Asun avoliitossa.Omat lapseni jo omillaan,eivät siis asu kanssamme.Miehelläni 3 lasta jotka pääsääntöisesti asuvat meillä.Ikähaarukka 13-16v.
Lapset ovat aina tottuneet isoihin tiloihin,joten asummekin mieheni työsuhdeasunnossa jossa kaikilla lapsilla omat huoneet.Mieheni on ihan menestyvä yrittäjä.Ruokakulut meillä hyvinkin suuret,kaksi lapsista teinipoikaa joilla ruokahalu loputon ;)
Itse olen varsin pienipalkkaisessa työssä.Omasta palkastani vielä avitan omia opiskelijalapsiani.Kuinka siis elämiskulut olisi tasapuolista jakaa ?
Lapset ovat aina tottuneet isoihin tiloihin,joten asummekin mieheni työsuhdeasunnossa jossa kaikilla lapsilla omat huoneet.Mieheni on ihan menestyvä yrittäjä.Ruokakulut meillä hyvinkin suuret,kaksi lapsista teinipoikaa joilla ruokahalu loputon ;)
Itse olen varsin pienipalkkaisessa työssä.Omasta palkastani vielä avitan omia opiskelijalapsiani.Kuinka siis elämiskulut olisi tasapuolista jakaa ?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eikö se menisi niin, että molemmat maksavat omien lastensa menot ja osallistuvat sitten yhteiseen taloudenpitoon (asumiskulut, ruuat tms.) kykyjensä mukaan. Jos mies tienaa enemmän, maksaa hän myös enemmän.
Näinhän se pitäisi mennä, mutta jos ajatellaan ihan jo ruokapuolta niin onhan kulut jo kovat ja jos ajatellaan että maksaisin vaikkapa puolet niin sekin tuntuu aika kohtuuttomalta.Syön työssä lounaan enkä enään iltaisin tarvitsisi lämmintä ateriaa, mutta lapsille se toki on tehtävä.Mitä vuokraan tulee niin 1800e/kk,toki miehelleni se työsuhdeasuntona ei maksa niin paljon.Koska perheemme on niin iso,niin asunto onkin mitoitettu lapsilukumäärän mukaisesti.Jos asuisimme kahden emme tarvitsisi näin isoa lääniä.Tästä syystä tämä kulujen jakaminen tuntuu tosi vaikealta.Jos maksaisin kaikesta kristillisesti puolet, niin palkkani olisi tapissa eikä siitä enään riittäisi mihinkään henk.kohtaisiin menoihin saatika sitten omille lapsilleni.
kun nämä raha-asiat näin kovasti tuntuvat olevan tärkeitä? Yksin asuessasi pääsisit helpommalla...jos olet miehen ottanut jolla on lapsia niin kyllä olet tiennyt mihin pääsi pistätä ja kuluja kuule riittää...
Kyse on oikeudenmukaisuudesta ja lähinnä siitä, ettei itselle eikä myöskään toiselle tule fiilis,että perheessä on "vapaamatkustaja".Raha tai mieheni varallisuus ei ole olemassaoloni syy tässä perheessä vaan rakkaus miestäni kohtaan.Joten ihmettelysi tässä on täysin turhaa.
Halusin avata keskustelun miten muut vastaavassa tilanteessa toimii.
Ihmettelen ajatustasi, että heti kun kyse on kulujen jakamisesta oikeudenmukaisesti niin ehdotat yksinasumista koska tulee halvemmaksi....
Tässäkin tapauksessa lapset ovat teini-ikäisiä ja jos oikein ymmärsin ei avoliitto ole ihan vanha asia.Se joka rehellisesti haluaa omia ansaittuja rahoja laittaa puolison lasten hyväksi jollei itsellä asu omia lapsia perheessä voipi ilmoittautua nyt.Se että pitää kumppanin lapsista on tietty ok ja näin olla pitää, mutta eihän ne puolison lapset koskaan tule "omiksi" kuten ydinperheessä joten ymmärrän viestin aloittajaa varsin hyvin tässä asiassa.Onhan hänellä omia aikuisia lapsia myös avustettavana.
Varmasti raha tässä tapauksessa ratkaisee
raha-asoista miestenne kanssa kahden, ei täällä palstalla säälipisteitä hakemassa...
Sinunko mielestäsi tässä ollaan säälipisteitä hakemassa ?
Valaisen hiukan, ei säälipisteitä vaan muiden toimintatapoja vastaavanlaisessa tilanteessa.
Jollei sinulla ole niitä antaa niin älä ole mukana tässä keskustelussa please...
lähtee ihan siitä se toiminta että puolisot keskenään setvivät kuka mitäkin maksaa ja jos toista ei huvita maksaa enempää kuin toinen niin lähtee käveleen suhteesta, niin helppoa se toiminta on. En käsitä miksi täällä tehdään tää uusperhekuvio näin hankalaksi jos on tähän systeemiin kerran alettu? Jos on elänyt kahden lapsen kanssa yksikseen ja siihen tulee ukko ja 3 vekaraa esim lisää niin tottahitossa se rahakuvio menee uusiksi. Ei muutako sitä uusikkoa kädestä kii, ja setvimään et en maksa tota ja tota, taikka...
Vuokra on 1800, olisiko sinun osuus siitä 300, koska sinulla ei liene omaa huonetta niinkuin lapsilla.
Ruokalasku on x, osuutesi siitä on x:5. Esim. 1000 eurosta 200 euroa. Jos maksat koko ruokalaskun, miehen ja lasten osuus on 800. Joten miehen pitäsi antaa sinulle ruokarahaa 800 - 300 = 500.
Jos kuitenkin syötte kevyemmin, ruokalasku 500, sinun osuus 100, miehen ja lasten osuus 400, miehesi pitäisi antaa sinulle ruokarahaa 100.
Voit aloittaa siitä, että lasket yhteen kuukauden ruokamenot, laskusta 4/5 osaa kuuluu miehellesi, vähennät summasta osuutesi vuokrasta ja muut kulut, jotka mies maksaa puolestasi.
Lasten elatuksesta vastaa mies, lasten äiti (jollei siihen kykene, kunnan elatustuki) ja lapsilisät. Sinä käytät heidän kanssaan samaa jääkaappia ja maksat reilusti omat kulusi ja vielä passaat päälle, pitäisi riittää.
Sinulle kiitos hyvästä oheistuksesta.Ihanaa että täällä voi saada asiallisen vastauksen.Kunh näitä ketjuja lukee niin valitettavasti yleensä viestin aloittajaa aletaan arvostelemaan vaikka hän olisikin kysymässä neuvoa.
Sinulle lämmintä kesää !
Heip!
Minäkin laitan lusikkani tähän soppaan. Itse elelen suht samanlaisessa tilanteessa. Miehelläni 2 lasta, jotka asuvat meillä joka toinen viikko. Asun mieheni asunnossa. Maksan hänelle "vuokraa", hieman enemmän, mitä asumismenot ovat (sähkö, vesi ja vastike). Mieheni mielestä asuntolaina kuluineen on asumismeno, joten maksan hieman enemmän. Tätä itsekään en ole sisäistänyt. Mieheni maksaa asuntoa itselleen, minulle ei jää siitä mitään, että otan osaa hänen lainaansa. No, anyway, olen suhteuttanut asian niin etten maksa hänen lastensa kuluja (ruokia yms) enkä vahdi niitä ilmaiseksi. Voi tuntua hyvin lapselliselta, mutta toimii ja miksi minun pitäisi olla aioa joka maksaa "tyhjästä".
Jos oikeaoppisesti mennään, niin olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Sinulle kuuluu vain viidennes menoista. Lasten isä ja äiti huolehtivat lastensa menoista, aivan kuin sinä omiesi. Mukavaa kevättä sinulle!