Neste toi tänään myyntiin pääkaupunkiseudulla "vihreän" dieselin. Ei kannata ostaa, jos ilmastonmuutos ja sademetsien hakkuut yhtään huolestuttavat. Tämä viherpesu- diesel nimittäin tehdään palmuöljystä, ja se tuotetaan raivaamalla sademetsiä Kaakkois-Aasiassa.
Seuraukset: palmuöljyn käyttö kasvaa. Pitää raivata lisää plantaaseja sademetsiin. Uhanalainen luonto tuhoutuu, ilmastonmuutos kiihtyy kun sademetsiin ja maahan sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään.
Kaupan päälle vielä se, että ruuan hinta nousee kun palmuöljyn kysyntä kasvaa.
Seuraukset: palmuöljyn käyttö kasvaa. Pitää raivata lisää plantaaseja sademetsiin. Uhanalainen luonto tuhoutuu, ilmastonmuutos kiihtyy kun sademetsiin ja maahan sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään.
Kaupan päälle vielä se, että ruuan hinta nousee kun palmuöljyn kysyntä kasvaa.
Vastaukset 35
Vanhimmat
tätä ruotsin energiayhtiöiden ja greenpeacen alullepanemaa kusetusta ja kiristystä? Kuulutko kenties jälempään liigaan? Asiahan on niin, että neste ostaa palmuöljynsä vain sertifioiduilta plantaaseilta. GP ei vaan tykkää kun se sertifikaatti ei ole GP:n "sertifikaatti", eikä GP ole saanut kiristysrahojaan. Nyt sitten GP on mobilisoinut tuommoisia hyväksikäytettäviä hölmöjä pitämään meteliä, että saataisiin kiristys käyntiin.
"ruotsin energiayhtiöiden...". Mitähän tää nimimerkki sekoilee? Ruotsalaiset energiayhtiötkö ne SUomessa bensaa myykin? Ja eikös Greenpeace just saanut ruotsalaisen huoltoasemaketjun lopettamaan palmuöljydieselin myynnin viime syksynä?
Nesteen sertifoinnit ei siinä paljoa auta että kun palmuöljyn kysyntä kasvaa, niin sademetsää siihen lisätarpeeseen koko ajan raivataan.
Palmuöljydiesel = sademetsän raiskaus
perseestäs.
""ruotsin energiayhtiöiden...". Mitähän tää nimimerkki sekoilee? Ruotsalaiset energiayhtiötkö ne SUomessa bensaa myykin?"
Ei myy, mutta nestepä pyrkii myymään ruotsiin ja se ei sinne oikein sovi.
"Ja eikös Greenpeace just saanut ruotsalaisen huoltoasemaketjun lopettamaan palmuöljydieselin myynnin viime syksynä? "
Ei lopettanut, mutta öljy yhtiö maksoi ja myy nyt samaa tavaraa GP:n "sertifikaatilla". Samaa yritetään myös suomessa. Siis, päästä rokottamaan öljy yhtiötä taloudellisesti.
Neste ei ole se joka sertifioi, vaan sertifioinniin tekevät kansainväliset ja ennenkaikkea luotetut sertifiointiin perehtyneet yhteisöt. GP ei kuulu mainittuun joukkoon.
Palmuöljydiesel=GP;n uusin kiristysväline.
Jos GP olisi oikeasti huolissaan palmuöljyn viljely pinta-alan lisäyksestä, se kiinnittäisi huomiota myös siihen tosiasiaan, että palmuöljystä 75% menee ruokateollisuuden tarpeisiin. On vaan niin saatanan paljon vaikeampaa kiristää ruokateollisuutta, koska se jakautuu niin pieniin yksiköihin. Öljyteollisuutta on paljon helpompi kiristää, koska yksiköt ovat suuria ja kiristys on helpompaa kohdentaa.
Kenelläköhän se järki ei päätä pakota ja kuka sekoilee. Kyllä ne on siellä puolella ne viat. Sinua vaan on kusetettu ja tyhmyytesi vuoksi et sitä näe.
Onko niin, ettö GB todellakin kiristää suuuria uhtiöitä "suojelurahan" toivossa. Jos on, niin onko siitä mitään näyttöä? Millaist? Kaikki esimerkit kelpaa.
Tässä huijataan tyhmiä hyväntahtoisia ihmisiä. Puuplantaasilla kasvatettu puu ei ole ekologista vaikka se olisi sertifioitu minkä tahansa sertifikaatin mukaan. Plantaaseilla kasvatetaan yhtä puulajia ja metsä on samanikäistä. Tälläinen ei ole luontaista metsää. Muut sademetsissä elävät eliöt eivät ole sopeutuneet elämään yksipuolisessa metsässä.
Sama pätee muuten Suomenkin metsiin.
Jos GP:n toiminta kestäisi päivänvalon, miksi se ei julkaise rahoittajiaan tai organisaatiotaan? Olisiko siellä liikaa yrityksiä, jotka rahoittavat GP:n toimintaa vahingoittaakseen kiljailijoitaan? Miksi "kansalaisjärjestö" on suljettu salaseura, johon ei pääse jäseneksi, ainoastaan rahoittajaksi, mutta ilman mitään demokraattista päätösvaltaa? Miksi todellista toimintaa ei ole maissa, joissa on suurimmat ympäristöongelmat, kuten Kiina ja Venäjä?
Greenpeace Nordenin vuosiraportti vuosi internetiin!!!
http://www.greenpeace.org/raw/content/finland/fi/dokumentit/vuosiraportti2006.pdf
Harmittaako sua kun Greenpeacella on Suomessa 24 000 tukijaa? Taitaa harmittaa.
Onneksi on Greenpeace. Sademetsien hakkuut on idioottimaista hommaa. Hyvä kun joku tekee jotain!
Totta kai heitä voi olla 24000 jos tukijoiksi lasketaan kaikki yhteiskunnan elätit jotka lahjoittivat suuruusluokkaa 50 c ja antoivat yhteystietonsa.
Toisaalta laiton ja sertifioimaton sademetsien hakkuu on väärin, mutta keinot joilla siihen pyritään vaikuttamaan ovat muutamien viherpiipertäjien kehittämiä ja onnettomia yrityksiä.Miksi he eivät puutu ruokateollisuuteen, joka käyttää yli 90 % kaikesta palmuöljystä? Eräiden tietojen mukaan Unilever ja GP olisi aika läheisessä yhteistyössä, suojelurahaako?
Et ole koskaan kuullut googlesta? Kannattaisko laittaa sinne Greenpeace ja Unilever. Vois selvitä että Greenpeace käy just nyt kampanjaa maailmanlaajuisesti Unileverin palmuöljynkäyttöä vastaan.
http://youtube.com/watch?v=dGA8ZkMBK-4&feature=related
Tai jos katsoisit ihan vaan www.greenpeace.org niin voisit nähdä saman asian. Pääaiheena on Greenpeacen Unilever- kampanja.
"Läheistä yhteistyötä ja suojelurahaa.." miten tyhmä voi ihminen olla? Tällaisia just on nää Greenpeacen salaliittoteroria- lässyttäjät. Mut näinhän ne selviää, jos vaan osaa katsoa.
Miten tyhmä voi ihminen olla? Kuka oikeasti uskoo esim www.greenpeace.org -sivujen puolueetomuuteen ja totuudenmukaisuuteen? Kaikkea se nykylääketiede pystyykään tekemään...
No, toisaalta kannattaa pysyä vain laillisten organisaatioiden nettisivuilla ja sitähän GP ei todellakaan ole, hyvä esimerkki on myös Hesarin kirjoitusten sävyn muuttuminen kun olivat ottaneet hieman selvää GP:stä (supolta?).
Suomessa nyt ei mitään plantaasimetsiä ole vaan talousmetsätkin ovat aika lailla luonnonmetsän kaltaisia. Suurin ero luonnonmetsään meillä on se, että vanhaa tai pystyyn kuollutta metsää on aika vähän, mutta ei kai sellainen mikään järkevä tavoite olekaan.
Kuten sanoin luonnonmetsä sisältää eri ikäisiä ja eri puulajeja. Suomen talousmetsien puut ovat samanikäisiä ja yhtälajia. Istutetut lajit ovat mänty, kuusi ja koivu. Lisäksi luontaisesti kasvaneita puita ilmestyy, mutta ne kaadetaan viimeistään harvennushakkuissa. Suomesta puuttuu nykyään sekametsät ja lehdot.
Talousmetsä voisi olla muunkinlaista kunhan tehometsänhoidon virheistä päästäisiin eroon. Tehometänhoidon virheitä jotka jo yleisesti on tunnustettu on vesakkoruiskutukset, maaperän voimakas auraus, typpilannoitus, soiden ojitus ja metsän istutus tilalle.
Lisäksi minun mielestä virhe on myös avohakkaus. Avohakkuu tuhoaa metsän luontais- ja taloudellisen arvon useiksi vuosikymmeniksi. Avohakatulla metsällä ei ole myynti ja vakuusarvoa.
Suomalainen metsänkasvatus on keskittynyt sellutehtaiden raaka-aineen tuottamiseen. Siksi metsänhoito on sellaista kuin se nykyään on. Suomalainen talousmetsä on plantaasi. Sademetsien plantaaseista se eroaa siten että metsä kasvaa hakkuuikään paljon hitaamin.
Mitä sitten pitäisi tehdä. Metsänkasvatus täytyy muuttaa sekametsäksi. Kasvatetaan sekaisin eri puulajeja ja siten että puut ovat eri ikäisiä. Metsästä kaadetaan vain ylispuut ja sairaat puut. Metsä taimettuu luontaisesti eikä taimikon istuttamista tarvita. Tämä vähentää kustannuksia. Samanaikaisesti kun uusia taimia kasvaa, niin ylispuita kaadetaan.
Suomalaisista jaloista lehtipuista saa paremman hinnan kuin männystä ja kuusesta. Täytyisi vaan luopua puun kasvattamisesta sellutehtaita varten. Rakennus- ja puusepänteollisuus tarvitsee eri puulajeja ja tässä voisi olla Suomen tulevaisuus.
???
Ainakin meilläpäin talousmetsät ovat hyvinkin eri-ikäisiä, hakattavat alat ovat pieniä, muutamia hehtaareja yleensä. Sitten osa metsänomistajista on jättänyt metsänsä täysin oman onnensa nojaan, kymmeniin vuosiin ei ole mitään tehty. Eli löytyy kaikenlaista metsää, avohakkuuta, taimikkoa, nuorta metsää, varttunutta metsää ja vanhaa metsää. Vaikka uudistusaloille kylvettäisiin tai istutettaisiin yhtä puulajia, luontaisesti tulee muitakin lajeja mukaan. Kuusi valtaa alaa, koska hirvet ja peurat tuhoavat mäntyjen ja lehtipuiden taimia. Ei kai harvennushakkuissa mihinkään monokulttuuriin pyritä, ainakin itsellä se periaate että mikä parhaiten kasvaa saa jäädä ja mieluummiin tuloksena olisi sekametsä kuin yhden lajin puupelto.
Hyvä että kaikki metsänomistajat eivät ole lähteneet tehometsätalouden talutusnuoraa.
"Eli löytyy kaikenlaista metsää, avohakkuuta, taimikkoa, nuorta metsää, varttunutta metsää ja vanhaa metsää."
Oikeastaan tätä asiaa halusin painottaa. Hehtaari avohakkuuta, hehtaari taimikkoa, hehtaari nuorta metsää, hehtaari varttunutta metsää ja hehtaari vanhaa metsää ei ole luonnonomaista metsää. Luontaisessa metsässä nämä esiintyvät sekaisin samalla hehtaarilla. Jos metsä koostuu hehtaarin kokoisista plänteistä, niin metsän reunavaikutuksesta metsän pienilmasto ei ole enään sellainen kuin se olisi isomman luonnontilaisen metsän keskellä. Metsän reunalla tuuli ja kosteus arvot ovat erilaiset kuin syvemmällä metsässä.
Linnut ja eläimet tarvitsevat eri ikäisiä puita reviirillään. Kolopesijöille tarvitaan lahoa pystypuuta pesäpaikoiksi, nuorempaa puuta ravinnon etsintään.
Elinvoimainen metsokanta vaatii useiden neliökilometrien laajuisen yhtenäisen metsäalueen. Lisäksi tarvitaan aukeita soidin paikkoja. Elinympäristön pirstaloituminen on aiheuttanut sen että soidinkumppaneita ei löydy.
Nämä oli esimerkkejä miten tehometsänhoito on vaikuttanut metsän muuhun eliöstöön.
Jos ollaan johdonmukaisia niin silloin pitäisi laittaa kaikki tropiikin alueella tuotetut pellon- ja metsäntuotteet boikottiin, että kuihdutettaisiin sikäläinen maa- ja metsätalous. Silloinhan sademetsien hävitys tehokkaimmin loppuisi.
edustajamme hassi käyttää pitkillä uintimatkalennoillaan? Ettei vaan edistä ilmastonmuutosta...
vihreiden cronberg käyttää maasturissaan?? Toivottavasti Nesteen Greendieseliä.
Älkääkä puhkoko Tarjan Pajerosta gummeja!!!
Näyttäää siltä että suojelijat vastustaa kaikkea bioenergiaa. No jos bioenergiaa ei saa käyttää niin silloinhan käytetään fossiilisia polttoaineita ja rakennetaan lisää ydinvoimaa. Tämäkö siis on parempi vaihtoehto kuin bioenergian käytön lisääminen? EU:lla on kunnianhimoiset tavoitteet bioenergian käytön lisäämiseksi, pitäisikö niistäkin luopua?
Ilmeisesti tämä Nesteen bioenergia ei ollutkaan niin ekologista kuin Neste olisi halunnut. Nesteellä on 10-vuoden tähtäimen suunnitelma saada ekologisempaa biopolttoainetta kuin nykyinen.
Tämän keskustelun pohjalta tullaankin siihen mikä jäi huomaamatta kun uuden ydinvoimalan perustamispäätös tehtiin. Ainut oikeasti ekologinen ratkaisu on kulutuksen vähentäminen. Jokaisen kansalaisen täytyy itse vähentää kulutusta. Sillä on voimakas ohjaava vaikutus yrityksiin ja yhteiskuntaan.
Voidaankin kysyä miksi nyt suunnitellaan kolmen uuden ydinvoimalan rakentamista.
Voidaan hyvällä syyllä kysyä miksi suunnitellaan VAIN kolmen uuden ydinvoimalan rakentamista. Tämänhetken lähtökohtana tulisi pitää ehdottomasti viittä uutta ydinvoimalaa. Tehtaiden ja lämmityksen muuttaminen ekologisempaan ja puhtaampaan ydinsähköön vaatii nämä voimalat vähintään. Jokaisen egologisesti ajattelevan tulisikin suosia nimenomaan ekologisesti ydinvoimalla tuotettua sähköä, kysynnän kohdistuessa ydinsähköön sen tuotanto lisääntyy ja voimaloiden määrän lisääntyessä saadaan sähköenergian hinnan kohtuuton kallistuminen pysähtymään ja jopa HALPENEMAAN. Ja juuri sillä on voimakas ohjaava vaikutus yrityksiin ja yhteiskuntaan. Tuottavuus ja kilpailukyky paranevat, kerranaisvaikutuksista puhumattakaan.
Ydinvoima ei ole ekologista kun otetaan huomioon malmin louhinnasta ja rikastamisesta tapahtuvat ympäristövaikutukset. Lisäksi ydinjäteongelma on maailmanlaajuinen ja tosi pitkä aikainen, jota ei ole vielä ratkaistu. Näitä kustannuksia ei ole vielä hinnoiteltu ydinsähkön hintaan, vaan ne jäävät tulevaisuudessa muiden maksettavasti. Todennäköisesti ne maksetaan verovaroista.
Ydinvoimaonnettomuuden vakuuttaminen oli niin kallis ja iso asia, että mikään vakuutusyhtiö ei lähtenyt vakuuttamaan niitä. Ainut vaihtoehto oli että valtio kanataa itsellään vakuutusriskin. Jos tämä riski jätettäisiin ydinvoimayhtiöiden itsensä vakuuttamaksi, niin ydinsähkön hinta olisi jo kallista.
Se kulutuksen vähentäminen onkin näppärä taikasana millä vihreät poliitikot lakaisee kaikki vaikeat asiat maton alle. On itsestään selvää, että energiaa kannattaa säästää ja kannattaa kehittää energiataloudellisempia laitteita ja prosesseja. Vaikka kulutusta vähennetään, silti olisi hyvä lisätä bioenergian, mieluummin kotimaisen, käyttöä.
Ja kyllä kai sitä sähköä kannattaa tehdä ennemmin ydinvoimalla kuin kivihiilellä?
vaihtoehto. Öljy, maakaasu, kivihiili ovat nyt ja tulevaisuudessa liian kalliita ja päästöiltään kestämättömiä energiavaroja, ja korostan erityisesti teollisuuden ja lämmityksen näkökulmasta. Näistä asioista puhuttaessa pitää tajuta se perusasia että uraanimalminlouhinta ei ole LÄHESKÄÄN niin saastuttavaa kuin edellä mainittujen fossiilisten polttoaineiden rikastusprosessi JA käyttö.
Ydinvoimaloiden turvallisuus tulee päivä päivältä paremmaksi, asia joka on jo ollut länsimaissa kunnossa. Tsenobyliä on turha vetää joka ydinvoimakeskusteluun mukaan. Sen surullinen tarina on muutakin kuin huonolla tekniikalla asiantuntemattomasti hoidettu ydinasemateriaalin tuotantolaitoksen onnettomuus. Huippunykyaikaiset, siis ne jotka rakennetaan, ydinvoimalat tuottavat jätettä vanhalla tekniikalla toimiviin laitoksiin verrattuna HUOMATTAVASTI vähemmän. Ydinjätteen väliaikaissijoittaminen on ongelmallista, vaikkakin ihmisille enemmän tunnekysymys-ongelma, ja joka johtuu enimmäkseen pelkästään tietämättömyydestä. Ratkaisuja ydinjätteen loppukäsittelystä on olemassa ja tulevaisuudessa käsittely tullaan ratkaisemaan. Tottakai tämä tulee maksamaan, mutta varsinaista merkitystä sillä tuskin tulee olemaan tulevaisuuden sähkönhinnalle.
Monikaan kivihiilen puolestapuhuja ei yksinkertaisesti tiedä että kivihiilivoimala tuottaa huomattavasti enemmän radioaktiivista jätettä ympäristöönsä kuin vastaava ydinvoimala... asia josta ydinvoiman vastustajat ovat olleet erityisen hiljaa.
Ydinvoiman vastustamisessa on kyse muusta kuin järkisyistä... valitettavasti.
Suomessa kaikista halvemmaksi tulee kulutuksen vähentäminen. Se maksaa yllättävän vähän. Minäkin olen vähentänyt omaa kulutustani ja voin olla enää kolme päivää töissä viikossa.
Öljyn, maakaasun, kivihiilen ja ydinvoiman laittaminen paremmuusjärjestykseen on sikäli ongelmallista että täytyisi valita huonoista vaihtoehdoista vähiten ympäristölle vaarallisin. Näille kaikille on yhteistä että ne ovat uusiutumattomia energiavaroja, joten pitkässä juoksussa ne loppuvat. Filosofisesti ajatellen uusien energiaratkaisujen painopiste tulisi siirtää uusiutuviin energiamuotoihin. Nämä ovat myös siksi hyviä että näillä energiamuodoilla ei ole pitkän aikavälin ympäristövaikutuksia ja ainakin ne on helposti hallittavissa.
Voi olla että maailmanlaajuisesti ei selvitä ilman ydinvoimaa mutta Suomessa kyllä täytyisi pyrkiä muuhun ratkaisuun kun kerran meillä on varaa siihen. Suomen sähkönkulutus ei voi jatkua loputtomiin. Ihminen ei yksinkertaisesti voi tuhlata sähköä loputtomasti enemmän. Suomen asukasluku ei juurikaan kasva. Lisääntynyt energian käyttö johtuu asumisväljyyden kasvamisesta ja sähköä kuluttavien laitteiden yleistymisestä. Mutta jossakin on sähkön kulutuksen saturaatiopiste ja Ruotsissa se on jo saavutettu. Siellä sähkön kulutus kasvaa hyvin vähän.
Energian kulutuksen vähentämiseen on paljon käyttökelpoisia ratkaisuja. Täytyy olla itsessä vain sen verran selkäranjaisuutta että ottaa ne käyttöön jokapäiväisessä elämässä.
Kulutuksen vähentämisellä ratkaistaan myös paljon muita ympäristöongelmia eikä pelkästään sähköntuotannosta johtuvia. Ydinvoima ei näitä ratkaise. Ydinvoimaväki haluaa tuottaa harhan että ympäristöongelmat olisi ratkaistu.
Suomen olosuhteissa ydinvoima on ja tulee olemaan halvin ratkaisu, vielä halvemmaksi tulee sähkön tuhlaamisen vähentäminen. Suomalaisten enemmistö ei halua radikaalisti luopua elintasostaan, joten yksityinen sähkönkulutus pysynee tulevaisuudessakin lähes samana, mieluummin ehkä lisääntyen hieman. Suomalaisella teollisuudella ja talouskavulla ei ole varaa luottaa muuhun kuin kotimaiseen ydinvoimaan lähitulevaisuudessa. Vaihtoehtoina talous kärsii, työttömyys lisääntyy, elintaso laskee jne. Tuskin Suomalaisten enemmistö ja yrityselämä/teollisuus hyväksyy tätä.
Energialähteiden valinassa tulee tottakai valita ympäristölle vähiten vaarallisin vaihtoehto. Ilmastonmuutoksen maailmassa se on yksiselitteisesti ydinvoima.
Energialähteenä uraani ei tule loppumaan nykykulutuksella edes tällä vuosisadalla, uraania löydetään jatkuvasti lisää ja joidenkin arvioiden mukaan se riittää sadoiksi vuosiksi. Vain ydinvoimalla voimme tulevaisuudessakin mahdollistaa teknisen/tieteellisen kehityksen jatkumisen, mm. fuusiovoiman kehittämisen, aurinko ja tuulivoiman hyötysuhteen parantamisen ja muut vielä kehittämättömät tavat tuottaa mahdollisemman puhdasta energiaa. Ihmiskunta sattuu olemaan siinä kehityksensä vaiheessa että tiede ja kehittyminen loppuu jos energia loppuu. Ja tieteen avulla me yritämme tehdä maapallosta puhtaamman paikan elää.
Filosofisesti ajatellenhan ihmisen olisi parasta palata elämään puussa eikä laskeutua sieltä ikinä alas. Uusiutuvat energiamuodot eivät tule millään korvaamaan ydin- tai fossiilisiä polttoaineita, ainakaan tällä vuosisadalla, epäilen ettei seuraavallakaan.
Suomalaisillahan juuri ei ole varaa muuhun ratkaisuun pitkällä tähtäimellä kuin ydinvoima. Asumisväljyyden kasvu ja sähköä kuluttavien laitteiden yleistyminen on pelkästään realistista kestävää kehitystä, sähköautot ja muut ennen polttomoottorilla toimineet laitteet korvautuvat sähköisillä laitteilla. Kunhan tuo sähkö tuotetaan matala päästöisesti ja ilman hiilidioksidia. Pää energiamuodoista ydinenergia on tätä.
Ruotsissa ei todellakaan ole sähkönkulutus laskussa, päinvastoin. Siellä kadutaan huonoja ydinvoimapoliittisia päätöksiä vielä pitkään.
Tuhlaavan kulutuksen vähentämisellä ja ydinvoimaan panostamalla ratkaistaan monta ongelmaa, erityisesti täällä napapiirin tuntumassa.
Ydinvoima vaan tuntuu olevan monelle ihmisille enemmän tunne- ja poliittinen kysymys, ja joka johtuu enimmäkseen pelkästään tietämättömyydestä tai poliittisesta fanaattisuudesta.
Ydinvoiman vastustamisessa on kyse muusta kuin järkisyistä... valitettavasti.
Perustelusi olivat kestämättömiä.
Lue esimerkiksi:
Tekniikka elämää palvelemaan ry:n (TEP)
LAUSUNTO YDINVOIMALAITOSYKSIKÖN RAKENTAMISTA KOSKEVAAN
PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUKSEEN LOVIISA 3 / OLKILUOTO 3
Hakemuksessa pyydetään ydinenergialain §11:ssä tarkoitettua Valtioneuvoston periaatepäätöstä
siitä, että uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
Hakija TVO katsoo, että hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen ottaen huomioon
Suomen ilmastoja ympäristötavoitteet, sähkön tuotantovarmuuden, tuontiriippuvuuden sekä
ydinsähkön kilpailukykyisen ja vakaan hinnan.
Kutakin mainituista tärkeistä tavoitteista käsitellään tässä erikseen ja mainitaan lisäksi eräitä
hakijan mainitsematta jättämiä oleellisia tavoitteita. Tuotantovarmuus/huoltovarmuus
Keskitetty voimantuotanto sisältää merkittävän huoltovarmuusriskin, sillä asiakkaat ovat riippuvaisia harvoista, usein kaukana sijaitsevista suurista voimalaitosyksiköistä sekä sähköverkosta.
Äärimmäiset sääilmiöt ovat Suomessakin osoittaneet sekä verkon että tuotantoyksiköiden
haavoittuvuuden. Hankkeen mukainen voimalaitosyksikkö vastaisi noin kymmenesosasta
Suomen sähkön tuotantoa ja yhdessä sijoituspaikkansa kahden muun reaktorin kanssa jopa
viidesosasta Suomen sähkön tuotantoa. Sähköverkko ei pysty sopeutumaan nopeasti näin suuren
yksikön äkilliseen putoamiseen verkosta, vaan seurauksena olisivat toimitusseisokit. Toipuminen
pidemmälläkin tähtäimellä edellyttää vastaavan suuruisen varakapasiteetin olemassaoloa.
Hakemuksessa ei kerrota, miten näin mittava varakapasiteetti varmistetaan. Ainakaan
kokonaan ei voida luottaa tuontiin vaan varavoimakapasiteettia olisi rakennettava kotimaahan.
Ydinvoima vaatii myös erillistä säätökapasiteettia, koska se soveltuu parhaiten ns. perusvoiman
tuotantoon. Se ei yksin pysty mukautumaan todellisiin sähkönkulutustarpeisiin, jotka
vaihtelevat voimakkaasti vuodenajan ja vuorokaudenajan sisällä. Mikäli ydinvoimakapasiteettia
lisätään voimakkaasti, on mahdollista, että sähköverkkomme nykyinen säätökapasiteetti ei
riitä ja joudutaan rakentamaan erillistä varastointikapasiteettia. Koska hakemuksessa ei kerrota,
miten säätö ja varastointi tultaisiin toteuttamaan, vastuu siirretään yhteiskunnalle.
Tuotantovarmuutta heikentää myös käytettävän polttoaineen tunnettujen resurssien rajallisuus.
Nykyisellä globaalilla käyttötasolla rikkaita polttoaineesiintymiä riittää noin 4050 vuodeksi (Uranium Institute, OECD/NEA, 2000), minkä jälkeen polttoaineen tuotanto todennäköisesti
kallistuu merkittävästi, kun sitä joudutaan etsimään köyhemmistä lähteistä. Edullista polttoainetta ei siis riitä tämän hankkeen kestoiäksi, ellei uusia varantoja löydetä tai ydinvoiman globaali käyttö vähene. Jälkimmäinen näyttää tällä hetkellä todennäköiseltä, koska ydinvoiman globaalin tuotannon huippu ollaan saavuttamassa tällä vuosikymmenellä (BP Statistical Review of World Energy, 1999). Sen jälkeen tuotannon oletetaan lähtevän laskuun. Tuotantovarmuutta heikentää myös se, että reaktoritekniikka samoin kuin polttoaine tulevat ulkomailta. Suuren energiatiheyden takia ydinpolttoainetta on helpompi varmuusvarastoida kuin muita ulkomaisia polttoaineita. Käytännössä varmuusvarastointi on kuitenkin Suomessa ollut vain 2 vuoden kulutuksen suuruinen.
Yllä olevista syistä johtuen tämä hanke tuottaisi sähkön huoltovarmuusriskin, joka ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.
Hakemuksen mukaan sähköntuotannon varmuuden ja taloudellisuuden ylläpitäminen sekä ilmastoja
ympäristövaikutusten rajoittaminen edellyttävät sähköntuotannon monipuolisuuden
säilyttämistä sulkematta pois mitään tuotantomuotoa. Tästä päätelmästä ei täysin voida olla
yhtä mieltä, sillä esimerkiksi kivihiilen käytön kieltäminen tukisi kaikkia yllämainittuja tavoitteita.
Mutta sähköntuotannon monipuolisuutta on syytä edelleen lisätä eli tuoda mukaan
uusia teknisiä ratkaisuja. Näistä tärkein on hajautetun sähköntuotannon tekniikka uusiutuvilla
energioilla.
Sähköntuotannon varmuuden edistämiseksi tuotannon hajauttaminen on oleellisen tärkeää.
Huoltovarmuuden kannalta paras vaihtoehto on hajautettujen järjestelmien kytkeminen yleiseen
sähköverkkoon, jolloin sähköverkko toimii tarvittaessa varavoiman lähteenä ja toisaalta
sähkön toimittajien määrän lisääntyessä yksittäisen tuotantolaitoksen kaatumisen riski sähköverkolle pienenee.
Uusiutuvista vaihtoehdoista sekä tuulivoiman että yhteistuotantovoiman tuotanto seuraa luonnollisesti vuodenaikaista kulutusvaihtelua eli ne tuottavat talvella huomattavasti enemmän
sähköä kuin kesällä (VTT). Nekin kuitenkin vaativat säätökapasiteettia, jota verkossa riittää
ainakin ensi vuosikymmenelle asti. Yhteistuotantovoimala voidaan halutessa saada toimimaan
myös säätövoiman tuottajana. Yhteistuotannon kapasiteettia on Suomessa mahdollista kasvattaa
kotimaisin energiavaroin moninkertaiseksi parantamalla voimaloiden rakennusastetta, ottamalla
käyttöön pienimuotoisempaa tekniikkaa sekä käyttämällä tuotettua lämpöä myös muuhun kuin lämmityskäyttöön.
Tuontiriippuvuus Sekä suunniteltu ydinreaktori että polttoaine ovat ulkomaisia, joten tuontiriippuvuutemme sekä energiatekniikan että polttoaineen osalta lisääntyvät entisestään. Tämä ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
Suomessa on runsaasti kotimaisia energiantuotantovaihtoehtoja, joiden laajempi käyttö olisi
yhteiskunnan kokonaisedun mukaista mm. Työllisyys, kauppaja aluepoliittisista sekä tulevaisuuden
tietotaidon kehittämissyistä. Suomen uusiutuvan energian edistämisohjelman (KTM, 1999) mukaisesti uusiutuvilla energiamuodoilla käytettävää sähköntuotantokapasiteettia on tarkoitus kasvattaa 2010 MW:lla vuoteen 2010 mennessä. Se vastaa suurimmasta osasta arvioitua sähkönkulutuksen lisätarvetta. Ja uusiutuvan sähkön kapasiteettia voidaan nostaa kattamaan korkeimmatkin sähkönkulutuksen kasvuvaatimukset sekä nykyisen tuonnin. Esimerkiksi
koko Suomen sähkönkulutuksen verran tuottavan modernin tuulivoimapuiston turbiinit vievät maatai merenpintaalaa alle yhden neliökilometrin eli Helsingin ydinkeskustan pintaalan verran.
EC:n valmistelussa oleva EU:n uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettavan sähkön edistämisdirektiivi
vaatii Suomea nostamaan uusiutuvan sähkön osuutta 810 %yksiköllä tuotantorakenteessamme
vuoteen 2010 mennessä. Tämän velvoitteen saavuttaminen edellyttää, että 5. reaktoria ei rakenneta tai fossiilivoiman tuotantoa vähennetään lähes 5. reaktorin tuotantoa vastaava määrä.
Tällä hetkellä riippuvuutemme ulkomaisesta energiasta on jo 70 % eikä sitä todellakaan pitäisi
enää lisätä. EU:n energiapolitiikassa huoltovarmuus merkitsee kotimaisen uusiutuvan energian
käytön edistämistä.
Kilpailukykyisyys ja vakaa hinta
Tuotantohinta on tietenkin tärkeä tekijä myös yhteiskunnan, ei ainoastaan tuotantoyhtiön kannalta.
Siksi koko LTKK:n diplomityönä tehty laskelma olisi tullut sisällyttää hakemukseen.
Erityisesti laskelmassa tulisi näkyä se syy, miksi uuden ydinvoiman tuotanto on Suomessa
maailman halvinta, siis halvempaa kuin esimerkiksi kehitysmaissa tai Venäjällä ja muissa
maissa, joilla on oma ydinreaktorija polttoaineteollisuus sekä omat polttoainevarat (IEA,
1998, IAEA, 2000).
Ydinvoimalaa ei ole LänsiEuroopassa tilattu vuoden 1986 jälkeen eikä USA:ssa vuoden 1978
jälkeen. Tähän ovat vaikuttaneet ympäristösyytkin, mutta pääasiallinen syy on huono kilpailukyky.
Syinä ovat kilpailevien energiamuotojen tuotantotekniikan nopea kehittyminen, ydinvoimalan
turvallisuustason parantamiskustannukset sekä erityisesti USA:ssa velvoite 60 miljardin
markan tuhot kattavan onnettomuusvakuutuksen hankkimiseen vapailta markkinoilta.
Hakemuksen hintavertailussa kilpailevina vaihtoehtoina on esitetty ainoastaan kivihiili,
maakaasuja turvelauhdevoima. Nämä ovat tuhlaavia tapoja polttoaineen käyttöön, joten on luonnollista, että niiden tuotantohinta on korkea. Yhteistuotannossa polttoaineen käytön hyötysuhde
on noin kaksinkertainen ja sähkön tuotantohinta on alhaisempi kuin ydinvoimalla. Vertailusta
jätetään pois mm. biomassa, joka myöskin on yhteistuotannossa ydinvoimaa halvempi
vaihtoehto. Ja kuten Loviisa 3:n YVAraportissa mainitaan tuulivoiman ennustetaan olevan
Suomessa tukemattomanakin kilpailukykyinen jo tämän vuosikymmenen loppupuolella eli 5.
ydinreaktorin valmistumisaikana. Tuettuna sen hinta on nytkin kilpailukykyinen kaikkien
hakemuksessa esitettyjen vaihtoehtojen kanssa. Tuulivoiman tuotanto on Tanskassa tukemattomana
jo nyt edullisempaa kuin ydinvoiman tuotanto Suomessa (IEA, 1998).
Energiasektorin kustannusarvioissa on tyypillistä, että energian tuotantokapasiteetin, erityisesti
keskitetyn, sallitaan maksavan investointinsa takaisin hyvin hitaasti, n. 1530
vuodessa tai tässä hakemuksessa mahdollisesti vieläkin hitaammin (tämä toteutetaan laskelmissa alhaisella pääoman korkovaatimuksella). Energiansäästöinvestointien puolestaan vaaditaan maksavan itsensä takaisin kuukausissa tai korkeintaan parissa vuodessa. Hajautetun energiantuotannon takaisinmaksuaikavaatimus on näiden välissä. Tämä laskentatapa edistää voimakkaasti uutta, erityisesti keskitettyä, tuotantoa ja siis tuhlausta energian säästön kustannuksella.
Kaikki ydinvoiman hyvät puolet ovat saavutettavissa myös energian säästön ja uusiutuvan
energian avulla, jolloin vältetään myös ydinvoiman huonot puolet. EU:n analyysin (1997) mukaan
näiden vaihtoehtojen hyödyt kansantaloudelle ovat paljon niiden kustannuksia suuremmat,
mikäli kustannusarviossa otetaan huomioon kaikki sektorit, joihin energian tuotanto vaikuttaa,
siis mm. Työllisyys, kauppa, terveysja ympäristösektorit. Hakemuksen hintavertailussa tulisi ottaa huomioon varavoima, säätövoimaja varastointikapasiteetin rakentaminen.
Hakemuksessa mainittu vakaan tuotantohinnan etu menetetään polttoaineresurssien vähetessä.
Yhteiskunnan kannalta työllistäminen on erittäin tärkeää. Hakemuksen mukaan tämän hankkeen
työllistämisvaikutukset ovat suuret, mutta uusiutuvien energiamuotojen työllistämisvaikutus
on ydinvoimaan verrattuna moninkertainen. Esimerkiksi Saksassa tuotettiin vuonna
2000 2,5 % sähköstä tuulella ja se työllisti 30.000 henkilöä. Ydinvoimalla puolestaan tuotettiin
33 % sähköstä ja työllistettiin 38.000 henkilöä. Uusiutuvien energialähteiden käytön työllistävyys
lisäksi kohdentuisi koko Suomeen ja erityisesti maaseudulle ja alemman koulutustason
työvoimaan, kun taas ydinvoiman työllistyvyys kohdistuu pienelle alueelle ja koulutetumpaan
työvoimaan.
Hankkeen toteuttaminen tarkoittaisi, että menetettäisiin kotimaisen energiantuotannon korkeampi
työllistävyysvaikutus sekä sähkömarkkinoiden täyttyessä ja todennäköisen ylituotantotilanteen
syntyessä kotimaisten energiamuotojen kehittäminen ja käyttöönotto vaikeutuisi
pitkälle tulevaisuuteen. Samalla menetettäisiin uusiutuvien energiamuotojen hyötyvaikutukset
monilla yhteiskunnan sektoreilla, kuten kauppasektorilla. Hankkeen suunnitelmankin olemassaolo
on jo vaikeuttanut Suomen uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman toteuttamista,
koska tämä hanke voisi tukkia sähkömarkkinat muilta vaihtoehdoilta ja siten voimalaitosinvestoijat
odottavat tämän hakemuksen käsittelyä ennen omia investointipäätöksiään.
Uusiutuva energia on luonteeltaan pienimuotoista ja hajautettua. Hajautetun energiatuotannon
sarjavalmistusetu on paljon merkittävämpi kuin suurten voimalaitosten skaalaetu. Taloudellisesti
hajautettu energiantuotanto on siis paljon halvempaa kuin keskitetty, kunhan suurten sarjojen
valmistus saadaan toteutettua. Nytkin tämä etu näkyy vaikkapa auton moottoreissa, jotka
maksavat yli 50 kertaa vähemmän kuin ydinvoimala tiettyä tuotantotehoa kohti. Energiantuotantoteollisuus tullee läpikäymään samanlaisen kehityksen kuin tietokoneteollisuus, jossa siirryttiin suurista keskustietokonejärjestelmistä hajautettuun tietojenkäsittelyyn. Se tarkoittaa
energiamarkkinoiden moninkertaistumista. Esillä oleva hanke vaikeuttaisi merkittävästi
Suomen energiateollisuuden mahdollisuuksia osallistua tähän globaaliin energiasektorin rakennemuutokseen ja sitä kautta avautuviin vientimarkkinoihin.
Yllä olevista syistä johtuen tämä hanke tuottaisi merkittäviä taloudellisia haittoja ja riskejä,
jotka eivät ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia. Ilmasto ja ympäristötavoitteet
Ympäristön kannalta ydinvoima on maakaasuun ja muihin fossiilisiin energialähteisiin verrattuna
ylivoimainen. Sen mahdollisesti aiheuttamat ongelmat ovat paikallisia ja vain hyvin epätodennäköisissä tapauksissa (Tsernobyl) korkeintaan alueellisia. Sillä ei suoraan lisätä globaaleja
ympäristöongelmia kuten ilmastonmuutosta. Ydinvoimaonnettomuudet voivat tuottaa
kuolemantapauksia, esimerkiksi Tsernobyl suurimmissa arvioissa yli 10.000, mutta fossiilisen
energiantuotannon suoratkin päästövaikutukset, siis ottamatta ilmastonmuutosta huomioon,
ovat vastuussa useista sadoista tuhansista kuolemantapauksista pelkästään EU:ssa vuosittain.
Ydinvoiman kasvihuonekaasupäästöt tuotettua energiayksikköä kohti ovat elinkaaritarkastelussa
alemmat kuin useimmilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Pääsääntöisesti vain energian
säästö on kasvihuonekaasupäästöjen suhteen selkeästi parempi ja tietyin edellytyksin biokaasu,
tuulivoima, vesivoima sekä eräät Suomessa toistaiseksi käyttämättä olevat teknologiat ja
resurssit.
Epäsuorasti ydinvoimalla voi olla merkittävä negatiivinen ympäristövaikutus, mikäli sähkön
ylituotanto johtaa resurssien tuhlaukseen ja mikäli se vaikeuttaa uusiutuvien energiamuotojen
kehitystä ja käyttöönottoa täyttämällä markkinat. Aiempien 4 reaktorin käyttöönotolla oli tällaisiä
sivuvaikutuksia, joten on syytä pelätä, että nytkin kävisi samoin.
Vuonna 1999 ilmestynyt seitsemän ympäristöjärjestön viiden yliopiston tutkijoilla teettämän
skenaariotarkastelun mukaan Suomi pystyy toteuttamaan Kioton tavoitteet ilman ydinja
maakaasuvoiman rakentamista kasvattaen kansantaloutta 2,5 %:lla vuodessa. Kansantaloutta
kasvattaa mm. uusiutuvan energian ja energiansäästöteknologian voimakkaasti kasvava vienti.
Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka ratkomiseen kaikkien on osallistuttava ja energiantuotanto on tärkein ilmastonmuutosta voimistava sektori. Tulevaisuudessa kehitysmaiden
energiankulutus lisääntyy huomattavasti teollisuusmaita nopeammin ja ne käyttävät teollisuusmaissa kehitettyä ja käytettävää energiatekniikkaa. Ydinvoima on kehitysmaissa paljon
suurempi turvallisuusriski kuin meillä ja lisäksi ydinpolttoaineresurssit eivät salli voimakasta
tuotannon kasvua. Siten ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää, että meillä teollisuusmaissa
edistetään uusiutuvien energiamuotojen sekä energiansäästötekniikan kehitystä, käyttöä ja
vientiä.
Hakemuksessa sen paremmin kuin YVAraportissaan ei käsitellä köyhdytetyn uraanin aiheuttamia
ongelmia. Ydinpolttoaineen käyttäjä on kuitenkin osavastuussa siitä, mitä polttoaineen
jalostuksessa syntyvälle jätteelle tapahtuu. Yllä olevista syistä johtuen tämä hanke voisi edesauttaa ympäristön tilan huononemista kansallisesti ja globaalisti, mikä ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Yhdistyksemme pitää tärkeänä myös energiantuotannon eettistä kestävyyttä. Uraanimalmin tuotannossa poljetaan alkuperäiskansojen oikeuksia. Hakemusta arvioitaessa olisi syytä harkita, haluaako Suomi olla mukana tällaisen epäeettisen toiminnan maksajana. Kuluttajat kiinnittävät enenevässä määrin huomiota myös tuotteiden eettisyyteen.
Yhteenveto
Uusiutumattomien energiamuotojen käyttö on ihmiskunnan historiassa muutaman sadan vuoden
mittainen jakso, jonka päätyttyä ja viimeistään taloudellisesti hyödynnettävien resurssien
loputtua yhteiskuntien on pakko jälleen siirtyä 100 %:sti uusiutuvia energiamuotoja käyttävään
talouteen. Kysymys on vain siitä, tehdäänkö tämä muutos hallitusti vai kriisien kautta.
Tämä hanke on omiaan edesauttamaan kriisejä synnyttävien riskien kasvua. Toisaalta pidämme
tervetulleena ilmoitusta, että TVO ei pidä tarkoituksenmukaisena investoida fossiilisia
polttoaineita eli maakaasua tai kivihiiltä käyttäviin lauhdevoimalaitoksiin. Ne olisivat kaikkien
tavoitteiden suhteen ydinvoimaa huonompia vaihtoehtoja.
Esitämme siten Valtioneuvostolle, että hankkeen ei katsota olevan yhteiskunnan kokonaisedun
mukainen ottaen huomioon Suomen ilmasto ja ympäristötavoitteet, sähkön tuotantovarmuuden,
tuontiriippuvuuden sekä sähkön kilpailukykyisen ja vakaan hinnan. Esitämme lisäksi, että Valtioneuvosto rohkaisisi hakijaa panostamaan hajautetun kotimaisen uusiutuvan energian
teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä energiansäästöpalveluihin.
Tekniikka elämää palvelemaan ry:n hallitus
Copy-paste ei näköjään ollut toimiva ratkaisu. Lausunto on paremmin luettavissa:
http://tep.kaapeli.fi/wp-content/themes/tep/2008/04/5_ydinvoimalalausunto.pdf
Sanoin kirjoituista ydinvoimapupuksi koska siinä nähtiin ydinsähkö ratkaisuksi niihinkin asioihin, joihin se ei voi edes vaikuttaa.
"Vain ydinvoimalla voimme tulevaisuudessakin mahdollistaa teknisen/tieteellisen kehityksen jatkumisen, mm. fuusiovoiman kehittämisen, aurinko ja tuulivoiman hyötysuhteen parantamisen ja muut vielä kehittämättömät tavat tuottaa mahdollisemman puhdasta energiaa."
Tieteelinen kehitys ei riipu ydinsähköstä. Vaikka 100% maapallon sähköstä tuotettaisiin ydinvoimalla, niin se ei edistä tieteen kehitystä. Tiede kehittyy vaikka maapallon sähköstä 0% tuotetaan ydinvoimalla. Tämän voi varmistaa miltä tahansa tiedemieheltä.
"Suomalaisella teollisuudella ja talouskavulla ei ole varaa luottaa muuhun kuin kotimaiseen ydinvoimaan lähitulevaisuudessa. Vaihtoehtoina talous kärsii, työttömyys lisääntyy, elintaso laskee jne."
Ydinvoiman kotimaisuusaste on verrattain matala. Polttoaine ja teknologia tulee ulkomailta. Uusiutuvilla energiamuodoilla on huomattavasti työlistävämpi vaikutus. Lisäksi voimakaspanostaminen uusiutuviin energiamuotoihin loisi Suomalaisille yrityksille vahvan kotimarkkinan, jonka pohjalta olisi myös helppo avata vientimarkkinoita.
"Suomalaisten enemmistö ei halua radikaalisti luopua elintasostaan, joten yksityinen sähkönkulutus pysynee tulevaisuudessakin lähes samana, mieluummin ehkä lisääntyen hieman."
Enpä olisi tästä varma. Nuorisossa on kasvamassa sellainen sukupolvi joka voi tämän tehdäkin. Viitteitä tästä näkee esimererkiksi kasvisruoan suosion räjähdysmäisenä lisääntymisenä ja sekä kun käy jossain opiskelija-asuntolassa, niin hyvin monessä postilaatikossa on mainokset kieltävä lappu. Mitä muuta he tekevätkään?
"Suomalaisella teollisuudella ja talouskavulla ei ole varaa luottaa muuhun kuin kotimaiseen ydinvoimaan lähitulevaisuudessa."
Tämä on muutaman suomalaisen suuren paljoa sähköä kuluttavan teollisuusyrityksen näkemys. Ei tarkoita sitä että teollisuus kokonaisuudessaan oli ydinsähkön puolestapuhujia.
"Ruotsissa ei todellakaan ole sähkönkulutus laskussa, päinvastoin."
Ruotsissa sähkönkulutus ei kasva niin voimakkaasti kuin Suomessa. Siellä asia on osattu hoitaa paremmin.
"Tuhlaavan kulutuksen vähentämisellä ja ydinvoimaan panostamalla ratkaistaan monta ongelmaa, erityisesti täällä napapiirin tuntumassa."
Ydinvoima ei ratkaise ihmiskunnan suurinta ongelmaa vaan pikemminkin lisää sitä.
Taas yksi vihreiden tuki yhdistys! Hauskoja vetoomuksia ovat tehneet. Heh, on siinä sellaita puppua että oksat pois... Ei edes hyvin perusteltua probagandaa, vanhentunutta tietoa, valikoivasti esitettynä. Ilmeisen tarkoituksenhakuista, mutta senhän ymmärtää.
Mitään realistista tämäkään turhake-lausunto ei esitä. Todellisuus on unelmia karumpaa, tuuli- ja aurinkovoimalla ei enegiakysymystä ratkaista. Siis TODELLISUUDESSA, millä??? Kuka tahansa kyhään moisen yhtä "asiatuntevalta" kuulostava lausunnon puolesta tai vastaan, lähteitä netissä riittää. Eri asia kestääkö ne globaalia todellisuutta.
Tälläiset lähteet voivat saada yksinkertaisemmat erhtymään ko. lähteiden puolueettomuuteen ja asiantuntevuuteen. Onneksi ei kaikkia.
Ydinvoima ratkaisee nimenomaan FOSSIILISTEN polttoaineiden ylitsepääsemättömät päästöongelmat. Päästöjä syntyy ydinvoimastakin, mutta huomattavasti vähemmän kuin edellisistä.
Mitä tulee tieteelliseen kehitykseen, se on ollut ja tulee olemaan riippuvainen talouselämästä. Jos fossiilisia polttoaineita eikä ydinvoimaa käytetä lainkaan, nyky-yhteiskunta ei yksinkertaisesti toimi, korvaavia energiamuotoja EI vaan ole. Tuulen ja auringon saa unohtaa vielä täksi vuosisadaksi. Kehittää niitä toki pitää edelleenkin. ELI jos "valtaenergioiden" käyttö loppuu, loppuu globaali nykytalous, talouskehitys ja lopulta tieteellinen kehitys. Ilman taloutta ei ole tiedettä, tämän voi varmistaa keneltä tahansa tiedemieheltä ja taloustieteilijältä.
Ydinvoiman kotimaisuusaste on ja tullaan saamaan vieläkin korkeammaksi fossiilisiin "valtaenergioihin" verrattuna. Uusiutuvien energiamuotojen työllistävä vaikutus niiden huomattavasta lisäämisestäkään huolimatta ei tule olemaan Suomessa merkittävää. Pelkästään energiaverotus ja kansainvälinen kilpailu alalla tulee pitämään huolen siitä että Suomeen ei tulee merkittävää uusiutuvien energiamuotojen teollisuudenalaa.
Kasvisruokaan siirtyminen ja mainosten kieltäminen ei kerro nuorista yhtään mitään. Saman on tehnyt hyvin moni aikuinen kuten myös vanhuskin. Kysyit: "Mitä muuta he tekevätkään?" Ainakin ovat lisänneet sähkölaitteiden käyttöä (kännykät, internet, televisio, pelikonsolit, musiikkilaitteet, vapaa-ajanlaitteet jne... lista on pitkä). He myös matkustavat enemmän, syövät enemmän pikaruokaa (tutki tilastoja ellet usko), haluavat parempia vapaa-ajan ja urheiluvaälineitä/tiloja jne. jne. jne.. Kuten aikuisetkin. Enemmistö tekee näin nyt ja tulevaisuudessakin, kasvavalla vauhdilla. Ja radikaalia elintasosta luopumista saat odottaa.
Edelleenkin Ruotsissa on sähkönkulutus nousussa, kuten Suomessakin. Ja Ruotsissa teollisuus- ja talouselämä huomaa nyt huonot energiapäätökset. Päätökset heijastuvat myös jokaiseen kansalaiseen.
Suomi arktisena maana pystyy ratkaisemaan monta ongelmaa ydinsähköllä. Vaihtoehtoina panostaminen huomattavasti enemmän vesivoimaan (uusia allashankkeita ja patoja), kivihiileen, turpeeseen ja öljyyn (kestämättömät päästöt).
Tuuli- ja aurinkoenergia ei ratkaise ihmiskunnan suurinta ongelmaa. Jokin ratkaisu kannattaisi tehdä. Ydinvoiman lisääminen on vaihtoehdoista paras. Vaikka se joillekin kivulias paikka onkin, eikä aate anna periksi.
"Jokin ratkaisu kannattaisi tehdä."
Oikeastaan ratkaisu on jo tehty. Se käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemasta ilmasto- ja energiastrategiasta, josta on lehtijuttu http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article78183.ece?s=l&wtm=-24042008
"Ydinvoima ratkaisee nimenomaan FOSSIILISTEN polttoaineiden ylitsepääsemättömät päästöongelmat"
Fossiiliset polttoaineet ovat kaikista pahin ongelma. Osaksi ydinvoima ratkaisee tätä asiaa.
Mutta asia ei ole näin ruusuinen. Ydinvoima voisi korvata niitä osaksi mutta ei kokonaan Suomessa. Suomessa ongelma on että ydinvoima tarvitsee varavoimaa, johtuen suurista tuotantoyksiköistä. Varavoima Suomessa perustuu vesivoimaan ja fossiilisiin polttoaineisiin. Tätä fossiilista varavoimaa ydinvoima ei voi korvata. Toinen ongelma mitä ydinvoima ei ratkaise on kaukolämmön tuotanto. Suomessa kaukolämpöä ja sähköä tuotetaan yhdessä tehokkaasti, mikä on hyvä juttu. Mutta osa tästäkin yhteistuotannosta tapahtuu fossiilisilla polttoaineilla. Ydinvoimalla Suomessa ei tuoteta kaukolämpöä. Jos Loviisan ydinvoimalasta vedettäisiin kaukolämpöputki Helsinkiin, niin monta fossiilisilla polttoaineilla käyvää lämpövoimalaa voitaisiin sulkea. Paitsi että nämä tarvittaisiin varavoimaksi. Sillä jos Loviisassa tapahtuisi talvipakkasella tuotantokatkos, niin koko Helsinki olisi kylmä. Suurten muutaman yksikön ongelma on juuri tämä. Tarvitaan kallista varavoimaa, jota käytetään muutama viikko vuodessa. Kuitenkin laitos täytyy pitää tuotantokunnossa henkilöstöineen läpivuoden. Olin minäkin aikoinaan töissä Inkoon hiilivoimalaitoksessa, joten hyvin näin miten se asia toimii. Pienemmillä yksiköillä varavoima ongelma ei ole niin suuri, sillä kun yksiköitä on paljon, niin ne eivät ole kaikki yhtäaikaa alhaalla. Varavoimaa tarvitaan siten vähemmän. Lisäksi kun hajautetaan eri energiamuotoihin, niin päästään jo hyvään käyttövarmuuden mahdollisimman pienillä varavoimainvestoineilla.
En usko että yhteiskunta voi luopua yhtääkkiä fossiilisista ja ydinvoimasta mutta niiden osuutta voidaan pudottaa merkittävästi ottamalla laaja-alaisesti käyttöön uusiutuvia energiamuotoja. Lisäksi energiansäästöllä ja kulutuksen vähentämisellä päästään siihen tilanteeseen että sähkön käyttö ei enää kasva ja kääntyy lopulta laskuun. Tällöin isot investoinnit ydinvoimaan osoittautuvat tarpeettomiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön ilmasto- ja energiastrategiassa oletetaan että Suomen energian kulutus saavuttaa huippunsa vuonna 2018. Kun ydinvoimalaitos suunnitellaan 60:ksi käyttövuodeksi, niin riskinä on että ydinsähköä tuotetaan enemmän kuin sitä tarvitaan. Investointi muuttuu silloin kannattamattomaksi. Meneekö voimayhtiö konkurssiin, kuinka käy ydinjätteen välivaraston hoitamiselle, jääkö asia valtion hoidettavaksi. Ydinvoimayhtiöiden pitäisi perustaa rahasto, johon kerätään varat jo nyt myydystä sähköstä. Tällä varmistettaisiin se että ydinjätteen väli- ja loppuvarastointi voidaan hoitaa vaikka yhtiö menisi konkurssiin.
"Tuulen ja auringon saa unohtaa vielä täksi vuosisadaksi."
En ymmärrä miksi pitäisi unohtaa. Monessa maassa ne on merkittävä energiamuoto. Suomessakin saa kotitaloudet ostaa tuulivoimalla tuotettua sähköä, eikä hintakaan ole paljoa kalliimpi kuin muu sähkö, noin 10 % kalliimpaa ja vielä ilman syöttötariffeja.
Lisää tietoa uusiutuvista energimuodoista voi lukea:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusiutuva_energia
"ELI jos "valtaenergioiden" käyttö loppuu, loppuu globaali nykytalous, talouskehitys ja lopulta tieteellinen kehitys."
Talouskehitys tulee joka tapauksessa loppumaan 50-vuoden sisällä. Nykytalous perustuu jatkuvaan kasvuun, bruttokansantuotteen täytyy kasvaa joka vuosi. Jos bruttokansantuotteen kasvu hidastuu, niin puhutaan lamasta, jos se pysähtyy kokonaan, niin talousihmiset ovat aivan kusessa ja paniikissa. Kansantalouden kasvu perustuu yksityiseen kulutukseen. Viimekädessä kuluttaja määrää miten talouskehittyy. Yritykset ovat vain välikäsiä, jotka tuottavat kuluttajille kulutettavaa. Jossain täytyy asua ja syödä sekä hipelöidä jos jonkinlaista vempainta. Yritykset lisäävät omaa liikevaihtoaan mainostamalla tuotteitaan ja kehittämällä lisää tuotteita kulutettavaksi. Kuluttaja katsoo mainoksia ja päättää että tuolaisen tuotteen ostan. Jotkut jopa harrastavat ostosmatkailua ostosmatkailukeskuksissa. Näitä on Suomeenkin tullut ihan kiitettävästi. Näin tämä nyky-yhteiskunta toimii. Ikävä juttu mutta luonnonvarat loppuvat ennenpitkään, eikä uusia tuotteita voida enää valmistaa kulutettavaksi. Samalla on maapallo tuhottu kokonaan. Metsät kaadettu ja raivattu pelloiksi, joilla tuotetaan rehua karjalle ja kasvisravintoa ihmisille. Järvet ja vedet ylikalastettu ja tuhottu tuotteiden valmistusprosesseissa syntyneillä saasteilla. Eläimet ammuttu ravinnoksi tai muuten vaan iloksi.
Ei talous voi näin kehittyä. On pakko luoppua jatkuvan talouskasvun teoriasta. Markkinatalous tulee tiensä päähän. Ennustan tämän tapahtuvan jo 50 vuoden päästä, joko väkivaltaisesti tai jos ihminen voi muuttua, niin rauhallisesti ennakoiden. Uskon ihmisen muuttumiseen, sillä olen itse nähnyt kuinka muutosta on jo tapahtunut kaveripiirissäni sekä muualla Suomessa ja kansainvälisesti.
"Uusiutuvien energiamuotojen työllistävä vaikutus niiden huomattavasta lisäämisestäkään huolimatta ei tule olemaan Suomessa merkittävää."
Puutama poiminta muualta:
*Vuonna 2004 uusiutuva energia työllisti Saksassa 157 000 ihmistä. Näistä 64 000 oli tuulivoimalalla, 57 000 bioenergia-alalla ja 36 000 työskenteli aurinko- vesi- ja geovoiman parissa. Saksan ympäristöministeriön työryhmän arvion mukaan alan työllisyys kaksinkertaistuu noin 330 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä. *
En ymmärrä miksi Suomessa ei voisi työlistää vastaavasti kuin Saksassa.
"Kasvisruokaan siirtyminen ja mainosten kieltäminen ei kerro nuorista yhtään mitään. Saman on tehnyt hyvin moni aikuinen kuten myös vanhuskin."
Hyvä juttu! Osatko sanoa miksi he ovat siirtyneet kasvisruokaan ja eivät halua niitä mainoksia postiluukkuunsa? Tiedätkö ympäristövaikutukset? Kaikki eivät ole yhtä valistuneita mutta valistuneisuus kasvaa ja muuttuu teoiksi ennenpitkään.
"Suomi arktisena maana pystyy ratkaisemaan monta ongelmaa ydinsähköllä. Vaihtoehtoina panostaminen huomattavasti enemmän vesivoimaan (uusia allashankkeita ja patoja), kivihiileen, turpeeseen ja öljyyn (kestämättömät päästöt). "
Vaihtoehdot on kartoitettu työ- ja elinkeinoministeriössä eikä kumpikaan sinun näistä esittämistä vaihtoehdoista näytä toteutuvan.
"Tuuli- ja aurinkoenergia ei ratkaise ihmiskunnan suurinta ongelmaa. Jokin ratkaisu kannattaisi tehdä. Ydinvoiman lisääminen on vaihtoehdoista paras. Vaikka se joillekin kivulias paikka onkin, eikä aate anna periksi."
Ydinsähkö, tuuli- ja aurinkoenergia ei ratkaise ihmiskunnan suurinta ongelmaa. En ole sanonut että tuuli- ja auringoenergia sitä ratkaisisi. Teollisuuden sähkön saanin turvaaminen ei ole ihmiskunnan suurin ongelma. Joillekin tuntuu olevan kivulliaspaikka että ongelmia ei voikaan ratkaista tegnologian avulla vaan täytyy ottaa itseään niskasta kiinni ja siirtyä omiin tekoihin. Laiskuus ja omaneduntavoittelu ei anna periksi.
Minulla on neliportainen ohjelma, jota noudattamalla ihmiskunnan suurin tulevaisuudenongelma ratkaistaan. Näistä portaista voi kukin ottaa itselleen sopivimmat ratkaisut ja ratkaiujen painopistettä voi muuttaa elämäntilanteitensa mukaan. Pääasia että ottaa asioista selkoa ja pyrkii elämää ympäristöystävällisemmin.
1. Porras: Vaihda ympäristöystävällisempään
Esimerkkejä
- vaihda energiansäästölamppuihin
- aja pienellä ja vähemmän kuluttavalla autolla
- osta MIPS-arvoltaan alhaisempia tuotteita
- valitse asuinpaikkasi siten että minimoit liikkumisesi tarpeen. Muuta esimekiksi kävelymatkan päähän työpaikastasi.
Tällä portaalla tehdään sellaisia valintoja, jotka eivät vaikuta aikaiseempaan kulutustottumukseen. Ei laske elintasoa.
2. Porras: Käytä tuotteita pitempään.
- vanha kännykkä toimii hyvin. Uutta ei tarvitse ostaa vaikka valmistajalla on sellainen myynnissä.
- vanhastakin televisiosta ohjelmat näkyvät
- autoa ei tarvitse vaihtaa muutaman vuoden välein
Tällä portaalla lisätään tuotteiten käyttöaikaa. Vaikuttaa materiaaleja ja luonnonvaroja säästävästi. Uusia tuotteita ei tarvitse valmistaa niin usein.
3. Porras: Osta käytettyjä tuotteita.
Esimerkkejä:
- huonekalut voi ostaa käytettyinä kierrätyskeskuksista, kirpputoreilta, poistomyynneistä, osto- ja myyntiliikkeistä, antiikkiliikkeistä, huutokaupoista ja myyntipalstoilta. Tämä on sikäli hyvä ratkaisu että huonekalut saa huomattavasti edullisemmin kuin uudet ja niiden jälleenmyyntiarvo on hyvä.
- auto kannattaa ostaa käytettynä
- netin huuto- ja myyntipalstoilta voi löytyä sama tuote käytettynä puoleenhintaan mitä olisit uutena joutunut siitä maksamaan.
Tällä portaalla vaikutetaan jo voimakkaasti materiaalikulutukseen. Lisäksi tuotteet saa huomattavasti edullisemmin kuin uutena ja tämä taas avaa mahdollisuuksia käyttää rahansa muutoin tai vaihtaa osa työajasta vapaa-ajaksi.
4. Kaikkea ei tarvitse omistaa
Esimerkkejä:
- mp3-soitinta ei tarvita vaikka joku on keksinyt sellaisen
- ilman televisiotakin pärjää
- ilmaisjakelu- ja sanomalehdet kuluttavat tarpeettomasti metsiä. Lehdistä on helppo luopua
- kesämökin voi vuokrata viikoksi. Ei tarvitse omistaa.
Tällä portaalla tingitään jo omasta materiaalikulutuksesta ja tämä porras vaikuttaa laaja-alaisesti paremman ympäristön puolesta.
Vaihtoehtoja on tosi paljon, täytyy vain perehtyä asiaan.
Työ- ja elinkeinoministeriö ottaa asian kuitenkin vakavissaan.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article78183.ece?s=l&wtm=-24042008