Meillä on aivan ihana 1-vuotias poika jota rakastamme. Nyt minua vaivaa tosissaan, kun mies on (niin kauan kuin muistan) nostanut ymmärtämättömyyttään lapsen esim. sängystä pois hyvin epämääräisesti olkavarsista kiinnipitäen. Joskus jopa pelkästään ranteista nostaen. Ei useinkaan niin kuin pitäisi eli hyvin kainalosta tukien!
Arvaatte varmaan, että olen sen nähdessäni huutanut asiasta pää punaisena, lapsella kun on kasvavat heiveröiset luut ja nivelet. Mutta kun EI OLE MENNYT jakeluun. Onko mies sitten yksinkertainen vai tyhmä, en tiedä :P Uskomatonta jokatapauksessa kun ei kerrasta ymmärtänyt.
Nyt sitten 1-vuotiaana lapsen olkavarret ovat välillä alkaneet naksua ihan normaalisti nostettaessa! Eli nikamat ovat jo löystyneet? Anoppikin huomautti tuosta naksahtelusta kerran häntä hoitaessaan ja olisi tehnyt niin mieli haukkua eräs maanrakoon.
Mitä tällaisesta voi seurata jatkossa? Joku ikuinen olkavaiva pienelle?
Ottaa yhtä aikaa päästä ja huolestuttaa todella!
Aion kysyä asiaa seuraavassa neuvolassa, mutta sitä ennen kuulisin mielelläni, ovatko muiden lasten isät olleet noin "huolettomia" lastenhoidossa? Tsiisus.
Arvaatte varmaan, että olen sen nähdessäni huutanut asiasta pää punaisena, lapsella kun on kasvavat heiveröiset luut ja nivelet. Mutta kun EI OLE MENNYT jakeluun. Onko mies sitten yksinkertainen vai tyhmä, en tiedä :P Uskomatonta jokatapauksessa kun ei kerrasta ymmärtänyt.
Nyt sitten 1-vuotiaana lapsen olkavarret ovat välillä alkaneet naksua ihan normaalisti nostettaessa! Eli nikamat ovat jo löystyneet? Anoppikin huomautti tuosta naksahtelusta kerran häntä hoitaessaan ja olisi tehnyt niin mieli haukkua eräs maanrakoon.
Mitä tällaisesta voi seurata jatkossa? Joku ikuinen olkavaiva pienelle?
Ottaa yhtä aikaa päästä ja huolestuttaa todella!
Aion kysyä asiaa seuraavassa neuvolassa, mutta sitä ennen kuulisin mielelläni, ovatko muiden lasten isät olleet noin "huolettomia" lastenhoidossa? Tsiisus.
Vastaukset 15
Vanhimmat
no kannattasko kysyä lääkäristä. siitä voi tulla isälle pahoinpitelysyyte
Arvaa olenko huutanut, että se on verrattavissa pahoinpitelyyn, mikä ei tietenkään ole ollut miehen tarkoitus. Rauhassa hän on nostanut, mutta ehdottomasti väärin.
öööö..siis kyllä minä nostan lasta ranteista ja "miten sattuu"...meillä poika nyt 9kk keinutaaankin niin että pidän ranteista kiinni ja heilutan sitä sivulta sivullle....lapset ei hajoa, kuulutko niihin äiteihin jotka ei osaa ottaa chillisti??
no ehkä meillä on vähän rajut otteet ja mieskin heittelee hassuteltaessa vähän rohkeammin lasta ilmaan kun minä itse mutta en minä kyllä miehelleni heraanjestas siitä mitään sano vaikka hurjalta näyttääkin, vielä kaikenlisäksi kun se on lapsesta hurjan hauskaa, mitä minä siihen sanomaan en mäkään halua että se tulis mulle koko ajan mäkättää miten hoidan tai käsittelen lastani huonosti...tsiisus sentään....tai voi olla jos en oikein ymmärtänyt mitä tarkoitat???
meilläki keinutaan silleen ja heitellään ja vaikka mitä, hauskaa on! En minäkään oikeen tuota aloittajaa tajua... Eriasia olisi jos lapsi alkaisi itkeä isän nostaessa "väärin" silloin itekin huutasin pallo punasena. Kyllä lapsi ilmottaa kovalla äänellä jos sille jotain väärin tehdään.
Aloittajalle: mene vaan sinne neuvolaan selittämään tätä ja teillä on heti sossun akat kimpussanne. Siinä ei jälkeenpäin selittelyt enää auta, mieti tarkkaan etukäteen.
Jos naksuminen sinua häiritsee, voisit kysyä siitä "tietämättä syytä" niin teille ei tule ongelmia.
Tästä heittelystä.... Mun yksi tuttavaisä heittelee 1vuotiasta miten sattuu ... ja sit luulee et lapsi nauraa ilosta... Kyl tää lapsi nauraa enempi kauhusta, tai yrittää haukkoa henkeä ym... En minä vaan heittelis, on vaan tuo homma oikeesti niin kamalan näköstä.
Molemmat nostamme häntä vain kämmenalueelta kiini pitäen, ja vauva vetääkin kätensä koukkuun 90 asteen kulmaan, habaa löytyy. Ei roiku käsivarret suorana kuin hiekkasäkki, vaan on voimakas ja vanttera.
Sanoisinkin että yksi sopii yhdelle, toinen toiselle. Saatat olla oikeassa teidän lapsenne kohdalla, jos kerta on erityisen heiveröinen, mutta yksi ja AINOA oikea tapasi ei todellakaan ole. Siksi sen jakeluun meno on saattanut olla niin kovassa. Pää punaisena huuto ei ole oikea tapa kommunikoida tilanteesta, vaan toden näköisesti vain pahentaa tilannetta. Eihän sellaista kukaan kuuntele. Katse peiliin auttaa.
Keskustelkaa rauhassa asiasta.
Kiitos kommenteista kaikille. Auttaa kun kuulee, ettei ehkä mitään vahinkoa olekaan sattunut! Siitä pienestä naksahtelusta tai paremmin klonksumisesta en sitten tiedä... vaivaahan se silti vähän. Onko se sitten normaalia tässä iässä, en tiedä.
Poika ei kyllä tosiaankaan ole muuten heiveröinen vaan ajattelin että luut ja nivelet ovat sitä kaikilla pienillä lapsilla. Laitokselta asti häntä on sanottu jänteväksi ja vahvaksi, mutta siltikin.
Hohhoijaa, kait sitten ylireakoin. Välillä sitä voi huutaakin, jos tarpeeksi säikähtää tilanteessa ja yrittää sen korjata. Kai se nyt on inhimillistä meille äideille.
Kysy vaikka sieltä Neuvolasta jos olet epävarma, ei se heti tarkoita sossuja oventaakse.
Tuossa yhdessa vastattiinkin samaa mitä itse ajattelin lapsen heittelystä, tuskin lapsi ilosta hihkuu vaan lähinnä pelosta, mutta kukimme tavallamme.
Itsellä tuttavaperhe jossa vauvan kädet laitettiin yöksi aina housnkauluksesta sisään ettei pääse heilumaan, se oli rankan näköistä, lapsella kädet mustelmilla.
Jos mielestäsi isä nostelee lasta liian huolettomasti niin voithan pyytää häntä neuvolaan keskustelemaan tilanteesta?
Nauttikaa toisistanne =)
Onko lapsesi jotenkin hirveästi kärsinyt tästä isän "huolettomuudesta"? Eikö olekin niin että kun isä nostaa lapsen niin ainoa joka huutaa olet sinä,ei suinkaan lapsi joka kivusta vaikeroisi? Sinun tapasi ei ole ainoa oikea! Anna nyt herranen aika isän hoitaa lasta omalla tavallaan äläkä vouhkaa! Melkeinpä uskallan vannoa että lapsi kärsii enemmän sinun huutokohtauksistasi kuin tuosta isän nostelusta.
ps. meillä lasta nostetaan käsistä ja keinutellaan ja se on hänen mielestään superhauskaa eikä kädet ole vieläkään lähteneet irti... Rentoudu! Mukavaa kevättä sinulle!
Meilläkin ollaan "heitelty" vauvaa pienestä pitäen ja hauskaa on ollut. Nostelen myös miten sattuu milloinkin.. Tuo käsistä nostaminen ja roikottaminen voi kyllä saada pienen lapsen olkapään sijoiltaan, mutta ollaan meilläkin käsistä keinuttu. Sitä näkee välillä kun lapsi kiukuttelee ja vetää itsensä maahan, niin vanhemmat riuhtaisevat lapsen toisesta kädestä ylös ja niin ei missään nimessä kannata tehdä!!
Kyllähän näitä huolettomia vanhempia löytyy vaikka kuinka, jotka eivät niin välitä vaikka kekkulissa nostelisi vauvaa, imettäisi muutaman drinksun tai muutaman tupakan jälkeen, jättää D-vitamiinit antamatta, koska ei jaksa muistaa ja antaa vauvalle ruokaa milloin sattuu. Voihan siihen hoitoon suhtautua kuinka rennosti haluaa. Jos sinä kuitenkin huolehdit lapsesi hyvinvoinnista ja haluat, että lapsesi voi hyvin vielä isompanakin, suosittelen suhtautumaan varauksella väihin "ota rennosti" -kommentteihin.
Kysy tosiaan neuvolasta, siellä tietävät parhaiten. Meille aikanaan neuvottiin, että käsistä ei saa nostella, vaan pitää ottaa tukeva ote kainalon alta. Vähän vanhempaa voi sitten kieputella, jos siitä tykkää, mutta kieputtamisenkin voi tehdä vaarattomasti... "Nauraminen" heittelyn aikana voi tosiaan olla enemmän pelkoa, kun hauskuuden osoittamista, vaikka kaipa vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten.
ymmärtää ettei tässä mistään välinpitämättömyydestä ole kyse. Kyse on siitä ettei lapsi mene rikki niin herkästi kuin moni kuvittelee. Minkä ihmeen takia vertailet tätä kännissä imettämiseen ym? Rennosti ottaminen ei tarkoita sitä että lapsesta ei huolehdita, vaan se tarkoittaa oman järjen käyttöä siinä, ettei stressaa joka hemmetin asiaa. Kun osaa käyttää päätään ja hankkii tarvittavat perustiedot, osaa tunnistaa, milloin lapsen suhteen tarvitsee oikeasti olla huolissaan.
Ja minä ainakin tunnistan kyllä milloin lapseni nauraa, hän hymyilee ja nauraa ääneen räkättämällä, jos hän tykkää jostain leikistä hän tulee luokseni uudestaan kun itse lopettaisin ja tahtoo lisää. Jo on kumma jos lapset nykyään ilmoittavat kivusta ja pelosta hymyilemällä. Miksiköhän tuo meiän muksu ei sitten hymyile esim. kun sormet jää laatikon väliin tai pää kolahtaa terävään nurkkaan. Meiltä tulee silloin itkua, onko lapsessani jotain vikaa?
Tosiasia on se, että jos lapsi on painava, ja ei jaksa jännittää omilla käsillään vastaan, on ranteista tai kämmenistä nostaminen riski olkavarsille sekä jopa lapaluiden kiinnitteille. Ne voivat tosiaan käydä naksumaan löystyessään, tai jopa mennä sijoiltaan. Uskon kuitenkin, että jokainen tuntee oman lapsensa motoriikan ja jäntevyyden, ja tekee niinkuin lapselle parhaaksi on.
Voiko sellainen naksuminen ja mahdollinen löystyminen jäädä pysyväksi, vai paraneeko lapsen kasvaessa?
Meillä on nostettu tähän asti ja nostellaan 1v8kk ikäistä ja n. 12.5 kg:sta muksua aina kainaloiden alta tukevalla otteella, jotta ote tuntuisi mukavalta/turvalliselta, eikä olkapäihin/kainaloihin sattuisi roikottavan otteen vuoksi. Näin ollaan yhdessä miehen kanssa sovittu ja nähdään parhaimpana vaihtoehtona. Neuvolassakin nostoista oli jossain vaiheessa puhetta, tukeva olla pitää jne.
Yhtenä syynä valintaamme oli lapsen toisen olkapään naksuminen vauvaikäisenä (ei siis enää nykyisin) hieman löysän olkanivelen vuoksi, jonka ei toivottu pahenevan tai aiheuttavan vaivaa myöhemmin.
Mutta jokainen taaplaa tavallaan.
Kannattanee siis vielä yrittää keskustella pelisäännöt selviksi miehesi kanssa turhaa syyttelyä vältellen:) Ja ehkä miehen kannattaisi kokeilla jossain miltä tuo roikottaminen itsestä tuntuisi?;)