Onko tällä palstalla pyörivillä kokemuksia pyöröpolarisaatiosuotimista? Itse olen käytellyt UV-suotimia linssin suojana, mutta olen tormännyt monella sivulla väittämään että autofokus toimisi paremmin pyöröpolarisaaatiofilsua käytellessä.
Kaikki artikkelit ovat olleet aika kasvottomia ja teoreettispainotteisia. Löytyykö keltään omakohtaisia kokemuksia?
Asiallisen UV filsun kun saa viiteen kymppiin tai allekin, ja pyöröpolarisaatiofilsuista saa maksaa jo satasen nurkkia - ei tekisi mieli kokeilla tuolla rahalla, mutta jos eroa oikeasti on sen voisi maksaakin.
Kaikki artikkelit ovat olleet aika kasvottomia ja teoreettispainotteisia. Löytyykö keltään omakohtaisia kokemuksia?
Asiallisen UV filsun kun saa viiteen kymppiin tai allekin, ja pyöröpolarisaatiofilsuista saa maksaa jo satasen nurkkia - ei tekisi mieli kokeilla tuolla rahalla, mutta jos eroa oikeasti on sen voisi maksaakin.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Jos yleensä tarvitset polarisaatiosuodinta niin automatiikan toimintoihin (tarkennus, ehkä myös valotus) pyöröpolarisaationsuodin ei vaikuta haitallisesti.
Sinänsä se ei paranna epävarmasti tai hitaasti toimivaa autofokusta. Syyt ovat muualla.
Polarisaatiosuotimet vaikuttavat lähes aina myös itse kuvaan koska ne päästävät valon värähtelyn vain yhdessä tasossa lävitseen. Se ei mitenkään korvaa yleiseti objektiivin etulinssin suojana käytettyä uv-suodinta. Polarisaatiosuodin syö myös aina osan valosta.
Kiitos vastauksestasi. Tarkoitin viestissäni että käytän nykyisin linssin suojana UV filtteriä (helpompi löytää kuin kirkas), jonka sanotaan heikentävän automaattitarkennuksen toimintaa (jonka allekirjoitan)ja olen ymmärtänyt ettei pyöröpolarisaatiosuodin sitä tekisi. Kaikilla filttereillä on tapana syödä provikkansa valosta ja luulinkin että pyöröpolarisaatiofilsuillakin osuus olisi vastaava kuin UV:lla, mutta ilmeisesti vaikutus on suurempi. Tiedän myös pyöröpolarisaation ja UV:n erot alkuperäiseen tarkoitukseensa, kuten senkin ettei kamerani kenno ole UV-valolle herkkä kuten filmi. Itselleni oleellisinta olisi löytää parhaiten AF:n kanssa toimiva filtteri, pienimmällä valohukalla, jonka suurin merkitys itselleni on suojata objektiivia. Lukemani mukaan pyöröpolarisaatio olisi sellainen, mutta kaipaisin ihmisten kokemuksia aiheesta.
Pyöröpola syö valoa asennosta riippuen noin 1,5-2 aukkoa.
Se on tarkoitettu pääasiassa heijastuksia poistamaan, esim. vedenpinnasta, tai lasista. Toimii myös harmaasuotimena. Ei ole vaihtoehto UV suodattimelle joka leikkaa ultraviolettia allonpituutta, (on myös edullinen objektiivin suoja).
Kannattaa hankkia Kameralehden viimeinen osto-opas lehti jossa on selostettu näitä perusasioita, objektiivien ominaisuuksia, kameran hankintaa ja muitakin fotojuttuja.
UV suodin leikkaa UV aallonpituutta ja antaa tuon hyödyn käytännössä vain filmille, koska kennot eivät ole herkkiä UV valolle. Objektiivin heijastukset puolestaan heikentävät autofokuksen toimintaaja kirkas- tai UV-suodin itse asiassa lisäävät heijastuksia optiikan pinnassa ja siksi heikentävät AF:n toimintaa. Juuri tästä syystä pyöröpolarisaatiosuodinta jopa jossain suositellaan autofokus kameroihin UV-suotimen sijaan. Itselleni on toissijaista mitä suodin suodattaa, voin säätää fotarissa arvot mieleisikseni, mutta tarkennusta on paha säätää sen jälkeen kun se on metsässä. UV:lla pärjää, joskus voi kuvata ilman suotimiakin jne... niitä kokemuksia tuosta teoreettisesta hyödystä tässä kaipailisin... ;-)
Lasia molemmat (uv ja pola) ovat. Heijaustukset syntyvät lasin ja ilman rajapinnassa eikä siinä nähdkseni ole eroa mikä suodatin on kyseessä kunhan siinä on asiallinen heijastussuojakalvo. Kaikkein halvimmissa suotimissa siitäkin on varmaan tingitty. Polarisaatiosuotimen ongelma on valotehon lasku joka sinänsä on myrkkyä joidenkin kameroiden tarkennusjärjestelmälle ainakin edullisia muutenkin heikkovalovoimaisia objektiiveja käytettäessä.
AF:ää, vaan lopettaa sen kokonaan.
Kun Polarisaatiosuodin laitetaan 5,6 valovoimaiseen objektiiviin alenee valovoima pahimmillaa f11:sta ja se antaa kyllä vasaraa päähän jokaiselle AF:lle.
Suurivalovoimaiseen linssiin se kyllä käy, mutta siitä ei ole hyötyä useimmissa kuvaustilanteissa lainkaan. Vain haittaa ja hidastusta.
> Kun Polarisaatiosuodin laitetaan 5,6 valovoimaiseen objektiiviin alenee valovoima pahimmillaa f11:sta ja se antaa kyllä vasaraa päähän jokaiselle AF:lle.
Nyt on puurot ja vellit jälleen kerran sekaisin.
Jos objektiivin maksimiAUKKO on f/5,6, niin sen VALOVOIMA on riittävällä tarkkuudella T/5,6, koska heijastuksista yms. aiheutuvat häviöt ovat nykyobjektiiveissa pienet hyvien pinnoitteiden ansiosta.
Jos tämän T/5,6 valovoimaisen objektiivin eteen laitetaan suodin, joka vähentää valovoimaa 2 aukon verran, niin sitten yhdistelmän valovoima on tosiaan T/11. Ja AF toimii edelleen iloisesti.
Miksi? No tietenkin siksi, ettei autofocuksen toiminta ole sidoksissa valovoimaan - AF toimii, vaikka objektiivin nokalle laittaisi 4x harmaasuotimen. Automaattitarkennuksen toimintaraja on sidoksissa maksimiAUKKOON eikä valovoimaan. Tarkennus perustuu eräänlaiseen kolmiomittaukseen, josta samaa kohdetta tarkastellaan objektiivin vastakkaisilta laidoilta kulkeneiden valonsäteiden avulla. Useimmissa kameroissa objektiivilta vaaditaan väh. f/5,6, jotta AF toimii täydellisesti. Yleensä hieman pienemmänkin aukon (esim. superzoomien f/6,3) kanssa AF toimii, mutta hitaammin / ei lainkaan hämärässä, koska anturit jäävät jo osittain varjoon.
Mitenkäs on sinun vellisi?
Eihän sillä ole mitään merkitystä millä tavalla se valo vähennetään alle kameran toimintakyvyn. Suotimilla, tai iltahämärällä.
Kaikki tarkennus systeemit ei toimi edes alle 2,8 valovoimilla. Manuaalistenkin kameroin mikroprismat ja leikkokuvat lakkaa toimimasta noin aukon 5,6 kohdalla.
Katso vaan omia vellejäsi, ettei ne löydy housuista.
> Eihän sillä ole mitään merkitystä millä tavalla se valo vähennetään alle kameran toimintakyvyn. Suotimilla, tai iltahämärällä.
No on sillä sen verran merkitystä, että suotimilla tehty himmennys, joka hämärässä tiputtaa AF:n pois pelistä, ei haittaa aringonpaisteessa.
Sen sijaan liian pieni max. aukko, esim. f/4 lasi 2x telejatke = f/8 tappaa AF:n kaikissa olosuhteissa.
> Manuaalistenkin kameroin mikroprismat ja leikkokuvat lakkaa toimimasta noin aukon 5,6 kohdalla.
No niinpä. Tässä on ihan sama ilmiö kuin AF anturien kanssa eli prismankin kanssa kohdetta tarkastellaan objektiivin vastakkaisten reunojen kautta ja liian pienikokoinen himmenninaukko blokkaa valon kokonaan.
Toiminta on siis aikalailla on/off mallia, siis tyyliin
f/5,6 AF toimii hyvin
f/6,3 AF toimii jotenkuten (anturit osittain himmentimen rajaamassa varjossa)
f/8 ei mitään toivoa (anturit kokonaan varjossa)
Itsellä ollut koulukuntien oppien vastaisesti lineaaripolarisaatiosuodin käytössä.
Nikon D80 ja Nikkor AF-S 18-70 yhdistelmällä AF toimii tarkasti.
Polarisaatiosuotimen näkyvin juttu on tosissa syvän sininen taivas. Ja sitten vesistössä kun kuvaat, niin ilkeät heijastukset saa pois helposti.
Ja kasveja kuvatessa vihreä saa syvempiä sävyjä.
Toki mihinkään telezoomiin ei kannata hankkia polaa, koska se vie sen parisen aukkoa valovoimaa.
Varman päälle ottaen; pyöröpola, seikkailumielellä lineaaripola.