Hei!
Olemme kaksi sosiaalialan opiskelijaa. Teemme koulutyönä pienimuotoista projektia, jossa kehittelemme kuvallista ostoslistaa kehitysvammaisille nuorille. Nuoret eivät osaa lukea, mutta tahdotaan, että he kykenevät asioimaan mahdollisimman itsenäisesti kaupassa. Nyt pyydämmekin Teiltä kokemuksia ja käytännön esimerkkejä vastaavanlaisista keinoista tukea kehitysvammaisen nuoren itsenäistä arkea. Olisimme kiitollisia vastauksistanne!
Olemme kaksi sosiaalialan opiskelijaa. Teemme koulutyönä pienimuotoista projektia, jossa kehittelemme kuvallista ostoslistaa kehitysvammaisille nuorille. Nuoret eivät osaa lukea, mutta tahdotaan, että he kykenevät asioimaan mahdollisimman itsenäisesti kaupassa. Nyt pyydämmekin Teiltä kokemuksia ja käytännön esimerkkejä vastaavanlaisista keinoista tukea kehitysvammaisen nuoren itsenäistä arkea. Olisimme kiitollisia vastauksistanne!
Vastaukset 4
Vanhimmat
En voi tietenkään tietää kyseisten henkilöiden tasoa, mutta on olemassa eri keinoja kuten pictot yms. valmiskuvat, näissä vaan hämää se ettei kuva ole samanlainen kuin kaupassa oleva tuote. Esim. jos laitetaan vaikka juuston kuva niin kyllähän siinä sormi suuhun menee kun kauppaan astelee kun niitä juustoja on niin montaa erilaista.
Itse ainakin suosittelisin digikameralla otettuja kuvia juuri niistä tietyistä tuotteista mitä ko.henkilö käyttää. Jos ei itse pysty kuvia ottamaan niin yleensä tuotteista löytyy netistä valmiita kuvia. Näitten kuvien käyttöoikeuksista en kyllä sitten tiedä. Mainoksista löytyy myös hyviä kuvia.
Hedelmät ja perunat yms. on aika helppoja.
Sitten on tietysti ostosten lukumäärä että kuinka monta perunaa yms. ostetaan että jos ei tunne numeroita niin voipi olla aika vaikea juttu. Esim. jos kuvassa on yksi peruna niin voi olla että ko.henkilö tulee kaupasta yhden perunan tai sitten julmetun perunasäkin kanssa. Tätäkin kannattaa miettiä.
Meillä on töissä sellaisia päällystettyjä kuvakortteja n.5x5cm(kontakti, laminointi) korissa, joista asiakkaan kanssa valitaan mitä kaupasta haetaan. Kyseiset kortit otetaan mukaan kauppaan. Ne laitetaan kauppareissun ajaksi sellaiseen pieneen valokuva vihkoon (muovitaskut) josta niitä on helppo selata. Kauppareissun päätteeksi laitetaan kuvat takaisin koriin. Meillä ei tosin asiakkaat käy yksin kaupassa.
Toivottavasti tästä nyt oli jotain apua.
Sun kirjoittamaasi soveltais sellaista, että juuston kuva tietty väripallukka = tietty juustolaji. Värikoodit voitaisiin sitten opetella / sopia kotona? Sama sitten muiden tuotteiden osalta, esim mehulasin kuva värim limsapullon kuva väri jne. Itse kuvat voisivat olla jotain selkeitä, mutta piirrettyjä perus hahmotelmia, joskaan en tarkoita että tarvitsisi kotona piirtää..
Tuossa nyt joitain mitä mieleen tuli tuohon edellämainittuun.
Kysykää suoraan The arockalypselta, hänellä on paljon kokemuksia kehitysvammasuudesta. Hän on itse kertonut kokemuksia, miten kehari on hakannut kaverin, häntä luullaan kehariksi ym.On myös tosi suvaitseva kaveri, ihan vaan vinkiksi.
Mites te jaksatte koko ajan kirjoittaa The Arocalypsesta?Asiallinen keskustelu kehareista siirtyy aina aiheesta pois.