Onko täällä äitejä keneltä ois leikattu pukamia ensimmäisen raskauden jälkeen??
Minulla sisäiset pukamat ja käsitin lääkärin puheista että jos meinaa hankkiutua uudelleen raskaaksi niin sitä ennen ne kannattaisi leikata, kuulema paraneminen kestää kauan ja tekee pirun kipeetä.
Onko täällä ketään kenellä olis ollut sisäisiä pukamia ennen raskautta ja miten niille on sitten käynyt raskauden/synnytyksen aikana? Eli siis onko ne ollu pakko leikata?
Minulla sisäiset pukamat ja käsitin lääkärin puheista että jos meinaa hankkiutua uudelleen raskaaksi niin sitä ennen ne kannattaisi leikata, kuulema paraneminen kestää kauan ja tekee pirun kipeetä.
Onko täällä ketään kenellä olis ollut sisäisiä pukamia ennen raskautta ja miten niille on sitten käynyt raskauden/synnytyksen aikana? Eli siis onko ne ollu pakko leikata?
Vastaukset 4
Vanhimmat
siis sisäisiä pukamiahan ei suinkaan leikata, vaan ne hirtetään, ulkoiset pukamat leikataan.Minulla ei ainakaan noiden sisäisten pukamien hirttäminen tuntunut juurikaan missään, ei edes toipumisen aikana, toinen juttu taas oli noitten ulkoisten kanssa, jotka leikattiin.Pari viikkoa oli tosi vaikeaa aikaa, ensin se muutaman päivän kestänyt kova kipu, ja sitten ulostaminen, joka oli tosi tuskallista.
Aika jännä juttu kyllä tuo, että lääkäri on suositellut leikkausta ennen raskautta, kaiken järjen mukaan olisi järkevää ajatella leikkaamista vasta synnytyksen jälkeen, koska siinähän niitä uusia pukamia usein syntyy. Ja jos sinulla ei kerran ole kuin sisäisiä pukamia, niin aika outoa suositella leikkausta.
Eli miten teillä on nuo sisäiset pukamat oireilleet? *mietiskeleepä..*
Eli siis oli verenvuotoa jonka takia sain lähetteen kolonoskopiaan. Siinä tutkimuksessa sitten selvis että yksi sisäinen pukama löytyy, joka aiheuttaa sen verenvuodon aina kiukkuselle päälle sattuessaan.
Mulla on sisäisiä pukamia, jotka aina silloin tällöin vuotavat pientä tihkua. Jonkin aikaa synnytyksen jälkeen oli myös ulkoisia pukamia, mutta nyt ne ovat hävinneet. Olen ajatellut, että hoidatan pukamat pois sitten kun lapset on tehty, paitsi jos äityvät ihan hurjiksi, niin pitää hoidattaa aikaisemmin. Ne joutuisi kuitenkin hoidattamaan uudestaan joka raskauden jälkeen jos haluaisi ne aina joka välissä pois.
Mulla on kuopus nyt 2v, ja pukamat ovat todella paljon pienentyneet, siis ne ulkoiset ovat hävinneet jo kokonaan. Olen pyrkinyt mahdollisuuksien mukaan syömään sellaista ruokaa, joka ummettaa mahdollisimman vähän. Eli leiväksi vain ruisleipää. Muutenkin pyrin minimoimaan vehnän määrää ruokavaliossa. Perunaa en syö lainkaan. Ja liikuntaa sopivasti. LEnkillä kävely-/juoksutyyli sellainen, että vyötärön kohdalle tulee kiertoliike, jotta suolisto saa "lisäpotkua" toimintaansa.