Itse en koskaan loistanut koulussa, olin sellasta keskitasoa. Luokka ja vuosi meni kerrallaan. Mutta mun lapset, voi että ne loistaa! Mistähän se johtuu et lapsista tulee viisaita vaikka vanhemmat eivät ns. älykkyydellä loista?
Luulisi että kuin muukin, niin älykin olisi periytyvää.
Jos sulla on tumma tukka, niin useimmiten lapsellakin on. Jos olet viisas, lapsikin on.
Mutta meillä minä olen tyhmä, mutta lapsi viisas!;)
Luulisi että kuin muukin, niin älykin olisi periytyvää.
Jos sulla on tumma tukka, niin useimmiten lapsellakin on. Jos olet viisas, lapsikin on.
Mutta meillä minä olen tyhmä, mutta lapsi viisas!;)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Näinhän se menee että pojasta polvi paranee, vai mitä? Näin meilläkin! :)
että lapsellesi on sattunut hyvä ja osaava opettaja, joka pystyy opettamaan lasta hänen taitojaan ja kykyjään vastaavasti. Opettajalla on taito vahvistaa lapsessa sitä missä hän on hyvä.
Kiitä myös puolisoasi niistä hyvistä geenesitä, jotka hän on siirtänyt lapseesi.
Meillä taas lapset (kaikki 3) kantavat koulusta lähinnä kutosta ja seiskaa, vaikka molemmille vanhemmille koulunkäynti oli helppoa ja johti suuremmitta ponnisteluitta ns. hyviin ammatteihin. Myös suurin osa kummastakin suvusta on opiskellut pitkälle.
On mennyt oikein aikaa asian sisäistämiseen, että meidän lapsilta nyt ei vaan koulunkäynti suju. Ei tosiaan osannut moista odottaa.
Läksyjä luetaan yhdessä illat pitkät ja tietoa taotaan karvaisiin päihin, mutta eipä hyvältä näytä, ei. Melkein joka päivä joku on tukiopetuksessa. Väsyttää ja surettaa, molemmilla vanhemmilla on henkisesti vaativa työ ja välillä voimatkin ovat vähissä. Muuten ollaan kyllä suht onnellinen perhe, eikä siinä mielessä mitään uratykkejä, että esim. yhteinen vapaa-aika olisi kovasti kortilla.
Olkaa iloisia te vanhemmat, joiden lapset pärjäävät koulussa, se on hyvä lähtökohta nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa! - Ja myös valtava käytännön helpotus kun joka ikistä läksyä ei tarvitse tuntitolkulla takoa jokaisen lapsen päähän.
Tutkimusten valossa keskittymiskyky ratkaisee koulumenestyksen, ei esim. älykkyys. Siinä sitten ilmeisesti on jotain häikkää meidän muksuilla.
Jos lapsella ei ole hyvä lukupää, hän saattaa olla mestari käytännön taidoissa. Yleensä tällaiset ihmiset eivät jää pulaan arjen ongelmatilanteissa, on luovuutta on ideoita, ei mitää poropeukaloita.
Valitettavasti kaupunkiasuntokopperoissa ei ihmisen käytännön luovuudelle tahdo löytyä kehittymisen mahdollisuutta, varsinkaan pojilla.
siihen mistä hän pitää ja mikä on hänelle synnynnäisesti luontaista.
Älkää hyvät vanhemmat hiostako lapsianne läksyissä liikaa. Se on yksi parhaimmista keinoista saada kouluhäiriköitä ja pinnareita.
Lapsemme ovat koulussa kiinnostuneita käytännön aineista kuten tekstiili- ja teknisistä töistä, kuviksesta, kotitaloudesta jne. Lukeminen näyttää olevan tervanjuontia jokaiselle. Ja kun kirjoitin, että illat pitkät tehdään yhdessä läksyjä, niin se ei tapahdu todellakaan mistään ylimitoitetusta kunnianhimosta vaan yksinkertaisesti siksi, että edes niitä kutosia ja seiskoja tulisi, päästäisiin luokalta jne.
Äitinä ja itse työelämässä melkoisia kilpailutilanteita läpikäyneenä olen jossain määrin huolissani heidän tulevaisuudestaan; joutuvatko ressukat ihan sivuraiteelle? Toisaalta olen lohduttautunut sillä, että käytännön lahjakkuutta heillä selvästi on ja kun hyvistä työmiehistä ja -naisista alkaa olla pulaa alalla kuin alalla, niin eiköhän sillä saralla heillekin ura urkene. Jos heistä tulee ahkeria ja vastuuntuntoisia ihmisiä, niin esim. putkimiehinä pärjäävät ja töitä riittää.
Mutta on se vaan sellaista noiden lasten kanssa, että koskaan ei voi tietää mihin suuntaan kehitys kulkee. Omena voi pudota puusta kauaksikin, eikä vanhempien tai muiden sukulaisten perusteella voi välttämättä juuri mitään ennustaa.
Itse toivon, että lapsistani tulisi onnellisia ja että he pärjäisivät siinä tilanteessa, mihin päätyvät. Yksi asia, jonka aiomme mieheni kanssa pitää selkeänä mielessämme on, että meille lapsemme eivät ole mitään velkaa.
sinussa on piilevää älyä, joka lapsissa tulee esiin :)