Siellä jossain mökillä

Siellä jossain mökillä


Istuen kuistilla, vartalo kostean märkä,
höyryä vapauttaen ihon pinnasta, ilmaan ympäröivään.

Illan jo viilentyneen huomaan.

Mökin sauna keskellä, ei mitään.

Vain vihreyttä.

Honkien heilunta tuulen tarttuessa niihin.

Heiluvan oksan päässä, lehtipuiden kahina

Metsälampi huokaa hiljaisuutta.

Yksinäinen kuikka, ääntelee etsiessään jotakin.

Kaikuu ääni sen, kuulakkaana,
kantava se on, linnun ääneksi moisen.

Aatokset kaipaavat lepoa,
maailman melskeestä.

Elämän rytmistä, kiireisestä,
kauanko ihminen kestää tulvaa tiedon.

Onko rajoja jossain mielen suuruudelle.

Rauhaton ihminen,
rauhoittuu istuen kuistilla pienen saunan.

Pienentyen aatos, oikeisiin mittoihin minätunteen kanssa,
avaten sielunsa maailankaikkeuden äänille.

Ystävänä luonto läheinen.

Ääntään avaava närhi,
läheisessä puussa lauluaan aloittelee.

Rauha kietoo utuun harsoiseen,
horisonttiin tuijottavan ihmisen.
3254
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

melkeinpä kuin omien aatosteni lomalta (tuppaavat kyllä 'lomailemaan' muutenkin)...
siell' aurinko lämmitti tai vettä satoi, tai tähdet tuikkeili taivahalla. :)

Äänestä
  • Kiitoksia.
    Olisi paljon kerrottavaa luonnosta mutta en kerkiä kaikkea pukea sanoiksi mitä näen,, surku.
    Parhaani yritän, maalailla sieluun tauluja ohi silmien , herättää näköaistimuksia vaikka ei näekkään silmissään mitään.
    ter kobo

    Äänestä

  • old_profile_42678 kirjoitti:

    Kiitoksia.
    Olisi paljon kerrottavaa luonnosta mutta en kerkiä kaikkea pukea sanoiksi mitä näen,, surku.
    Parhaani yritän, maalailla sieluun tauluja ohi silmien , herättää näköaistimuksia vaikka ei näekkään silmissään mitään.
    ter kobo

    runostas', ja aina kivoista vastauksista (pölpötyksieni huomioimisesta)... mm. kuikkaa minäkin viime kesänä kuuntelin vaikka kuinka!:)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


koboltti1 kirjoitti:

Siellä jossain mökillä


Istuen kuistilla, vartalo kostean märkä,
höyryä vapauttaen ihon pinnasta, ilmaan ympäröivään.

Illan jo viilentyneen huomaan.

Mökin sauna keskellä, ei mitään.

Vain vihreyttä.

Honkien heilunta tuulen tarttuessa niihin.

Heiluvan oksan päässä, lehtipuiden kahina

Metsälampi huokaa hiljaisuutta.

Yksinäinen kuikka, ääntelee etsiessään jotakin.

Kaikuu ääni sen, kuulakkaana,
kantava se on, linnun ääneksi moisen.

Aatokset kaipaavat lepoa,
maailman melskeestä.

Elämän rytmistä, kiireisestä,
kauanko ihminen kestää tulvaa tiedon.

Onko rajoja jossain mielen suuruudelle.

Rauhaton ihminen,
rauhoittuu istuen kuistilla pienen saunan.

Pienentyen aatos, oikeisiin mittoihin minätunteen kanssa,
avaten sielunsa maailankaikkeuden äänille.

Ystävänä luonto läheinen.

Ääntään avaava närhi,
läheisessä puussa lauluaan aloittelee.

Rauha kietoo utuun harsoiseen,
horisonttiin tuijottavan ihmisen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu