YHn Yksinäisyys

meeri

mistä mahdan saada rohkeutta, en enään uskalla tehdä alotteite uusiin ystävyys suhteisiin.

tapailen kyllä miestä mutta en osaa avata keskusteluja, olen tullut niin araksi.

en luota itteeni enkä oikeestaan muihinkaan. iltaisin vaan itkuttaa kun ei oikeen kenellekkään voi puhuu et tuntuu pahalta. enkä ees tie miks tuntuu pahalta ehkä vain siks et on yksin.

mut en haluu miestäkään siks et olis vaan joku, ettei tarvi olla yksin. olen kyllä sitäkin kokeillut eikä tietty sellane toimi pitkään.

en uskalla riskeerata jos vaan sattuu taas vaix jo sattuukin... äh tämä on raskasta aikaa vieläkin vaix erosta jo 2v.

ja ei sitä kipua kuitenkaan karkuun pääse elämä satuttaa kuitenkin välillä jossain kohtaa. mut kun sais edes arjen menemään niin ettei aamulla jo tunnu että mä en jaksa tulevaa päivää, kaikki tarpeellinen tulee tehdyksi rutiinilla tunnen olevani robotti.

no lasten kanssa touhutessa jää ajatukset vähemmälle mutta kun se yksinäinen ilta tulee niin on vaikeeta saada nukuttua levollisesti.
sanotaan että ajan kanssa oppii kestään kaikkee mut entä jos en vaan kestä kauaa.

7

904

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mari

      Lasten takia täytyy kestää, vaihtoehtoja ei ole!
      Itse olen ollut jo 15v yksinäinen ja tottunut siihen.
      En edes kaipaa ketään vierelleni.

    • AngelDeAmor

      Olen ollut kuusi vuotta yksin eron jälkeen ja selvinnyt ihan kivasti arjessa ja juhlassa KUNNES;
      näin tammikuussa uudelleen nuoruuden rakkauteni jota en uskaltanut "metsästää" silloin kauan sitten.
      Ja tunteeni roihahtivat täyteen liekkiin, kuin vuosia ei olisi välillä ollutkaan.
      Nyt kuitenkin hän kipuilee vielä omaa tuoretta eroaan ja selviytyy poikiensa kanssa, enkä voi tietää saanko häntä koskaan...
      Nyt ikävöin ja kaipaan häntä, hänen läheisyyttään, hänen tuoksuaan,suloista katsettaan,harvinaista hymyään ja ihania käsiään.
      Illat, yöt, aamut ja päivät unelmoin hänestä olen aivan kuin teini, rakastan sydämeni täydeltä, tuota miestä, joka sai maailmani sekaisin.

      Sen olen päättänyt että ellen häntä saa, totuttaudun elämään lopun elämääni yksin, en halua tilapäissuhteita enkä halua etsiä uutta ihmistä vain hänet haluan.
      Kannan niitä muutamaa hetkeä jotka olen ollut hänen lähellään sekä hänen kuvaansa sydämessäni aarteenani se riittäköön siinä tapauksessa kantamaan minua eteenpäin.

    • Molla

      Hei
      Suomessa ihmiset ovat erittäin yksinäisiä. Tämä ei ole pelkästään eronneen, kotiinsa naulitun yksinhuoltajan murhe, vaan ylipäätänsä kansantauti.

      Meidän yhteiskunnassa pitäisi enemmän kiinnittää huomiota ystävään, naapuriin, lapsiin, sukulaisiin, vanhuksiin, ihmiseen.

      Ei enää kilauteta ovikelloa ja lainata sokeria, ei poikkeilla kahvilla yks kaks vaan ollaan ja nyhjätään kotioloissa. Monet miehet esim. lapsettomat poikamiehet ovat hyvin yksinäisiä. Kaikkia ei vedä puoleensa lähiökuppila ei baarit.

      Asennemuutosta kaittaisiin.

    • Minä

      Mitä kauemmin olet yksin sitä vaikeammaksi se käy... Itse eron jälkeen ajattelin ikuisesti hinaavani työn, kaupan ja kodin väliä yksin. Sitten kaverini sai minut rohkaistua tapaamaan ihmisiä ja hyvin nopeasti olin taas "kehissä". Nyt elämäni on tasapainoista ja uusi kihlattukin on... Et kirjoittanut missä ja milloin te miehen kanssa tapaatte? Pyydä häntä sinun ja lasten kanssa esim. puistoihin ihan vain arjen keskelle, tai pienimuotoinen vkl. loma jossain vuokramökissä. Keskusteluhan syntyy kuin itsestään harvinaisen arkisissa ympyröissä. Turha pelätä luultavasti sinunkin miesystävä jota tapaat on vain ihminen. Ainakaan en ole kuullut, että uusi messias olisi syntynyt ;)

      • x..

        Minäpä ikuisesti hinasin työn, kaupan ja kodin väliä (ja alussa lisäksi päiväkodin). Ajattelin, että tää elämänvaihe on nyt tätä, enkä sille mitään mahda, jos en käy töissä, en saa eläkettäkään ja lapsiraukat joutuisivat elättämään äitinsä (mahdottomuus).
        Harmittelin, miten vähän lapsille jää aikaa ja miten moni lapsuuteen mielestäni kuuluva asia jää työssäkäynnin aiheuttaman rasituksen ja ajanpuutteen takia lasten kanssa tekemättä.

        Pysyvänoloinen "viikonloppusuhde" oli kylläkin olemassa, mutta suurin osa elämästä meni ihan yksin eläen ja yksin kaikesta vastaten. Opin siitä nauttimaan.

        Tänä kesänä päätin, että nuoriso on tarpeeksi isoa, en mene enää töistä suoraan kauppaan, en raahaa painavia ostoksia kotiin, en tee enää ruokaa kuin sattumoisin. Nuoret käyköön kaupassa ja tehköön ruoan. Olen mielestäni julma, mutta en kertakaikkiaan jaksa enää.

        Tätä on nyt harjoiteltu. Olen vihdoinkin antanut itselleni luvan lenkkeillä ja laiskotella, kuten nyt tässä kirjoitellen.
        Samalla kyllä saan heittää hyvästit lapsilleni, ne itsenäistyvät hujauksessa ja kun kotipalvelukaan ei enää pelaa, lähtevät varmaan omille teilleen tuota pikaa. Harmi!

        Mutta mitä huomasinkaan itsestäni, jokunen kiinnostunut mies on sattunut uuden kuntoilemalla (ja koska en enää tee muille ruokia) hoikentuneen minäni kohdalle, vihdoinkin.
        Vaan en haluakaan enää ottaa uutta ruokittavaa ja huolehdittavaa itselleni, kun vihdoin sain lapset isoiksi. En halua sitoa itseäni kehenkään, enkä halua, että kukaan sitoo itseään minuun.

        Ah, ihana rauha vihdoin! Siitä haluan pitää kiinni.


      • meeri
        x.. kirjoitti:

        Minäpä ikuisesti hinasin työn, kaupan ja kodin väliä (ja alussa lisäksi päiväkodin). Ajattelin, että tää elämänvaihe on nyt tätä, enkä sille mitään mahda, jos en käy töissä, en saa eläkettäkään ja lapsiraukat joutuisivat elättämään äitinsä (mahdottomuus).
        Harmittelin, miten vähän lapsille jää aikaa ja miten moni lapsuuteen mielestäni kuuluva asia jää työssäkäynnin aiheuttaman rasituksen ja ajanpuutteen takia lasten kanssa tekemättä.

        Pysyvänoloinen "viikonloppusuhde" oli kylläkin olemassa, mutta suurin osa elämästä meni ihan yksin eläen ja yksin kaikesta vastaten. Opin siitä nauttimaan.

        Tänä kesänä päätin, että nuoriso on tarpeeksi isoa, en mene enää töistä suoraan kauppaan, en raahaa painavia ostoksia kotiin, en tee enää ruokaa kuin sattumoisin. Nuoret käyköön kaupassa ja tehköön ruoan. Olen mielestäni julma, mutta en kertakaikkiaan jaksa enää.

        Tätä on nyt harjoiteltu. Olen vihdoinkin antanut itselleni luvan lenkkeillä ja laiskotella, kuten nyt tässä kirjoitellen.
        Samalla kyllä saan heittää hyvästit lapsilleni, ne itsenäistyvät hujauksessa ja kun kotipalvelukaan ei enää pelaa, lähtevät varmaan omille teilleen tuota pikaa. Harmi!

        Mutta mitä huomasinkaan itsestäni, jokunen kiinnostunut mies on sattunut uuden kuntoilemalla (ja koska en enää tee muille ruokia) hoikentuneen minäni kohdalle, vihdoinkin.
        Vaan en haluakaan enää ottaa uutta ruokittavaa ja huolehdittavaa itselleni, kun vihdoin sain lapset isoiksi. En halua sitoa itseäni kehenkään, enkä halua, että kukaan sitoo itseään minuun.

        Ah, ihana rauha vihdoin! Siitä haluan pitää kiinni.

        kiitoksia ihanasta kerronnasta, tuon toivon kokevani itsekkin.
        en halu lisää lastia tai vanginvartiaakaan en kaipaile.
        mut tosiaan haluisin oppii nauttiin omasta itestäni ja yksin olemisesta. tajuun et muuten en voi nauttii seurastakaan.

        mun on vaan pakko repii itestäni se että jaksaa etiä päin!
        musiikki on yks hyvä keino oon huomannut, sitä o pakko lähtee kuunteleen ja ssin tapaa ihmisiäkin, kun rohkeus riittää ni siitä se varmaan lähtee!!!!


    • 2 lapsen yh-äiti

      Moi!

      Itse oon kahden lapsen äiti, joka "totaaliyksinhuoltaja", lasten isä kuollut.
      Olen käynyt www.deitti.net ja www.sinkut.net -sivuilla. Siellä on sekä chatit että deittipalstat, jossa miehet kuten naisetkin hakevat seuraa. Ja jokainenhan tietää itse, millaista seuraa hakee.

      Itselläni on tällä hetkellä lyhyt ilmoitus toisessa noista sivustoista. Vastauksia on tullut, yhden tapasin. Hän ei ollut mun tyyppiäni. Joten jatkan "etsintöjä".
      Niinhän se on, ettei kotoa kukaan tule hakemaan.
      Lisäksi telkkarin chateissa haetaan seuraa. Sinne vaan tekstiviesti ja siitä se lähtee!
      Rohkeasti vaan. Kunhan on tarkkana millaiselle tietojaan antaa ettei tule pettymyksiä ja ongelmia

      Onnea sulle ja muille yksinäisille!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      656
      8023
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      467
      2306
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2228
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1803
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      1302
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1244
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      113
      1186
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      855
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      841
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      769
    Aihe