Minulla on jo vuosikausia ollut sydämen lisälyöntejä. Välillä niitä on paljonkin, jopa joka kymmenes lyönti, mutta välillä ne taas ovat pitkiä aikoja kokonaan poissa.
Minun kohdallani lisälyönnit alkoivat 11-vuotiaana. Muistan sen aivan selvästi. Olin niistä silloin kovasti peloissani, mutta en mennyt lääkäriin, koska oireita ei ollut koko aikaa.
Yläasteikäisenä kävin lisälyöntien takia kaksikin kertaa lääkärissä, ja sydänfilmit otettiin. Niissä todettiin, että kysymys oli kammiolisälyönneistä. Samalla lisälyöntien vakuutettiin olevan vaarattomia.
Lukioaikanakin jouduin kerran käymään lisälyöntien takia lääkärissä, ja tuolloin sain jopa lääkettä, joka auttoi poistamaan ylimääräiset muljahtelut. Lopetin kuitenkin lääkkeen käytön, kun oireet poistuivat sillä kertaa.
Abiturienttivuonna minulla oli runsaasti lisälyöntejä koko ajan. Ne johtuivat ilmeisesti stressistä. Kaikesta huolimatta kykenin suorittamaan ylioppilastutkinnon hyvin arvosanoin, kävin autokoulun ja pääsin yliopistoon opiskelemaan. Jonkin aikaa sen jälkeen kun olin aloittanut yliopisto-opinnot, lisälyönnit taas loppuivat yhtäkkiä, ja koko opiskeluaikana niitä oli suhteellisen vähän.
Opiskelun jälkeen olen tehnyt ns. pätkätöitä, mikä on tuonut elämään oman stressinsä. Viime joulun alla minulla alkoi sitten taas olla enenevässä määrin lisälyöntejä. Ne eivät niin hirveästi häiritse, mutta pelkään kuitenkin, että sydämeni pettää, ja että lisälyönnit aiheuttavat minulle jonkin vaarallisen sydänkohtauksen, kammiovärinän tai jonkin muun sen kaltaisen.
Minulle on aina vakuuteltu, että lisälyöntini ovat harmittomia, mutta olen silti ajatellut, että minun kannattaisi tutkituttaa sydämeni perusteellisesti. Isäni puolen suvussa kun on ollut paljon sydänvikaa. Toisaalta isälläni ei ole koskaan ollut samanlaisia tuntemuksia kuin minulla eikä mitään muitakaan sydänoireita. Äidilläni ja äitini siskolla taas on ollut samanlaisia lisälyöntejä kuin minullakin.
Silloin kun lisälyöntejä on runsaasti, koen ne erittäin kiusallisiksi. Samalla mieleen hiipii aina kuolemanpelko, ja joka ilta pelottaa mennä nukkumaan, kun pelkään etten aamulla ehkä herääkään. Olen kyllä maailmankatsomukseltani kristitty, ja tiedän että elinpäiväni ovat Jumalan kädessä, mutta kuolema pelottaa silti, koska olen vielä nuori ja elämänhaluinen.
Viime kuukaudet lisälyöntejä on siis taas ollut paljon. Minulla on myös ollut muita oireita. Pulssi tahtoo olla liian tiheä, ja minua myös närästää usein. Jos syön paljon, lisälyönnit tihenevät merkittävästi. Voisivatko lisälyönnit johtua vatsahapoista ja vatsan toiminnasta?
Minulla on myös viime kuukausina ollut lihaksissa ns. faskikulaatioita. Ne alkoivat samoihin aikoihin joulun alla kun lisälyönnitkin tihenivät. Voisiko näillä kahdella asialla olla jotain yhteistä? Olisiko kysymys jostain hermostoon liittyvästä? Olen viime aikoina käynyt kolmekin kertaa lääkärissä oireitteni takia ja verikokeita on otettu, mutta kaikki arvot olivat normaalit.
Pidän itseäni muuten terveenä ja hyväkuntoisena. Olen normaalipainoinen, mutta ruumiinrakenteeltani vankka " atleettinen ". Olen myös lenkkeillyt ja pyöräillyt säännöllisesti, mutta viime kuukausien aikana liikunta on lisälyöntien ja muiden oireiden takia jäänyt vähemmälle. Ei ole mukava liikkua jos tuntee olonsa huonoksi.
Olen pohtinut sitäkin voivatko oireeni olla viime kädessä psykosomaattisia. Minulla on nimittäin hieman taipumusta paniikkioireisiin ja itsetarkkailuun. Saavatko fyysiset oireeni siis sittenkin alkunsa aivoissani? Entä voisiko joillain hormoneilla kuten naishormonilla olla vaikutusta lisälyönteihin?
Tiedän, että lisälyönnit ovat eräänlainen " sähkövika ", joka voi aiheutua monestakin eri syystä. Olisin kuitenkin kiinnostunut kaikista tavoista, joilla oiretta voisi hoitaa paremmin. Mielelläni haluaisin päästä lisälyönneistä kokonaan eroon, mutta ainakin haluaisin niiden vähenevän huomattavasti. Onko olemassa esimerkiksi jotain operatiivista hoitoa tähän vaivaan?
Minun kohdallani lisälyönnit alkoivat 11-vuotiaana. Muistan sen aivan selvästi. Olin niistä silloin kovasti peloissani, mutta en mennyt lääkäriin, koska oireita ei ollut koko aikaa.
Yläasteikäisenä kävin lisälyöntien takia kaksikin kertaa lääkärissä, ja sydänfilmit otettiin. Niissä todettiin, että kysymys oli kammiolisälyönneistä. Samalla lisälyöntien vakuutettiin olevan vaarattomia.
Lukioaikanakin jouduin kerran käymään lisälyöntien takia lääkärissä, ja tuolloin sain jopa lääkettä, joka auttoi poistamaan ylimääräiset muljahtelut. Lopetin kuitenkin lääkkeen käytön, kun oireet poistuivat sillä kertaa.
Abiturienttivuonna minulla oli runsaasti lisälyöntejä koko ajan. Ne johtuivat ilmeisesti stressistä. Kaikesta huolimatta kykenin suorittamaan ylioppilastutkinnon hyvin arvosanoin, kävin autokoulun ja pääsin yliopistoon opiskelemaan. Jonkin aikaa sen jälkeen kun olin aloittanut yliopisto-opinnot, lisälyönnit taas loppuivat yhtäkkiä, ja koko opiskeluaikana niitä oli suhteellisen vähän.
Opiskelun jälkeen olen tehnyt ns. pätkätöitä, mikä on tuonut elämään oman stressinsä. Viime joulun alla minulla alkoi sitten taas olla enenevässä määrin lisälyöntejä. Ne eivät niin hirveästi häiritse, mutta pelkään kuitenkin, että sydämeni pettää, ja että lisälyönnit aiheuttavat minulle jonkin vaarallisen sydänkohtauksen, kammiovärinän tai jonkin muun sen kaltaisen.
Minulle on aina vakuuteltu, että lisälyöntini ovat harmittomia, mutta olen silti ajatellut, että minun kannattaisi tutkituttaa sydämeni perusteellisesti. Isäni puolen suvussa kun on ollut paljon sydänvikaa. Toisaalta isälläni ei ole koskaan ollut samanlaisia tuntemuksia kuin minulla eikä mitään muitakaan sydänoireita. Äidilläni ja äitini siskolla taas on ollut samanlaisia lisälyöntejä kuin minullakin.
Silloin kun lisälyöntejä on runsaasti, koen ne erittäin kiusallisiksi. Samalla mieleen hiipii aina kuolemanpelko, ja joka ilta pelottaa mennä nukkumaan, kun pelkään etten aamulla ehkä herääkään. Olen kyllä maailmankatsomukseltani kristitty, ja tiedän että elinpäiväni ovat Jumalan kädessä, mutta kuolema pelottaa silti, koska olen vielä nuori ja elämänhaluinen.
Viime kuukaudet lisälyöntejä on siis taas ollut paljon. Minulla on myös ollut muita oireita. Pulssi tahtoo olla liian tiheä, ja minua myös närästää usein. Jos syön paljon, lisälyönnit tihenevät merkittävästi. Voisivatko lisälyönnit johtua vatsahapoista ja vatsan toiminnasta?
Minulla on myös viime kuukausina ollut lihaksissa ns. faskikulaatioita. Ne alkoivat samoihin aikoihin joulun alla kun lisälyönnitkin tihenivät. Voisiko näillä kahdella asialla olla jotain yhteistä? Olisiko kysymys jostain hermostoon liittyvästä? Olen viime aikoina käynyt kolmekin kertaa lääkärissä oireitteni takia ja verikokeita on otettu, mutta kaikki arvot olivat normaalit.
Pidän itseäni muuten terveenä ja hyväkuntoisena. Olen normaalipainoinen, mutta ruumiinrakenteeltani vankka " atleettinen ". Olen myös lenkkeillyt ja pyöräillyt säännöllisesti, mutta viime kuukausien aikana liikunta on lisälyöntien ja muiden oireiden takia jäänyt vähemmälle. Ei ole mukava liikkua jos tuntee olonsa huonoksi.
Olen pohtinut sitäkin voivatko oireeni olla viime kädessä psykosomaattisia. Minulla on nimittäin hieman taipumusta paniikkioireisiin ja itsetarkkailuun. Saavatko fyysiset oireeni siis sittenkin alkunsa aivoissani? Entä voisiko joillain hormoneilla kuten naishormonilla olla vaikutusta lisälyönteihin?
Tiedän, että lisälyönnit ovat eräänlainen " sähkövika ", joka voi aiheutua monestakin eri syystä. Olisin kuitenkin kiinnostunut kaikista tavoista, joilla oiretta voisi hoitaa paremmin. Mielelläni haluaisin päästä lisälyönneistä kokonaan eroon, mutta ainakin haluaisin niiden vähenevän huomattavasti. Onko olemassa esimerkiksi jotain operatiivista hoitoa tähän vaivaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin kuin olisi omaa tekstiä lukenut. Muistan noin 15 vuotiaasta kärsineeni lisälyönneistä ja nyt tuntuu että on vaikka millaisia rytmihäiriöitä. Aika paljon olen kaikenlaista kokeillut niiden vähentämiseksi mut ne on ja pysyy. Keskimmäinen tyttäreni(13v.) on ne myöskin perinyt. Olen nyt itse elänyt rytmäreiden kanssa 27 vuotta ja vieläkään en osaa elää niiden kanssa. Lääkityksenä emconcor, mutta ei mainittavaa hyötyä.
Minulla muljahtelut ja lisärit alkoi vuonna 2000. Menin lekuriin eikä mitää löytynyt. Sitten parin vuoden jälkeen ne paheni ja alkoi kovat närästykset, kävin gastroskopiassa ja todettiin refluksitauti. Siihen sitten Somac 40 mg kerran päivässä, ja muljahtelut/lisälyönnit lähti. No, nyt ollaan sitten siirrytty krooniseen flimmeriin ja kerran koitettu rytminsiirtoakin, mutta ei se pysynyt sinusrytmissä. Nyt olen kokeilemassa gluteenitonta ruokavaliota ja se tuntuu vähän helpottavan flimmeriä. Tai sitten vaan kuvittelen näin.
Niin tai näin, mutta kannattaa selvittää vatsan kunto ja mahdollinen keliakia tai alkava refluksitauti. Itselläni ainakin ongelmat ovat alkaneet vatsasta.
myös.aivan samaa turisen minäkin.mulla kokeilussa nyt magnesium geeli josko alkais vähä helpottamaan.monet saanu apua magnesiumista ja homeopatiasta.
Luin kertomuksesi lisälyönneistä, oletko pääsyt niistä eroon ja jos niin miten olisi kiva vaihtaa ajatuksia.
Aloittajan teksti oli ihan kuin minun, minulakin on noita faskikulaatioita, ollut jo pari vuotta koko ajan. Lisäritä häiritsee ja tekee epätoivon :(