että hän on selvästi sairas mieleltään. Henkilö ei tiedä olevansa sairas, ja on luonteeltaan erittäin herkkä joten jännitän hänen reaktioaan asiaan. hänet on kuitenkin pakko saada hoitoon jos tätä menoa jatkuu. Pelkään vain hänen tekevän jotain itselleen jos joku tulee ja töksäyttää että "sun tarvitsis mennä hoitoon, kaikki pitää sua aivan mielisairaana." Hän syö masennuslääkkeitä ja on niiden avulla piristynyt. Hän ei kuitenkaan tiedä että masennus ei ole hänen suurin óngelmansa.
Eli miten saada hoitoon ihminen joka ei tiedä olevansa sairas?
Kertokaa ihmeessä kokemuksianne, alan menettää toivon kun ei kukaan osaa häntä edes diagnisoida niin en tiedä miten häneen tulee suhtautua..
Eli miten saada hoitoon ihminen joka ei tiedä olevansa sairas?
Kertokaa ihmeessä kokemuksianne, alan menettää toivon kun ei kukaan osaa häntä edes diagnisoida niin en tiedä miten häneen tulee suhtautua..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ensinnäkin, vaikka sinusta ja muista kuinka näyttäisi että joku on sairas mieleltään, kannattaa olla hyvin varovainen. Sanoit että henkilö syö masennuslääkkeitä. Silloin lääkäri on määrännyt ne hänelle ja hän on lääkärin hoidossa. Ehkä hän käy myös terapiassa (kaikki eivät kerro toisille terapiastaan)? Minut sai vähän takajaloilleni tuo "kun ei kukaan osaa häntä edes diagnisoida": miksi sinun ystävinesi pitäisi diagnosoida joku toinen ihminen? Eiköhän se ole lääkärien tehtävä, muutenhan tässä olisi meillä kaikilla diagnoosi...
No asiaan. Missään tapauksessa ei kannata mennä vaikkapa tuohduksissa tokaisemaan että "kaikki pitää sua mielisairaana". Siitä ei seuraa mitään hyvää, vaan pahimmassa tapauksessa henkilö saa pitkäaikaisen trauman ja jää yksin kun luottamus muihin menee. Ja ennen kuin joku tekee näin, teet itse ystävän teon jos otat asian esille, mutta hienovaraisesti. Ehkä sinun kannattaa pyytää joku toinenkin mukaasi puhumaan.
Voisithan alkaa kysellä ystävältäsi, onko hän terapiassa tai onko hän ajatellut että tarvitsisiko terapiaa. Rohkaise häntä menemään terapiaan eli pyytämään sitä tk-lääkäriltä. Tiedän että terapiajonot ovat pitkät, mutta akuuttiaikoja saa aina. Eli pane tavoitteeksi saada hänet menemään keskustelemaan mielenterveystoimistoon tai vastaavaan, vaikkapa "varmuuden vuoksi". Ammattilainen osaa kysyä asioita niin, että mahdolliset suuremmatkin ongelmat tulevat vastaanotolla ilmi.
Jos hän uskoo kaiken olevan jo kunnossa kun lääkitys on häntä piristänyt eikä halua mennä vastaanotoille, ehkä voisit kysäistä jostain oikeasti itse tietämästäsi epänormaalista jutusta, että olet miettinyt, mitä se oikein tarkoitti. Voihan olla että asiat, joita ihmettelet, saavat selityksen. Nehän voivat kuulua masennusoireistoon ja ovat ehkä hyvinkin ystäväsi tiedossa. Valitse jokin asia miedoimmasta päästä ja kuulostele, alkaako ystäväsi ollenkaan tajuta itse. Äläkä yritä päästä tuloksiin heti eka juttelukerralla, vaan anna ystävällesi aikaa miettiä asioita. Seuraavalla kerralla sitten jatkat ja jälleen varovasti ja korostaen sitä, että et ole ehkä vain ymmärtänyt itse asiaa tms.
No lopulta voi olla, että asioista pitää puhua aika suoraankin, mutta sen soisi tekevän jonkun ammattiauttajan. On hyvin haavoittavaa tulla ystäviensä "diagnosoimaksi", kannattaa siis välttää kaikenlaisia omien tulkintojen esiin tuomista.
Sitä paitsi voit itse soittaa mielenterveystoimistoon ja kertoa huolestasi (ei nimellä) ja pyytää neuvoja. En tiedä mitä sanoisivat, voivat kyllä myös tyrmätä täysin tällaisen toisen elämään puuttumisinnon, vaikka enpä usko. Ainahan voi kysyä.
Tiedän kyllä tilanteen, josta puhut. Kokemuksesta sanoisin, että kaikkein HELPOINTA on unohtaa koko juttu, mutta jos oikeasti välität ystävästäsi, tee jotain. Hän voi vielä kiittää sinua siitä, että puutuit asioiden kulkuun. Mutta ole hienovarainen, älä dramatisoi, syytä tai painosta. Loppujen lopuksi kukaan ei saa toista ihmistä hoitoon, jollei hän itse halua, ei ennen kuin pakkohoidon kriteerit täyttyvät, ja silloinkin vain lääkäri saa tehdä hoitoonottamisratkaisun. Läheiset ja omaiset voivat vain saattaa ihmisen lääkäriin.