Masennus ja koira

Hei!

Kärsin tammikuusta lähtien keskivaikeasta masenuksesta, mieleni on tehnyt kauan jo ottaa koira. Ystäväni vähän kummastelivat ajatusta, ilmeisesti luulivat etten jaksa koiraani hoitaa, mutta päinvastoin on käynyt, koira on tuonut mulle elämän voimaa ja energiaa? Miksi ihmiset paheksuvat, eikö masentuneella voi olla koiraa? Luulisin että on samat oikeudet kuin muillakin ihmisillä?? Minulle sanottiin että entä jos joudut sairaalaan ym. mutta eihän niin voi elämäänsä elää peläten että joutuu sairaalaan, onhan tässä elettävä niinkuin muutkin ihmiset. Minulle ainakin tuo koira tuo lohtua ja sisältöä elämääni, joten onko väärin olla siitä onnellinen...
11868
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

voihan koirasta voi olla toipumisessa apuakin - olisi joku jonka takia tulisi lähdettyä ulos joka päivä. Minulla ei ole. Jos olisin ystäväsi tarjoutuisin ainakin sitten auttamaan koiran kanssa jos joutuisit sairaalaan...

Äänestä
  • koirasta on ollut minulle todella paljon seuraa... tuo on vielä pentu niin vikeltää jokapaikassa... en kadu yhtään että olen sen hankkinut. En halua ajatella sairaalaan joutumista, onneksi on päiväsairaala vaihtoehtojakin olemassa, joten uskon ettei koirani joudu kärsimään masennuksestani ainakin siihen pyrin.

    Äänestä

  • koirallinen12 kirjoitti:

    koirasta on ollut minulle todella paljon seuraa... tuo on vielä pentu niin vikeltää jokapaikassa... en kadu yhtään että olen sen hankkinut. En halua ajatella sairaalaan joutumista, onneksi on päiväsairaala vaihtoehtojakin olemassa, joten uskon ettei koirani joudu kärsimään masennuksestani ainakin siihen pyrin.

    Minä sain koiran, kun muutin omaan asuntoon. Olin ollut vakavasti masentunut.
    Minua se auttoi, olisin varmaan vieläkin masiksessa, jos tuo pikku otus ei olisi tullut! :) Ei sitä pitäisi paheksua..
    Minkä rotuinen koirasi on?

    ;)

    Äänestä

  • koiraihmeinen kirjoitti:

    Minä sain koiran, kun muutin omaan asuntoon. Olin ollut vakavasti masentunut.
    Minua se auttoi, olisin varmaan vieläkin masiksessa, jos tuo pikku otus ei olisi tullut! :) Ei sitä pitäisi paheksua..
    Minkä rotuinen koirasi on?

    ;)

    koirani on sekarotuinen, sellainen pieni palleroinen... pentu vasta eli kyllä siinä hoitamista on, mutta tuo elämänilo ja energia mikä koirassa on, se tarttuu.. olen jo niin rakastunut koiraani että teen kaikkeni jotta voin pitää sen. Itse olen huomannut myös, että masennukseni on helpottunut huomattavasti tuon pennun myötä ja olen paljon energisempi. Pennussani on chihuahuaa ja springerspanielia.. :-)

    Äänestä

  • koirallinen12 kirjoitti:

    koirani on sekarotuinen, sellainen pieni palleroinen... pentu vasta eli kyllä siinä hoitamista on, mutta tuo elämänilo ja energia mikä koirassa on, se tarttuu.. olen jo niin rakastunut koiraani että teen kaikkeni jotta voin pitää sen. Itse olen huomannut myös, että masennukseni on helpottunut huomattavasti tuon pennun myötä ja olen paljon energisempi. Pennussani on chihuahuaa ja springerspanielia.. :-)

    on cavalier uros.
    Ois voinu mennä lenkille joskus :D

    Äänestä

  • mulla kirjoitti:

    on cavalier uros.
    Ois voinu mennä lenkille joskus :D

    Miksei sitä lenkille olis voitu mennä... ihan hyvin, mutta voi olla ettei asuta lainkaan samassa kaupungissa, ikävä kyllä tuo ei oo vielä saanu sitä vahvistusrokotetta niin en anna sen vielä olla muiden koirien kans tekemisissä.. :-)

    Äänestä

  • koirallinen12 kirjoitti:

    Miksei sitä lenkille olis voitu mennä... ihan hyvin, mutta voi olla ettei asuta lainkaan samassa kaupungissa, ikävä kyllä tuo ei oo vielä saanu sitä vahvistusrokotetta niin en anna sen vielä olla muiden koirien kans tekemisissä.. :-)

    se on sitten niin pieni:) oma koira tuli vasta vuodenikäisenä, niin en tiedä oikein noista pentu jutuista mitään:)
    asun helsingissä

    Äänestä

Ymmärrän sinua täysin.Nauti koirastasi:)Itselläni kävi niin,että kun koirani kuoli,meni ystävän lisäksi siinä paljon elämän iloa.Ei sinun tarvitse selitellä kenellekkään mikä tekee sinut iloiseksi ja auttaa jaksamaan.Ehkä ihmiset vain kummastelevat miten masentunut jaksaa hoitaa koiraa,koska onhan siinä eläimessä paljon työtä.Älä muista välitä.Kivaa kevättä!

Äänestä

moi, en tiedä auttaako tämä mitään, mut laitan tähän oman tarinani, miten selvisin masennuksesta,ahdistuksesta ja peloista. jos haluat kokeilla jotain luontaishoitoja lääkkeiden sijaan, niin ne ovat todellakin auttaneet monilla, älä luovuta, toivoa on! ja mun mielestä koira olisi hyvä idea, koiranomistajillahan kerrotaan olevan vähemmän masennusta yms, ehkä jotenkin vaistomaisesti alitajuisesti tunnet, että koira helpottaisi oloasi. ja luontaishoidoista vielä, silloinkin on ollut apua kun masennuslääkkeet eivät auttaneet, joten aina kannattaa kokeilla! tässä se on;

mä sain apua eri luontaishoidoista, jotka auttoi masennukseen, ahdistukseen, pelkoihin,pakkoajatuksiin yms, kun en uskaltanut masennuslääkkeitä käyttää, ja luin paljon mitkä luontaistuotteet auttaa mielenterveyden ongelmiin, tässä kaikki jutut mitä käytin (ja nämä ihan oikeasti auttoivat): mäkikuismaa (masennukseen) valeriaanaa ja kärsimyskukkaa (ahdistukseen, jännitykseen, pelkotiloihin, rauhoitti ja rentoutti). E-EPA-kalaöljyä (myös pellavansiemenöljy on kuulemma hyvä, siinä samoja omega 3-öljyjä) ja sinkkiä, magnesiumia ja dolomiittia (tutustuin ortomolekulaariseen lääketieteeseen jossa mielenterveyden ongelmia hoidetaan vitamiinein, mineraalein ja rasvahapoin, ja näin tasapainotetaan ja hoidetaan aivoja ja hermojärjestelmää ja näin mieli paranee) ja bachin kukkatipat olivat mulle tosi suuri apu: bachin kukkatippoja on 38 erilaisiin ongelmiin, kuten masennukseen, pelkoihin, päättämättömyyteen, ahdistukseen, vihaan yms ja niiden käyttö on tosi helppoa; 2 tippaa jokaista valittua kukkatippaa (samanaikaisesti voi käyttää 5 eri tippaa) lasiin vettä ja pari kulausta päivän mittaan. esim. mimulus ja aspen auttavan pelkoihin, rock rose kauhuun, cherry plum kun pelkää tulevansa hulluksi ja menettävänsä kontrollin ja tekevänsä jotain mitä ei halua, kun ei vaan kestä enää, white chestnut mieleen tunkeutuviin epämielyttäviin ajatuksiin, joista ei pääse eroon, mustard syvään masennukseen, gentian ja gorse toivottumuuteen jne. näitä tippoja saa luontaistuotekaupoista, noita yrttejä ja E-EPA:aa saa apteekeista. lisäksi jätin kaiken kofeiinin ja suurimmaks osaks sokerit, lisäaineet ja valkoiset vehnäjauhot (ortomolekulaarisessa lääketieteessä vitamiinien yms. ohella suositellaan myös gluteenitonta dieettiä, koska gluteiini aiheuttaa joissakin paitsi fyysisiä, myös psyykkisiä oireita, jos gluteeniallergia on voimakas, esim. autismista kärsiviä gluteeniton dieetti on auttanut paljon, se on suosittu ja hyväksikoettu apu). oon lukenut paljon netistä ja kirjoista mielenterveyden ongelmien luonnonmukaisesta hoidosta, ja toivottomissakin tilanteissa ovat monet apua saaneet. kirja joka auttoi mua tosi paljon oli tommy hellstenin "saat sen mistä luovut" se helpotti oloa ja toi levollisuutta ja rauhaa. toivon sulle joka tapauksessa kaikkea hyvää ja että elämä hymyilisi sulle, joku sanoi joskus että kun on ollut tarpeeksi sadetta, on auringon aika.

Äänestä

Hyvä kun otit koiran,se on aina vilpitön ystävä ulos on mentävä oli ilma mikä hyvänsä,pidä huolta itsestäsi ja uudesta lemmikistä,se vaatii huolen pitoa niinkuin me kaikki!kaikkea hyvää teille molemmille!

Äänestä
  • En, ole katunut lainkaan että otin koiran! Päinvastoin olen saanut elämääni tarkoitusta, koirani on se joka nostaa minut aamuisin ylös sängystä, kun tuntuu ettei ole mitään tarkoitusta nousta. Nyt minulla on tarkoitus. Kaikkea hyvää sinullekin! :-)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


koirallinen12 kirjoitti:

Hei!

Kärsin tammikuusta lähtien keskivaikeasta masenuksesta, mieleni on tehnyt kauan jo ottaa koira. Ystäväni vähän kummastelivat ajatusta, ilmeisesti luulivat etten jaksa koiraani hoitaa, mutta päinvastoin on käynyt, koira on tuonut mulle elämän voimaa ja energiaa? Miksi ihmiset paheksuvat, eikö masentuneella voi olla koiraa? Luulisin että on samat oikeudet kuin muillakin ihmisillä?? Minulle sanottiin että entä jos joudut sairaalaan ym. mutta eihän niin voi elämäänsä elää peläten että joutuu sairaalaan, onhan tässä elettävä niinkuin muutkin ihmiset. Minulle ainakin tuo koira tuo lohtua ja sisältöä elämääni, joten onko väärin olla siitä onnellinen...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu