Mitä eroa on nimenkirjoitusoikeudella ja jollain avoimella asianajovaltakirjalla esimerkiksi? Vai onko niillä mitään tekemistä toistensa kanssa?
Nimenkirjoitusoikeus
nimi löytyy
145406
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Nimenkirjoitusoikeus pitää sisällään sen, että henkilö X saa edustaa jotain yhtiötä omalla allekirjoituksellaan. Esimerkiksi vaatia rangaistusta henkilölle, joka on syyllistynyt rikokseen, jossa yhtiö on asianomistaja. Tai muissa tapauksissa, missä nimekirjoitusoikeutta tarvitaan.
Avoin asianajovaltakirja valtuuttaa toisen henkilön ajamaan omia asioitaan ja siten esimerkiksi allekirjoittamaan tiettyjä papereita itsensä puolesta.
Voisin kuvitella, että joissain tilanteissa voitaisiin antaa avoimella asianajovaltakirjalla jollekin henkilölle lupa hetkellisesti nimenkirjoitusoikeuteen. Tiedä sitten olenko ymmärtänyt aivan oikein...
Noihan on sitten ihan sama asia. nimi kirjoittamallahan niitä asoitakin ajetaan.
Avoin asianajovaltakirja ei kaikessa yksinkertaisuudessaan oikeuta juurikaan mihinkään. Kun halutaan antaa toiselle lupa edustaa itseään, niin käytetään ns. yksilöityä valtakirjaa jossa on nimenomaan sanottu mihin se oikeuttaa.
Käsite nimenkirjoitusoikeus on sinänsä aika hatara käsite, se oikeastaan nimitys sille, että Sinulla on esim edellämainittu valtakirja = Sinulla on nimenkirjoitusoikeus.
On kyse isästä ja pojasta. Miten nimenkirjoitusoikeus tällöin tapahtuu.
Poika sanoo, että isällä oli nimenkirjoitusoikeus autokaupassa sillä olisihan se vähän erikoista, jos ei näin olisi varsinkin huijaustapauksissa?
Mutta, jos on kyse yrityksestä niin silloin se on muotovirhe, jos siinä ei lue puolesta ja sitten varsinainen nimi, vai kuinka olen asian ymmärtänyt?
Ei kait toisen nimeä saa laittaa nimenselvenykseen ja sitten kirjoittaa omaa nimeään alle?
Kysymyksestäsi on vaikea päätellä, mitä on tapahtunut ja mikä on varsinainen kysymyksesi.
Nimenkirjoitusoikeus tarkoittaa pääasiallisesti yritysmaailmassa tapahtuvaa oikeutta allekirjoittaa yrityksen nimissä papereita, esim. sopimuksia.
Yksityishenkilöiden kyseenollen toisen puolesta toimimiseen esim. autokaupassa tarvitaan valtakirja.
Vaihdoin auton ja se vaihtoauto osoittautuikin täydeksi sudeksi ja sen laittamisesta annetut lupaukset petettiin.
Tein ilmoituksen poliisiille, että nimet eivät täsmää ( pojan nimi tikkukirjaimin ja epämääräinen sotku allekirjoituksena) selvennyksessä ja allekirjoituksessa.
Ei kait poika rupea kertomaan, ettei hän ole antanut nimenkirjoitusoikeutta isälleen, koska sai paljon kallimman auton itsellen, joka tosin myytiin heti.
Kait valtakirjan ennättää kirjoitaa päivässä, kun poliisit sitä kysyvät.
Ei sitä minulle koskaan näytetty ja poika ei oluut edes kaupantekohetkellä paikalla.
Olen käsittänyt, että jos on kykenemätön huolehtimaan itsestään niin silloin jollain voi olla oikeus siihen, ei muutoin ja silloinkin on näytettävä valtakirja?
Tosin isällä on firma, mutta en usko, että poika on siinä osakkaana.
"Tein ilmoituksen poliisiille, että nimet eivät täsmää ( pojan nimi tikkukirjaimin ja epämääräinen sotku allekirjoituksena) selvennyksessä ja allekirjoituksessa."
Oikeuskäytännössä on katsottu, että tikkukirjaimin kirjoitettu toisen nimi ei ole väärennös.
http://www.iltalehti.fi/tampere/200804187539791_te.shtml
Onko se vastapuoli (ilmeisesti poika?) kiistänyt että (isän tekemä ja allekirjoittama?) sopimus ei ole sitova, vai miksi olet tehnyt ilmoituksen siitä poliisille? Jos eivät kiistä kaupan olemassaoloa, niin mitä väliä sillä on, jos se allekirjoitus ei ole muodollisesti oikeanlainen.
Eikun se on juuri päinvastoin. Isä on kirjoittanut poikansa nimissä olevaan auton
kakkososaan eli luovutusosaan oman nimensä ja minä olen se, joka kiistää sen laillisuuden, vaikka poliisi on kuulustellut poikaa ja tämä on sanonut isällään olevan nimenkirjoitusoikeuden, koska tällä on yritys - automaalaamo.
Nimenkirjoitusoikeus ei sitä takaa, jos siinä ei selvästi ilmoiteta, että esim näin
Petri Päällikkö Yritys Oy
puolesta, Suvi Sihteeri
Mutta saako sen valtakirjalla, että voi kirjoittaa oman nimensä toisen tilalle esittämättä valtakirjaa?
Häh? Jos poika on valtuuttanut isänsä tekemän kaupan hänen puolestaan, niin se tarkoittaa, että poika on tullut sidotuksi siihen kauppaan kuten itse olisi ollut sitä tekemässä. Eihän semmoiseen hyödytä vedota sen vuoksi että kaupan kohteessa on ollut vikaa, koska se kauppa joka tapauksessa sitoo jompaa kumpaa vastapuolella, edusmiestä tai valtuuttajaa.
Tässä on nyt ihmeellistä se, miksi sinä kiistät isän nimenkirjoituksen laillisuuden? Jos poika, jonka autosta oli kyse, hyväksyy isänsä tekemän kaupan, niin miksi haluat sen kiistää?
Se, että isällä on yritys, ei vaikuta asiaan millään tavalla, jos kaupankäynnin kohteena on ollut yksityishenkilön eli pojan omistama auto. Isän yrityksellä, peräänkuuluttamillasi nimenkirjoitusoikeuksilla ja puolesta-merkinnöillä olisi merkitystä vain, jos ostamasi auto olisi ollut isän omistaman yrityksen nimissä.
Periaatteessa on outoa, ettet ole ajoissa eli kaupantekotilanteessa ottanut kantaa siihen, että isä allekirjoittaa luovarit pojan omistamasta autosta.
Minusta vaan on outoa, että periaattessa kuka hyvänsä voi allekirjoitaa toisen nimissä olevan luovarin?
Eli eikö se nimenväärennys ole tapahtunut, jos minä menen ja kirjoitan toisen nimen ilman valtakirjaa, jonka voi hankkia myöhemminkin.
Esim. ennen polisiisikuulusteluja. Päiväiyshän on vain rikollinen teko, mitä ei voi todistaa, koska sitä ei näytetty minulle.
Ei tuossa ole kyse siiitä että kuka hyvänsä allekirjoittaa. Valtakirja on kirjoitettu paperille. Valtuutus eli lupa voidaan antaa vaikka puhelimitse mutta harvemmassa kännykässä on faksia eli valtakirjaa ei saada kirjoitettua. Luvallista silti
Kuten tuossa joku sanoikin, ei valtakirjaa paperisena tarvitse olla edustaakseen toista henkilöä, jos 1) edustamiseen on muuten sovittu lupa ja 2) toinen osapuoli ei valtakirjaa nähtäväkseen pyydä. Toisin sanoen, jos Matti sanoo, että hänellä on lupa edustaa Villeä, ja Pertti kaupan toisena osapuolena Matin lausuman hyväksyy nimenomaista valtakirjaa näkemättä, niin kaikki Matin ja Villen osalta ok. Silloin moka on suurelta osin tapahtunut Pertin omassa toiminnassa, jos jälkikäteen käy ilmi, että Matilla ei lupaa ollutkaan. Samoin on siinä tilanteessa, jos Matti ei Pertin pyynnöstä huolimatta valtakirjaa esitä, ja silti Pertti valitsee hyväksyä Matin toimintavaltuuden. Ja jos Ville myöhemminkään ei lupaa kiistä, ei asiassa ole tapahtunut ihmeempää virhettä.
Virallisissa yhteyksissä, esim. pankeissa, virkailijan tai muun henkilön kuuluu aina pyytää valtakirja nähdäkseen. Silloinkin, jos valtakirjaa ei ole pyydetty, moka on sen, jonka olisi kuulunut asia tarkistaa, eli esim. pankin.
Mutta mikä tässä nyt on se ongelma? Pelkästään se, että valtakirjaa ei ehkä alunperin paperisena ollut, niinkö? Eihän sen puuttuminen tee kauppaanne pätemättömäksi, jos kaupan mitätöinti on tarkoituksesi? Vai mistä kiikastaa?