä on YKSI JUMALA. Yksi ainoa! Muuten se kuulostaa siltä, että ikään kuin Pyhä Henki toimisi täällä maailmassa ilman yhteyttä Jumalaan tai Jeesukseen. Minua kiinnostaa aidosti, että mihin raamatunkohtaan vl:ien ajattelu tässä yhteydessä perustuu. Voisiko joku selittää tämän asian? Olen usein sitä mielessäni ihmetellyt, että miten joku voi ajatella, että Jumala ei kuulisi suoraan rukouksia tai ei voisi suoraan myös antaa syntejä anteeksi. Eihän se toinen ihminen anna syntienanteeksiantamusta, vaan Jumala. Mielestäni se "avaintenvalta" kohta ei tähän riitä, sillä MISSÄÄN EI KIELLETÄ tai sanota, ettei syntejä voi saada anteeksi suoraan. Eikä ko. kohdassakaan sanota, että tämä olisi ainoa tapa. Suuri sielunhoidollinen merkitys henk.koht. ripillä on ja ehdottoman tarvittava myöksin. Mutta se ei mielestäni ole ainoa tapa saada syntejä anteeksi.
Faded kysyi, mitä hyötyä on evankeliumista? Se, että juuri evankeliumi ja sen uskominen tekevät ehtoollisesta ehtoollisen. Ilman evankeliumia se on vain tyhjä riitti. Evankeliumi juuri vakuuttaa (Jeesuksen sanoin), että leipä ja viini ovat syntiensovitukseksi. Vain Jeesuksen ristinkuoleman omakohtainen uskominen voi pelastaa. Ruoka ja juoma eivät päästä synnistä, mutta usko evankeliumin sanomaan/sovitukseen kylläkin. Näin olen asian käsittänyt...ei ole niin helppo uskoa. Ei Lutherin onnistunut sen paremmin kuin Laestadiuksenkaan uskoa syntejään anteeksi ehtoollisessa. Eikä Tuomas kyennyt uskomaan, vaikka muut opetuslapset todistivat. Minunkin kokemukseni on sen suuntainen, että jos joku uskoo syntinsä anteeksi ilman henkilökohtaista, aivan suoraan itselle kohdistettua evankeliumin saarnaa (toki se sana voi osua sydämeen kenen tahansa Pyhän Hengen kantavan ihmisen puheesta), olen väkisin skeptinen hänen uskonsa suhteen. Ja jos sellainen sana on osunut sydämelle, joka on ihmisen nostanut omantunnon helvetistä, sen tietää varmasti se, joka sen on kokenut. Ja hän puhuu siitä. Salaa uskoa ehtoollisessa on mielestäni samaa kuin mitä se nainen yritti, joka salaa tarttui Jeesuksen vaatteeseen.
- kaisla
Aino U kirjoitti:
ei ole niin helppo uskoa. Ei Lutherin onnistunut sen paremmin kuin Laestadiuksenkaan uskoa syntejään anteeksi ehtoollisessa. Eikä Tuomas kyennyt uskomaan, vaikka muut opetuslapset todistivat. Minunkin kokemukseni on sen suuntainen, että jos joku uskoo syntinsä anteeksi ilman henkilökohtaista, aivan suoraan itselle kohdistettua evankeliumin saarnaa (toki se sana voi osua sydämeen kenen tahansa Pyhän Hengen kantavan ihmisen puheesta), olen väkisin skeptinen hänen uskonsa suhteen. Ja jos sellainen sana on osunut sydämelle, joka on ihmisen nostanut omantunnon helvetistä, sen tietää varmasti se, joka sen on kokenut. Ja hän puhuu siitä. Salaa uskoa ehtoollisessa on mielestäni samaa kuin mitä se nainen yritti, joka salaa tarttui Jeesuksen vaatteeseen.
Oletan nimenomaan, että se joka ehtoolliselle menee, ja joka Jumalalta syntejään anteeksi anoo, on todellakin herännyt "omantunnon helvetistä" (?). Miksipä muuten tarvitsisi syntien anteeksiantamusta?
Ja jokainen uskovainenhan tarvitsee yhteisöä ja muita uskovia ympärilleen, ja synninpäästön saa katuva sydän jokaisessa jumalanpalveluksessakin. Mutta edelleenkään en ymmärrä, miksi VAIN toisen ihmisen kautta saisi synnit anteeksi. Sille ei ole mielestäni perusteita Raamatussa. Tuntuu siltä, että pieni on sellainen Jumala, joka toimii vain välikäsien kautta tässä asiassa, kun Hän noin muutenkin voi herättää sellaisenkin ihmisen, joka ei ole varsinaisesti edes ollut "sanan kuulossa", ja toimii monella muulla tapaa uskovaisten elämässä suoraan.
Mitä tarkoitit kun sanoit, että "ei Lutherin onnistunut sen paremmin kuin L...uskoa syntejään anteeksi ehtoollisessa"? - vrk
Kala kirjoitti:
Asiat jäi kesken???
Joo ei nyt kannattaisi häipyä, aloimme päästä asioiden ytimeen ja keskustelu oli aika mielenkiintoistakin.
- Kala
kaisla kirjoitti:
Oletan nimenomaan, että se joka ehtoolliselle menee, ja joka Jumalalta syntejään anteeksi anoo, on todellakin herännyt "omantunnon helvetistä" (?). Miksipä muuten tarvitsisi syntien anteeksiantamusta?
Ja jokainen uskovainenhan tarvitsee yhteisöä ja muita uskovia ympärilleen, ja synninpäästön saa katuva sydän jokaisessa jumalanpalveluksessakin. Mutta edelleenkään en ymmärrä, miksi VAIN toisen ihmisen kautta saisi synnit anteeksi. Sille ei ole mielestäni perusteita Raamatussa. Tuntuu siltä, että pieni on sellainen Jumala, joka toimii vain välikäsien kautta tässä asiassa, kun Hän noin muutenkin voi herättää sellaisenkin ihmisen, joka ei ole varsinaisesti edes ollut "sanan kuulossa", ja toimii monella muulla tapaa uskovaisten elämässä suoraan.
Mitä tarkoitit kun sanoit, että "ei Lutherin onnistunut sen paremmin kuin L...uskoa syntejään anteeksi ehtoollisessa"?Jos kiinnostaa niin parannuksesta muutama kohta Raamatusta:
Sak.3
2.sam 12:1-13
Luuk. 15:11-32
Luuk. 23:39-43
Ap. t. 8:26-39
Ap. t. 9:1-18
Ap. t. 10
Pistä kommentteja tai kysymyksiä jos herää sellaisia? - RJL
jukka kirjoitti:
LÄHDE: EL KIRAHWIN lainaus:
Laestadius sanoo ehtoollisesta seuraavaa:
Palmusunnuntaina, teksti 1.Kor. 11:23-29
".---Vissimmästi annetaan siis katuvaisille synnit anteeksi Herran Ehtoollisessa, jos heillä on semmoinen usko, että he saavat synnit anteeksi. Mutta suruttomat ja katumattomat eivät saa syntejänsä anteeksi Herran Ehtoollisessa, vaikka he kuinka uskoisivat, että he saavat siellä syntinsä anteeksi. ---"
JA Luther opettaa Vähä katekismuksessa:
MITÄ TÄLLAINEN SYÖMINEN JA JUOMINEN HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:
Se käy ilmi sanoista ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus.
MITEN RUUMIILLINEN SYÖMINEN JA JUOMINEN VOI SAADA AIKAAN JOTAIN NÄIN SUURTA? VASTAUS:
Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Nämä sanat yhdessä ruumiillisen syömisen ja juomisen kanssa ovat sakramentin keskeinen kohta. Se joka nämä sanat uskoo, omistaa sen mitä ne sisältävät ja lausuvat, nimittäin ”syntien anteeksiannon”.Miltä vuodelta tuo Lestadiuksen saarna tai kirjoitus on? Eli ennen vai jälkeen hänen oman herätyksensä.
- Aino U
kaisla kirjoitti:
Oletan nimenomaan, että se joka ehtoolliselle menee, ja joka Jumalalta syntejään anteeksi anoo, on todellakin herännyt "omantunnon helvetistä" (?). Miksipä muuten tarvitsisi syntien anteeksiantamusta?
Ja jokainen uskovainenhan tarvitsee yhteisöä ja muita uskovia ympärilleen, ja synninpäästön saa katuva sydän jokaisessa jumalanpalveluksessakin. Mutta edelleenkään en ymmärrä, miksi VAIN toisen ihmisen kautta saisi synnit anteeksi. Sille ei ole mielestäni perusteita Raamatussa. Tuntuu siltä, että pieni on sellainen Jumala, joka toimii vain välikäsien kautta tässä asiassa, kun Hän noin muutenkin voi herättää sellaisenkin ihmisen, joka ei ole varsinaisesti edes ollut "sanan kuulossa", ja toimii monella muulla tapaa uskovaisten elämässä suoraan.
Mitä tarkoitit kun sanoit, että "ei Lutherin onnistunut sen paremmin kuin L...uskoa syntejään anteeksi ehtoollisessa"?Tarkoitin, että he ovat tarvinneet ihmisen suun kautta saarnatun sanan, joka on suunnattu heille henkilökohtaisesti, ennen kuin saattoivat uskoa, että Jumalan armo kuuluu heille. Tarkoitin, että he eivät uudestisyntyneet ehtoollisessa.
Onko raamatussa yhtään esimerkkiä sellaisesta, joka on uudestisyntynyt ilman, että olisi ollut ihminen evankeliumin välittäjänä? Minä en ole löytänyt, vaikka Jumala sitten olisi sen vuoksi silmissämme kuinka pieni tahansa.
Lutherin käsitys on myös, että jos haluat syntisi anteeksi, etsi anteeksiantamusta ihmisiltä.
Omantunnon herättäminen on eri asia. Sen Jumala voi vaikuttaa, ja useimmiten vaikuttaakin puhuttelemalla ihmistä suoraan omantunnon kautta. Mutta syntien anteeksiantamisen vallan hän jätti opetuslapsilleen, ja niiden luo siis on syntisen tultava tullakseen Jumalan lapseksi.
Ja kuten aikaisemmin sanoin, olen kovasti epäluuloinen niiden suhteen, jotka haluavat, että Jumala suoraan taivaasta antaisi synnit anteeksi, että onko sittenkään kysymys oikeasta murheesta, joka on Jumalan mielen jälkeen. Onko kysymys oikeasta nöyryydestä, että alentuisi ottamaan avun vastaan sielä, mistä Jumala sitä tarjoaa. Miksi pitää olla eri tie? - kaisla
Aino U kirjoitti:
Tarkoitin, että he ovat tarvinneet ihmisen suun kautta saarnatun sanan, joka on suunnattu heille henkilökohtaisesti, ennen kuin saattoivat uskoa, että Jumalan armo kuuluu heille. Tarkoitin, että he eivät uudestisyntyneet ehtoollisessa.
Onko raamatussa yhtään esimerkkiä sellaisesta, joka on uudestisyntynyt ilman, että olisi ollut ihminen evankeliumin välittäjänä? Minä en ole löytänyt, vaikka Jumala sitten olisi sen vuoksi silmissämme kuinka pieni tahansa.
Lutherin käsitys on myös, että jos haluat syntisi anteeksi, etsi anteeksiantamusta ihmisiltä.
Omantunnon herättäminen on eri asia. Sen Jumala voi vaikuttaa, ja useimmiten vaikuttaakin puhuttelemalla ihmistä suoraan omantunnon kautta. Mutta syntien anteeksiantamisen vallan hän jätti opetuslapsilleen, ja niiden luo siis on syntisen tultava tullakseen Jumalan lapseksi.
Ja kuten aikaisemmin sanoin, olen kovasti epäluuloinen niiden suhteen, jotka haluavat, että Jumala suoraan taivaasta antaisi synnit anteeksi, että onko sittenkään kysymys oikeasta murheesta, joka on Jumalan mielen jälkeen. Onko kysymys oikeasta nöyryydestä, että alentuisi ottamaan avun vastaan sielä, mistä Jumala sitä tarjoaa. Miksi pitää olla eri tie?ettei uudestisyntyminen tapahdu (yleensä) ilman, että joku ihminen on evankeliumin välittäjänä. Toki Jumala voi uskon herättää sitäkin kautta kun ihminen lukee Raamattua, ei sitä voi mielestäni pois sulkea! Mutta yleensä Jumala toimii toisen uskovan välityksellä.
MUTTA nyt puhuinkin "vain" syntien anteeksisaamisesta. Onhan uudestisyntynytkin ihminen edelleen syntinen, tekee syntiä ja tarvitsee syntienanteeksiantamista. Edelleen näen (niin kuin luterilaiset yleensä), että kun uskova katuu syntejään ja syntisyyttään Jumalan edessä ja pyytää anteeksiantamusta, niin Jumala sen hänelle suo Poikansa sovintokuoleman kautta. Ehtoollisessa tai ilman. Siihen ei tarvita välittäjää, joskin se voi hyvä olla.
Mutta, tästä on kai turha kinata. Olemme eri mieltä asiasta ja se meille sallittakoon:)Siunausta! - pele
jukka kirjoitti:
LÄHDE: EL KIRAHWIN lainaus:
Laestadius sanoo ehtoollisesta seuraavaa:
Palmusunnuntaina, teksti 1.Kor. 11:23-29
".---Vissimmästi annetaan siis katuvaisille synnit anteeksi Herran Ehtoollisessa, jos heillä on semmoinen usko, että he saavat synnit anteeksi. Mutta suruttomat ja katumattomat eivät saa syntejänsä anteeksi Herran Ehtoollisessa, vaikka he kuinka uskoisivat, että he saavat siellä syntinsä anteeksi. ---"
JA Luther opettaa Vähä katekismuksessa:
MITÄ TÄLLAINEN SYÖMINEN JA JUOMINEN HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:
Se käy ilmi sanoista ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus.
MITEN RUUMIILLINEN SYÖMINEN JA JUOMINEN VOI SAADA AIKAAN JOTAIN NÄIN SUURTA? VASTAUS:
Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat ”teidän edestänne annettu ja vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”. Nämä sanat yhdessä ruumiillisen syömisen ja juomisen kanssa ovat sakramentin keskeinen kohta. Se joka nämä sanat uskoo, omistaa sen mitä ne sisältävät ja lausuvat, nimittäin ”syntien anteeksiannon”.Koska olen harvoin täällä netissä lukemassa näitä kirjoituksia, en ole aiemmin ottanut tähän keskusteluun osaa, mutta parempi myöhään kun ei silloinkaan.
Luepa tuo Lutherin teksti uudelleen, niin huomaat, että sana oli keskeinen Lutherin opissa. Siis ”Meille annetaan näillä sanoilla” tai ”Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat”
Siis saarnattu sana vaikuttaa.
Kyllä Luther ajatteli juuri niin, mitä hän sanoi. Ei hänen oppiaan tarvitse muuttaa.
Kun luet Lutheria vähän enemmän, tulee vastaan esim seuraavaa: (suora lainaus)
Älä anna tässä johtaa itseäsi harhaan tuon farisealaisen lörpötyksen, jolla muutamat pettävät itseään, kuinka ihminen muka voisi antaa syntejä anteeksi. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tapaa annakaan syntejä anteeksi kuin suullisen sanan kautta, jonka tavan Hän määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantamusta tässä sanassa, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa tai kuten he sanovat, sisällistä anteeksiantoa.
Tässä siis Luther leimaa sinun kaltaisesti ajattelevan farisealaiseksi.
Lutherin kirjoituksistahan löytyy vastaavia opetuksia useita, kannatta tutustua niihin. Tähän en viitsi alkaa hakemaan kuin tämän yhden esimerkin, mutta sekin kohta jo kertoo Lutherin ajatuksen. Eikö vain? - Aino U
kaisla kirjoitti:
ettei uudestisyntyminen tapahdu (yleensä) ilman, että joku ihminen on evankeliumin välittäjänä. Toki Jumala voi uskon herättää sitäkin kautta kun ihminen lukee Raamattua, ei sitä voi mielestäni pois sulkea! Mutta yleensä Jumala toimii toisen uskovan välityksellä.
MUTTA nyt puhuinkin "vain" syntien anteeksisaamisesta. Onhan uudestisyntynytkin ihminen edelleen syntinen, tekee syntiä ja tarvitsee syntienanteeksiantamista. Edelleen näen (niin kuin luterilaiset yleensä), että kun uskova katuu syntejään ja syntisyyttään Jumalan edessä ja pyytää anteeksiantamusta, niin Jumala sen hänelle suo Poikansa sovintokuoleman kautta. Ehtoollisessa tai ilman. Siihen ei tarvita välittäjää, joskin se voi hyvä olla.
Mutta, tästä on kai turha kinata. Olemme eri mieltä asiasta ja se meille sallittakoon:)Siunausta!Tässä tahtoo vain jäädä käsittämättä, mitä toinen tarkoittaa.
- jukka
RJL kirjoitti:
Miltä vuodelta tuo Lestadiuksen saarna tai kirjoitus on? Eli ennen vai jälkeen hänen oman herätyksensä.
eli jälkeen herätyksensä kokemisen
- jukka
pele kirjoitti:
Koska olen harvoin täällä netissä lukemassa näitä kirjoituksia, en ole aiemmin ottanut tähän keskusteluun osaa, mutta parempi myöhään kun ei silloinkaan.
Luepa tuo Lutherin teksti uudelleen, niin huomaat, että sana oli keskeinen Lutherin opissa. Siis ”Meille annetaan näillä sanoilla” tai ”Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat”
Siis saarnattu sana vaikuttaa.
Kyllä Luther ajatteli juuri niin, mitä hän sanoi. Ei hänen oppiaan tarvitse muuttaa.
Kun luet Lutheria vähän enemmän, tulee vastaan esim seuraavaa: (suora lainaus)
Älä anna tässä johtaa itseäsi harhaan tuon farisealaisen lörpötyksen, jolla muutamat pettävät itseään, kuinka ihminen muka voisi antaa syntejä anteeksi. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tapaa annakaan syntejä anteeksi kuin suullisen sanan kautta, jonka tavan Hän määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantamusta tässä sanassa, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa tai kuten he sanovat, sisällistä anteeksiantoa.
Tässä siis Luther leimaa sinun kaltaisesti ajattelevan farisealaiseksi.
Lutherin kirjoituksistahan löytyy vastaavia opetuksia useita, kannatta tutustua niihin. Tähän en viitsi alkaa hakemaan kuin tämän yhden esimerkin, mutta sekin kohta jo kertoo Lutherin ajatuksen. Eikö vain?LUTHERIN AJATUS OLI ETTÄ "Meille annetaan näillä sanoilla tässä sakramentissa synnit anteeksi, elämä ja autuus, sillä missä on syntien anteeksianto, siinä on myös elämä ja autuus. "
ja vl ajatus KUULEMMA on että siinä ehtoollisen sakramentissä EI SAA syntejään anteeksi - ei SE ristiriita pelleilyllä ja sanavisailulla miksikään muutu - vrk
pele kirjoitti:
Koska olen harvoin täällä netissä lukemassa näitä kirjoituksia, en ole aiemmin ottanut tähän keskusteluun osaa, mutta parempi myöhään kun ei silloinkaan.
Luepa tuo Lutherin teksti uudelleen, niin huomaat, että sana oli keskeinen Lutherin opissa. Siis ”Meille annetaan näillä sanoilla” tai ”Syöminen ja juominen eivät sitä saakaan aikaan, vaan tässä olevat sanat”
Siis saarnattu sana vaikuttaa.
Kyllä Luther ajatteli juuri niin, mitä hän sanoi. Ei hänen oppiaan tarvitse muuttaa.
Kun luet Lutheria vähän enemmän, tulee vastaan esim seuraavaa: (suora lainaus)
Älä anna tässä johtaa itseäsi harhaan tuon farisealaisen lörpötyksen, jolla muutamat pettävät itseään, kuinka ihminen muka voisi antaa syntejä anteeksi. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tapaa annakaan syntejä anteeksi kuin suullisen sanan kautta, jonka tavan Hän määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantamusta tässä sanassa, niin turhaan katsoa töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa tai kuten he sanovat, sisällistä anteeksiantoa.
Tässä siis Luther leimaa sinun kaltaisesti ajattelevan farisealaiseksi.
Lutherin kirjoituksistahan löytyy vastaavia opetuksia useita, kannatta tutustua niihin. Tähän en viitsi alkaa hakemaan kuin tämän yhden esimerkin, mutta sekin kohta jo kertoo Lutherin ajatuksen. Eikö vain?Kiitos mielenkiintoisesta siteerauksesta. Soisin että useammat tänne kirjoittavat perehtyisivät enemmän asioihin ennen kirjoittamistaan.
Mutta joillekin näyttää itse kirjoittaminen olevan tärkeämpää kuin lukeminen ja sen pohjalta ajatusten vaihto.
- Kala
En ole sillä kannalla että ehtoollisessa saa syntinsä anteeksi. Mutta kun katuu ja uskoo syntinsä anteeksi niin pääsee siihen joukkoon joka kerran pelastuu.
- XYZ
on muistoateria.
- el kirahwi
Laestadius sanoo:
"Niin sanowat myös kaikki mailman wiisaat: "Ei se ole muu kuin yksi wertaus: yksi muistoatria se on."
"ja mailman wiisaat sanowat: "wertaus se on, ei se ole mikään muu"; ja muutamat sanowat: "muistoatria se on: ei siinä ole mitään muuta, kuin että opetuslapset pitää muistaman, että Jesus on kuollut heidän tähtensä." Mutta niimpä Herra itse sanoo: "tämä on minun wereni, joka teidän ja monen edestä wuodatetaan, syntein anteeksi antamiseksi;" ei hän sano, että se on wuodatettu muistoksi, mutta syntein anteeksi antamiseksi, ei se ole syntein anteeksi saamiseksi, mutta syntein anteeksi antamiseksi, niin että synnit Jumalan puolelta anteeksi annetaan tämän weren wuodattamisen kautta, mutta syntein anteeksi saaminen tulee wielä sen päälle, jos opetuslapset ottawat tätä tarittua armoa wastaan." - jukka
el kirahwi kirjoitti:
Laestadius sanoo:
"Niin sanowat myös kaikki mailman wiisaat: "Ei se ole muu kuin yksi wertaus: yksi muistoatria se on."
"ja mailman wiisaat sanowat: "wertaus se on, ei se ole mikään muu"; ja muutamat sanowat: "muistoatria se on: ei siinä ole mitään muuta, kuin että opetuslapset pitää muistaman, että Jesus on kuollut heidän tähtensä." Mutta niimpä Herra itse sanoo: "tämä on minun wereni, joka teidän ja monen edestä wuodatetaan, syntein anteeksi antamiseksi;" ei hän sano, että se on wuodatettu muistoksi, mutta syntein anteeksi antamiseksi, ei se ole syntein anteeksi saamiseksi, mutta syntein anteeksi antamiseksi, niin että synnit Jumalan puolelta anteeksi annetaan tämän weren wuodattamisen kautta, mutta syntein anteeksi saaminen tulee wielä sen päälle, jos opetuslapset ottawat tätä tarittua armoa wastaan."on yllättäväsi aivan ja täysin päinvastainen kuin vl kanta, tosin Lutherin kanssa näyttää olevan linjassa.
- Kala
jukka kirjoitti:
on yllättäväsi aivan ja täysin päinvastainen kuin vl kanta, tosin Lutherin kanssa näyttää olevan linjassa.
Kuka on Lutherin kanssa linjassa?
- Kala
el kirahwi kirjoitti:
Laestadius sanoo:
"Niin sanowat myös kaikki mailman wiisaat: "Ei se ole muu kuin yksi wertaus: yksi muistoatria se on."
"ja mailman wiisaat sanowat: "wertaus se on, ei se ole mikään muu"; ja muutamat sanowat: "muistoatria se on: ei siinä ole mitään muuta, kuin että opetuslapset pitää muistaman, että Jesus on kuollut heidän tähtensä." Mutta niimpä Herra itse sanoo: "tämä on minun wereni, joka teidän ja monen edestä wuodatetaan, syntein anteeksi antamiseksi;" ei hän sano, että se on wuodatettu muistoksi, mutta syntein anteeksi antamiseksi, ei se ole syntein anteeksi saamiseksi, mutta syntein anteeksi antamiseksi, niin että synnit Jumalan puolelta anteeksi annetaan tämän weren wuodattamisen kautta, mutta syntein anteeksi saaminen tulee wielä sen päälle, jos opetuslapset ottawat tätä tarittua armoa wastaan."Tarkoittaako L.L sitä että se olisi viisaiden mielestä pelkkä maallinen muistoatria?
Ja että viisaiden mielestä Kristuksen ruumis ja veri olisi pelkkä vertaus. Eli että hänen kuolema ei sovittaisikaan meidän syntejämme. ?
Siis että veri vuodatetaan meidän synteimme anteeksi antamiseksi.
Siis että se veri mikä vuodatettiin ristillä ei ollut vain muistoksi vaan syntien anteeksi antamiseksi. ?
Nuo oli tollasia lyhyitä kommentteja. Saa korjata jos oon väärin kirjoittanut. - viilaaja
el kirahwi kirjoitti:
Laestadius sanoo:
"Niin sanowat myös kaikki mailman wiisaat: "Ei se ole muu kuin yksi wertaus: yksi muistoatria se on."
"ja mailman wiisaat sanowat: "wertaus se on, ei se ole mikään muu"; ja muutamat sanowat: "muistoatria se on: ei siinä ole mitään muuta, kuin että opetuslapset pitää muistaman, että Jesus on kuollut heidän tähtensä." Mutta niimpä Herra itse sanoo: "tämä on minun wereni, joka teidän ja monen edestä wuodatetaan, syntein anteeksi antamiseksi;" ei hän sano, että se on wuodatettu muistoksi, mutta syntein anteeksi antamiseksi, ei se ole syntein anteeksi saamiseksi, mutta syntein anteeksi antamiseksi, niin että synnit Jumalan puolelta anteeksi annetaan tämän weren wuodattamisen kautta, mutta syntein anteeksi saaminen tulee wielä sen päälle, jos opetuslapset ottawat tätä tarittua armoa wastaan."eihän L sano siinä, että juuri ehtoollisessa synnit saataisiin anteeksi vaan että yleensä se, joka haluaa uskoa, saa ne anteeksi. Että ehtoollisella meitä vahvistettaisiin siinä uskossa, että Jla antaa meille anoessamme synnit anteeksi.
Toisaalta, voitaisiin myös ajatella ristinkuoleman olleen turha, jos pelkkä ehtoollisella käyminen pelastaisi. Kärsimyshistoria olisi silloin saanut päättyä tuohon kiirastorstai-iltaan ja Jeesus olisi voinut vaikka elää tavallista elämäänsä (luonnolliseen) kuolemansa saakka.
Mutta ennen kuolemaansa Jeesus halusi vahvistaa uskovia siihen, että synnit tosiaankin annetaan anteeksi Jumalan puolelta, kunhan niin haluaa uskoa. - el kirahwi
Kala kirjoitti:
Tarkoittaako L.L sitä että se olisi viisaiden mielestä pelkkä maallinen muistoatria?
Ja että viisaiden mielestä Kristuksen ruumis ja veri olisi pelkkä vertaus. Eli että hänen kuolema ei sovittaisikaan meidän syntejämme. ?
Siis että veri vuodatetaan meidän synteimme anteeksi antamiseksi.
Siis että se veri mikä vuodatettiin ristillä ei ollut vain muistoksi vaan syntien anteeksi antamiseksi. ?
Nuo oli tollasia lyhyitä kommentteja. Saa korjata jos oon väärin kirjoittanut."Tarkoittaako L.L sitä että se olisi viisaiden mielestä pelkkä maallinen muistoatria?"
Hän tarkoittaa, että ehtoollinen on maailman viisaiden mielestä pelkkä muistoateria, eikä siis myös sovintoateria.
"Ja että viisaiden mielestä Kristuksen ruumis ja veri olisi pelkkä vertaus. Eli että hänen kuolema ei sovittaisikaan meidän syntejämme. ?"
Hän puhuu siitä, että maailman viisaiden mielestä ehtoollisen viini ja leipä ainoastaan ovat vertaus Kristuksen ruumista ja verestä eivätkä siis ole ihan konkreettisesti Kristuksen ruumis ja veri.
"Siis että veri vuodatetaan meidän synteimme anteeksi antamiseksi.
Siis että se veri mikä vuodatettiin ristillä ei ollut vain muistoksi vaan syntien anteeksi antamiseksi. ?"
Hän puhuu siitä verestä, joka on ehtoollisessa. Se ON Kristuksen veri, ja se ON syntien anteeksiantamukseksi. Se on Raamatun taivaallinen totuus, jonka uskovaiset ovat tähän asti uskoneet. Kuuntele Pyhän Hengen ääntä, jos sinulla Pyhä Henki on, älä kuuntele sitä vanhasta ihmisestä tulevaa järjen ja maailman viisaiden ääntä. - el kirahwi
viilaaja kirjoitti:
eihän L sano siinä, että juuri ehtoollisessa synnit saataisiin anteeksi vaan että yleensä se, joka haluaa uskoa, saa ne anteeksi. Että ehtoollisella meitä vahvistettaisiin siinä uskossa, että Jla antaa meille anoessamme synnit anteeksi.
Toisaalta, voitaisiin myös ajatella ristinkuoleman olleen turha, jos pelkkä ehtoollisella käyminen pelastaisi. Kärsimyshistoria olisi silloin saanut päättyä tuohon kiirastorstai-iltaan ja Jeesus olisi voinut vaikka elää tavallista elämäänsä (luonnolliseen) kuolemansa saakka.
Mutta ennen kuolemaansa Jeesus halusi vahvistaa uskovia siihen, että synnit tosiaankin annetaan anteeksi Jumalan puolelta, kunhan niin haluaa uskoa.Tarkastelepa viilaaja vähän tarkemmin. Kyllä Laestadius sanoo ihan selvästi, että siinä on syntien anteeksiantamus. Tässä asiaa käsittelevä katkelma (koko saarna on luettavissa yllä Aino U:n tänne kopioimana):
"Ei ole siis Herran ehtoollinen ainoastansa yksi muisto Herran kuolemasta, eikä myös ainoastansa yksi rakkauden atria, johon kristityt kokoontuwat rakkautta sytyttämään keskenänsä; waan niinkauan kuin kristityt owat syntiset, ja monessa asiassa puuttuwaiset, tarwitsewat he saada synnit anteeksi, sillä näin sanoo se suuri ehtoollisen pitäjä: "tämä on minun wereni, joka teidän ja monen edestä wuodatetaan syntein anteeksi antamiseksi." Wissimmästi annetaan siis katuwaisille synnit anteeksi Herran ehtoollisessa, jos heillä on semmoinen usko, että he saawat synnit anteeksi. Mutta suruttomat ja katumattomat ei saa syntiänsä anteeksi Herran ehtoollisessa, waikka he kuinka uskoisit että he saawat siellä synnit anteeksi,"
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6578035Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4672310Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2332237- 1471809
Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi281315Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511245Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule1131195Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65856Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.60851Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7773