pelottaa syöminen

Hei kaikille!

Olemme seurustelleet vuoden päivät poikaystäväni kanssa, enkä vieläkään osaa olla jännittämättä ruokailutilanteita hänen vanhempiensa kotonaan. Vanhemmat ovat erittäin mukavia ja tulen heidän kanssaan hyvin toimeen, ruoka on hyvää, mutta aina kun istun ruokapöydän ääreen, alkaa valtava jännitys ja paniikki, ruoka alkaa pyöriä poskissa enkä saa nieltyä. Kahvi- ym. yhteiset tuokiot sujuvat mutkitta, mutta ruoan kanssa on ongelmia kerta toisensa jälkeen. Hävettää jättää ruokaa, koska he luulevat varmasti vian olevan ruuan maussa, niin asia ei kuitenkaan ole. Joskus "paniikki" on niin suuri etten voi ollenkaan edes osallistua ruokailuun, ja se hävettää sillä muut ovat nähneet eteeni vaivaa. Miten pääsen eroon kammosta? Onko muilla vastaavia kokemuksia? Poikaystäväni tietää asiasta, mutta hänen vanhempansa eivät. Miten kerron asiasta heille loukkaamatta? He ovat ymmärtäväisiä, mutta silti tuntuu pahalta ja hävettää..
Kiitos vastanneille!
4513
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

suhteen alussa samanlaista ongelmaa, tai oli ainakin nuorempana. Kerran kävin jopa oksentamassa kun söin kotona ruuan ennen treffejä uuden poikaystävän kanssa. Nyt itse asiassa vähän rupesi jännittämään miten nykyisen miehen vanhempien luona käy jos vaikka yrjö lentää vaikka ikää ja kokemusta onkin jo hiukan enemmän...
Jos kaverisi vanhemmat ovat kerran mukavia niin enpä jaksa uskoa että loukkaantuisivat jos kerrot, enemmänkin voivat huokaista helpotuksesta kun selitys löytyy outoihin ruokailutottumuksiisi. Kerää rohkeutta ja kerro heille suoraan mistä kenkä puristaa, luultavasti helpottaa heti sinunkin oloasi.

Äänestä

Mulla on ihan sama oon ollu mun poikaystävän kanssa jo yli puol vuotta ja ekat puol vuotta oli kauheeta. Kun se pyys mua jonnekkin syömään nii piti keksiä kaikkia tekosyitä koska jännitän kauheesti syödä ei niin tuttujen kanssa. Jännitän sellasissa tilanteissa niin että ensin tulee kylmä hiki käsiin sitten alkaa myllertää mahassa ja sitten alkaa oksettaa ja sillon mietin pelkästään sitä että kohta oksennan ja että miks mua jänittää. Ei vaan saa nieltyä. Sen puolen vuoden jälkee se alko helpottaa eikä enää oo tota ongelmaa paitsi joidenki muiden seurassa. Kauhulla oottelen sitä päivää kun mennään poikkiksen sukulaisille kylään ja siellä tuputetaan ruokaa kun hevoselle.

Äänestä
  • Niin että oon ollu mun poikaystävän kans jo yli puoltoista vuotta :D hehe

    Äänestä

Hej! En tiedä seuraatteko tätä enään, mutta löysin aiheen pitkän etsinnän jälkeen, sillä kärsin itse samasta ongelmasta. Onko pelko hellittänyt yhtään teillä ja jos on niin mikä on auttanut?

Itselläni kyseinen syömisongelma on ennen ilmaantunut aina kun olen joutunut syömään vieraiden miesten seurassa:) mutta nyt on myös alkanut tulla "oireita" jopa työkavereiden seurassa tai ylipäätänsä vieraiden ihmisten seurassa. Alkaa hieman jo huolestuttaa, kuinka pitkälle pelko voi mennä.. Ruokahalu yksinkertaisesti katoaa kokonaan ja ruoka vain pyörii suussa ja paniikki meinaa iskeä. Yritän myös viimeiseen saakka vältellä syömistilanteita. Ongelmaa ei kuitenkaan ole jos joudun tälläiseen tilanteeseen esim. baari-illan jälkeen kun en ole selvin päin.

Kertokaa ihmeessä jotain vinkkejä, joista on mahdollisesti ollut teille apua! Kiitos:)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


titta-844 kirjoitti:

Hei kaikille!

Olemme seurustelleet vuoden päivät poikaystäväni kanssa, enkä vieläkään osaa olla jännittämättä ruokailutilanteita hänen vanhempiensa kotonaan. Vanhemmat ovat erittäin mukavia ja tulen heidän kanssaan hyvin toimeen, ruoka on hyvää, mutta aina kun istun ruokapöydän ääreen, alkaa valtava jännitys ja paniikki, ruoka alkaa pyöriä poskissa enkä saa nieltyä. Kahvi- ym. yhteiset tuokiot sujuvat mutkitta, mutta ruoan kanssa on ongelmia kerta toisensa jälkeen. Hävettää jättää ruokaa, koska he luulevat varmasti vian olevan ruuan maussa, niin asia ei kuitenkaan ole. Joskus "paniikki" on niin suuri etten voi ollenkaan edes osallistua ruokailuun, ja se hävettää sillä muut ovat nähneet eteeni vaivaa. Miten pääsen eroon kammosta? Onko muilla vastaavia kokemuksia? Poikaystäväni tietää asiasta, mutta hänen vanhempansa eivät. Miten kerron asiasta heille loukkaamatta? He ovat ymmärtäväisiä, mutta silti tuntuu pahalta ja hävettää..
Kiitos vastanneille!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu