Minulla on Tampereen yliopiston opinto-opas.
Lainaus ko. opuksesta:
"Arviointi: Tutor arvioi opiskelijan suoriutumisen tutoristunnoissa tiedekunnassa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Jakson kirjallisessa loppukokeessa arvioidaan jakson tiedollisten tavoitteiden saavuttaminen asteikolla hyväksytty/hylätty."
Noin lukee jokaisen opintojakson kohdalla
Siis eikö Tampereen lääkiksessä saa todistukseen numeroita. Vai se tutorko ne numerot antaa.Mikä ihme on tutoristunto?
Lainaus ko. opuksesta:
"Arviointi: Tutor arvioi opiskelijan suoriutumisen tutoristunnoissa tiedekunnassa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Jakson kirjallisessa loppukokeessa arvioidaan jakson tiedollisten tavoitteiden saavuttaminen asteikolla hyväksytty/hylätty."
Noin lukee jokaisen opintojakson kohdalla
Siis eikö Tampereen lääkiksessä saa todistukseen numeroita. Vai se tutorko ne numerot antaa.Mikä ihme on tutoristunto?
Vastaukset 9
Vanhimmat
sen opetusmenetelmät on saanut runsaasti kiitosta...
Meille ei kai missään vaiheessa anneta numeroita, vaan tentit ja kaikki menee joko läpi tai ei. Pisteensä tietysti saa tietää.
Opetus pyörii PBL:än ympärillä: tutoristuntoja on kahdesti viikossa, ja jokaisessa istunnossa avataan potilastapaus, keskustellaan ja sovitaan oppimistavoitteet, jotka sitten itsenäisesti opiskellaan. Seuraavalla kerralla puretaan tapaus ja avataan taas uusi. Paikalla on siis tutor, jotka on yleensä lääkäreitä tai opettajia, ja 8-12 opiskelijaa kurssikoosta riippuen.
Tutoropinnoissa on läsnäolopakko, ja jos on poissa niin yleensä joutuu tekemään jotakin korvaavaa, esim. esseen edellisestä tapauksesta tai selvittää jonkun ryhmälle epäselväksi jääneen asian (=nakki).
Jakson lopussa tutor antaa palautetta (ja yleensä karkkia!), mutta en ole koskaan kuullut että kellään olisi jäänyt tutoropinnot suorittamatta muuten kuin poissaolojen vuoksi. Periaatteessa jakson aikana ei siis ole pakko opiskella mitään, mutta itselleen siinä hallaa tekee ja ryhmäläisillä kyllä menee hermot jos yksi ei koskaan osallistu.
Tampereelle hakiessa koko homma todella epäilytti, mutta enpä parempaa oppimismetodia ainakaan omalle kohdalleni ole keksinyt kun tähän on tottunut. Onhan siinä huonotkin puolensa, mutta en mä pelkillä luennoilla jaksaisi kuunnella saati sisäistää yhtään mitään.
Olen kuullut Tampereen systeemistä, että numeroarvostelua ei ole.
Jäin miettimään onko sillä merkitystä työelämään sijoittumisen kannalta? Miten paremmin pärjäävät eroaa massasta?..erikoistumisen kautta?
Tottakai paremmin pärjäävät erottuvat sitten viimeistään työelämässä näyttämällä taitonsa, ja etenemällä sen turvin. Valmistuvalla opiskelijalla on sentään työikää edessä parhaimmillaan yli 40 vuotta. Tässä jatkumossa opiskeluajan arvosanoihin tuijottaminen alkaa näyttää yhä vähemmän mielekkäältä.
"Tampereen mallin" on tutkimuksissa todettu lisäävän opiskelijan motivaatiota opiskella, koska silloin tavoitteena on aidosti oman tietämyksen kasvattaminen eikä hyvien arvosanojen tavoittelu. Lisäksi kilpailu opiskelijoiden välillä vähenee, ja ihmiset ovat valmiimpia jakamaan informaatiota keskenään (tämä on vielä merkityksellisempi seikka työelämässä!). Arvosanattoman mallin on myös todettu parantavan pitkäkestoista oppimista. Ihmismielellä kun on tapana pyrkiä painamaan unohduksiin ahdistavalta tuntuvat asiat, ja monille meistä tenttitilanne on sellainen - erityisesti jos panokset ovat kovat (niinkuin ne arvosanoihin tuijottavassa mallissa ovat). Tenttiä edeltävä viikko ahmitaan nippelitietoa pää täyteen ja koetilanteessa oksennetaan informaatio ulos. Tämän jälkeen puolet asioista unohtuu! (Lääkiksen pääsykokeisiin päntänneet ovat ehkä huomanneet kokeen jälkeen tämän saman...)
Itse useamman vuoden toisessa tiedekunnassa (ei BPL-mallia) opiskelleena allekirjoitan nämä seikat. Erityinen ilonaihe omalla kohdallani on, että kertaa elämässäni viitsin vielä tentin jälkeenkin palata kertailemaan niitä asioita, jotka ko. tentissä menivät huonosti.
Tottakai joka järjestelmässä ovat huonotkin puolensa; tässä jäävät häviölle ainakin ne, joille kilpailutilanne on tärkein oppimisen edellytys.
Itse olen valmistunut sieltä Tampereelta 1986. Ei ollut silloinkaan arvosanoja.
Kukaan ei ole koskaan niistä mitään kysynyt parinkymmenen vuoden aikana ja työelämään sijoituin viime vuonna reilun sadantuhannen euron edestä. Valitettavasti palkkatöihin ilman verosuunittelua, kun olen laiska ja saamaton ihminen. Alaa nähneenä sanoisin, että kliiniset ja ihmissuhdetaidot ovat pärjäämisen kannalta ratkaisevia. Jos olisin itse työhönottajana, en kaikkiin käytännön tehtäviin ehkä suosisikaan " parhaiden arvosanojen" saajia.
maatikko, osaatko sanoa mihin kannattaa erikoistua, että työllistyisi mahdollisimman hyvin? Olen vanhahko alan vaihtaja lääkiksessä (ennestään akateeminen koulutus vähän erikoisemmalta alalta) , ja en haluaisi mokata (tällä kertaa) valitsemalla erikoistumisalaa, jossa työllistyminen voi olla hankalaa. Naistentaudit ja synnytykset kiinnostaisivat, samoin lapset. Onko sinulla näkemystä eri erikoistumisalojen tilanteesta??
Ns. suurten ikäluokkien eläköityessä kiihtyvään tahtiin on kohta kaikkien erikoisalojen osaajista pula.
Sekä pediatri että gynekologi varmaan pärjäävät hyvin. Silloin joutuu kyllä suuntautumaan ruuhkasuomeen, kun syrjäseuduilla ei yksitysivastaanotolle riittäne klienteeliä ja sairaalat ovay pieniä, mistä voi seurata haluttua suurempi päivystysrasitus.
Yleislääketiede on hyvä ja monipuolinen vaikkakin joidenkin aliarvostama erikoisala. Tekijöistä on sen verran pulaa, että käytännössä voinee valita hyvin vapaasti asuin- ja työskentelypaikkakuntansa.
Jos päättää mennä tk-töihin, vaikka vain pakollisen europalvelun ajaksi, kannattaa työnantajia kilpailuttaa ja selvittää itselleen työsuhteen edut. MOnessa paikassa, jopa alle sadan kilometrin päässä yliopistopaikkakunnilta voi saada kunnalta työtarjouksen, joka on parempikin kuin työvoimavälitysfirmojen kautta. Kunnan voi saada maksamaan tk-työstä kuuden tonnin kokonaispalkkaa, jos hyvin neuvottelee. Saman saa firman kautta helpostikin sovittua, mutta kunnan lomaedut saattavat olla paremmat. Osalla firmoista vuosilomakorvaus sisältyy siihen heidän lupaamaansa palkkaan, jolloin palkka tulee vain työpäiviltä, kun kunnan hommissa tulee sitä palkalista lomaa, itselleni vanhal eihmiselle 37 työpäivän verran eli lähes 2 kuukautta vuodessa.
Kuopiossa on useimmissa kursseissa arvosanat. Mutta ei niitä mihinkään todistukseen tule. Ei lääkäreiltä arvosanoja kysellä töihin ottaessa, tai en ole ainakaan kuullut.
viransijaisuuskelpoisuustodistukseen kyllä kuopiossakin tulee ne arvosanat. Ei sillä että niitä kukaan katsoisi, kurssien läpäisyähän sillä viransijaisuuskelpoisuustodistuksella todistellaan, mutta kyllä ne siellä näkyy työnantajalle...