Nousukausi ei ole tuonut apua vakavasta alijäämästä kärsiviin kuntiin. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kurjimmissa kunnissa kertynyt alijäämä oli viime vuoden lopussa jopa yli 2 000 euroa per asukas. Tutkija ei näe pahimpien kriisikuntien tervehdyttämiseen juuri muuta keinoa kuin valtion avun.
Ali- ja ylijäämäisimmät kunnat
10 alijäämäisintä kuntaa 31.12.2007:
1. Utsjoki -2 575 euroa/asukas
2. Lehtimäki -2 342
3. Rantasila -1 784
4. Utajärvi -1 633
5. Pohja -1 599
6. Muonio -1 583
7. Rääkkylä -1 578
8. Korpilahti -1 398
9. Ähtäri -1 137
10. Leivonmäki -1 065
10 ylijäämäisintä kuntaa 31.12.2007:
1. Iniö 6 409 euroa/asukas
2. Kaskinen 5 635
3. Velkua 4 058
4. Kurikka 3 831
5. Oulu 3 700
6. Kauniainen 3 665
7. Naantali 3 155
8. Salo 3 079
9. Kannonkoski 2 823
10. Petäjävesi 2 518
Lähde: Kuntaliitto
Eniten alijäämää per asukas oli kertynyt viime vuoden loppuun mennessä Utsjoella, Lehtimäellä ja Rantsilassa.
Viime kunnallisvaalien aikoihin neljä vuotta sitten suurin alijäämä oli reilut 1 500 euroa per asukas, kun se viime vuoden lopussa oli yli 2 500 euroa.
Vuonna 2003 alijäämäisimpiä kuntia olivat Vuolijoki, Lehtimäki, Värtsilä, Längelmäki ja Enontekiö. Osa näistä on nyt liittynyt isompiin kuntiin. Alijäämäisissä kunnissa tilanne ei ole paljon parantunut. Ainoastaan Savonranta on päässyt plussan puolelle.
Vaikka toisia kuntia nousukausi on kurjistanut, toisia se on nostanut. Neljä vuotta sitten ylijäämää kertyi eniten Kauniaisissa, liki 3 500 euroa per asukas. Nyt ylijäämää kertyi jopa liki tuplasti Iniössä eli reilut 6 400 euroa.
Tampereen yliopiston kunnallistalouden professorin Pentti Meklin mukaan suuri syy toisten kuntien kurjistumiseen on muuttoliike.
- Vaikka henkilökohtaiset tulot kasvavat, niin kun on vähemmän veronmaksajia, kunnan laariin tulee vähemmän verotuloja. Ja kuntiin jää sellaisia asukkaita, jotka tarvitsevat aika paljon palveluja, mikä luo taas menopaineita kuntiin, Meklin sanoo.
Kuntaliitokset eivät auta kaikkia kuntia
Kriisikunnat ovat tällä hetkellä valtion tarkassa syynissä ja taloutta yritetään tervehdyttää. Tutkijan mukaan kuntaliitokset ja yhteistyö auttavat, varsinkin sellaisilla seuduilla, joissa välimatkat on lyhyemmät.
- Kuntaliitokset auttavat eräissä tapauksissa, samoin kuntien välinen yhteistyö. Mutta ihan huomoimmin pärjäävissä kunnissa tilanne on se, että lisätuloja ei saada, eikä juuri menoja saada vähennettyä. Niiden kuntien tilanne on todella heikko, eikä siihen auta mikään kuntaliitos eikä yhteistyö, Meklin sanoo.
Tutkija uskoo, että silloin valtio joutunee pistämään joihinkin kuntiin lisää rahaa.
- Nykyisinkin monissa kunnissa yli puolet tuloista tulee valtion osuuksina ja se ei riitä. Ilmeisesti tämä tarkoittaa pidemmällä aikavälillä sitä, että pienelle ryhmälle kuntia joudutaan laittamaan enemmän valtionosuuksia, mikäli halutaan pitää palvelutaso kunnissa lainmukaisena, Meklin sanoo.
Monessa kunnassa katsotaankin jo vuoteen 2009, jolloin pohditaan kuntauudistuksen onnistumista. Silloin toivotaan konkreettisia päätöksiä myös siitä, aiotaanko koko maa pitää asuttuna ja ollaanko siitä valmiita myös maksamaan.
YLE Uutiset
Ali- ja ylijäämäisimmät kunnat
10 alijäämäisintä kuntaa 31.12.2007:
1. Utsjoki -2 575 euroa/asukas
2. Lehtimäki -2 342
3. Rantasila -1 784
4. Utajärvi -1 633
5. Pohja -1 599
6. Muonio -1 583
7. Rääkkylä -1 578
8. Korpilahti -1 398
9. Ähtäri -1 137
10. Leivonmäki -1 065
10 ylijäämäisintä kuntaa 31.12.2007:
1. Iniö 6 409 euroa/asukas
2. Kaskinen 5 635
3. Velkua 4 058
4. Kurikka 3 831
5. Oulu 3 700
6. Kauniainen 3 665
7. Naantali 3 155
8. Salo 3 079
9. Kannonkoski 2 823
10. Petäjävesi 2 518
Lähde: Kuntaliitto
Eniten alijäämää per asukas oli kertynyt viime vuoden loppuun mennessä Utsjoella, Lehtimäellä ja Rantsilassa.
Viime kunnallisvaalien aikoihin neljä vuotta sitten suurin alijäämä oli reilut 1 500 euroa per asukas, kun se viime vuoden lopussa oli yli 2 500 euroa.
Vuonna 2003 alijäämäisimpiä kuntia olivat Vuolijoki, Lehtimäki, Värtsilä, Längelmäki ja Enontekiö. Osa näistä on nyt liittynyt isompiin kuntiin. Alijäämäisissä kunnissa tilanne ei ole paljon parantunut. Ainoastaan Savonranta on päässyt plussan puolelle.
Vaikka toisia kuntia nousukausi on kurjistanut, toisia se on nostanut. Neljä vuotta sitten ylijäämää kertyi eniten Kauniaisissa, liki 3 500 euroa per asukas. Nyt ylijäämää kertyi jopa liki tuplasti Iniössä eli reilut 6 400 euroa.
Tampereen yliopiston kunnallistalouden professorin Pentti Meklin mukaan suuri syy toisten kuntien kurjistumiseen on muuttoliike.
- Vaikka henkilökohtaiset tulot kasvavat, niin kun on vähemmän veronmaksajia, kunnan laariin tulee vähemmän verotuloja. Ja kuntiin jää sellaisia asukkaita, jotka tarvitsevat aika paljon palveluja, mikä luo taas menopaineita kuntiin, Meklin sanoo.
Kuntaliitokset eivät auta kaikkia kuntia
Kriisikunnat ovat tällä hetkellä valtion tarkassa syynissä ja taloutta yritetään tervehdyttää. Tutkijan mukaan kuntaliitokset ja yhteistyö auttavat, varsinkin sellaisilla seuduilla, joissa välimatkat on lyhyemmät.
- Kuntaliitokset auttavat eräissä tapauksissa, samoin kuntien välinen yhteistyö. Mutta ihan huomoimmin pärjäävissä kunnissa tilanne on se, että lisätuloja ei saada, eikä juuri menoja saada vähennettyä. Niiden kuntien tilanne on todella heikko, eikä siihen auta mikään kuntaliitos eikä yhteistyö, Meklin sanoo.
Tutkija uskoo, että silloin valtio joutunee pistämään joihinkin kuntiin lisää rahaa.
- Nykyisinkin monissa kunnissa yli puolet tuloista tulee valtion osuuksina ja se ei riitä. Ilmeisesti tämä tarkoittaa pidemmällä aikavälillä sitä, että pienelle ryhmälle kuntia joudutaan laittamaan enemmän valtionosuuksia, mikäli halutaan pitää palvelutaso kunnissa lainmukaisena, Meklin sanoo.
Monessa kunnassa katsotaankin jo vuoteen 2009, jolloin pohditaan kuntauudistuksen onnistumista. Silloin toivotaan konkreettisia päätöksiä myös siitä, aiotaanko koko maa pitää asuttuna ja ollaanko siitä valmiita myös maksamaan.
YLE Uutiset
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.