Heitän aloitteen näkemyksillenne mihin suuntaan veneiden kehitys on menossa ja mitkä ovat seuraukset:
* VENEEN MUOTO
* KÖLI, PERÄSIN
* RIKI, PURJEET
* VENEEN MUOTO
* KÖLI, PERÄSIN
* RIKI, PURJEET
Näkemyksiä mihin suuntaan veneen kehitys johtaa
Future Performance Cruiser
454989
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
MUOTO: Leveä perä, pitkä vesilinja, pystykeula, korkea varalaita
KÖLI: torpedo tai vastaava missä paino alhaalla
RIKI: 9/10 ja 19/20
PURJEET: pienempi keulapurje, genaakkerien yleistyminen
-KYSYTTIIN MINNE MENNÄÄN EI MISSÄ OLLAAN!
Se nimittäin riippuu suuresti siitä, minkälainen mittasääntö tulee avomeripurjehdusta dominoimaan lähivuosina/vuosikymmeninä. Vaikka matkaveneitä ei yleensä sääntöön suunnitellakaan, niin ne saavat kuitenkin vaikutteita kilpaveneistä, jos ei muuten niin ulkonäkösyistä. Kyllä vaan, venesuunnittelussakin määräävät muotitekijät.
parhaimman näköisiähän ovat ikivanhat kapeat pitkät veneet
Niinhän ne toki ovat, mutta ulkonäkökysymyksissä vaikuttaa muukin kuin pelkkä kauneus. Koska nykyisissä kilpaveneissä tuppaa olemaan pystysuorat tai liki pystysuorat keulat, niin sellaisia piirretään cruisereihinkin, vaikkei sillä niissä ole oikeasti minkäänlaista merkitystä. Mutta niin tehdään, koska potentiaaliset ostajat ovat yhdistäneet mielessään suorituskyvyn ja suorat keulat.
Näin se on aina mennyt, puuveneaikana matkaveneet ja yksityypitkin usein suunniteltiin muistuttamaan oman aikansa konstruktioveneitä vaikkei siinä mitään järkeä ollutkaan.
paitsi että vanhaan aikaan sekä estetiikka että konstruktiovenemäisyys olivat yhdessä, nykyään taas ei.
Metriveneet kieltämättä olivat melkein poikkeuksetta upean näköisiä. Saaristoristeilijöissä oli todella kauniita veneitä mutta myös ei niin nättejä yksilöitä. Valöörisäännön veneet taas olivat pääasiassa melko rumia pulkkia. Toisaalta ne olivat myös nopeimpia puuveneitä, että mitä tästä taas opimme.
Että vain hölmöt kait sitten hankkivat matkaveneiksi rumia kilpaveneen näköisiä veneitä kun kerran "nykyisissä kilpaveneissä tuppaa olemaan pystysuorat tai liki pystysuorat keulat, niin sellaisia piirretään cruisereihinkin, vaikkei sillä niissä ole oikeasti minkäänlaista merkitystä."
(lainatakseni :)
No ei nyssentäs. Asialla vaan ei ole minkäänlaista merkitystä normaaliveneilijän kannalta. Pystysuora keula haittaa lähinnä rantauduttaessa, mutta ne jotka harrastavat rantautumisia luonnonsatamiin, tuskin sellaista venettä muutenkaan hankkivat.
erityisemmin. Vähän kuin silikoniblondeja: näyttävät sinänsä sulavilta ja virtaviivaisilta, mutta kun hetkenkin miettii käytännöllisyyttä (ja vain kusipäät panevat estetiikan käytännöllisyyden edelle), huomaa, ettei niistä ole mihinkään. Matkaveneessä kolme tärkeintä asiaa ovat asuttavuus, asuttavuus ja asuttavuus.
..on aika paljon. Kyllä nykyaikaistenkin matkaveneiden suunnittelussa ulkonäkö merkitsee paljon. Parhaiten tämän näkee ruffien muodoissa. Ne ovat tyypillisesti matalia ja virtaviivaisia. Periaatteessa tällaisessa muotoilussa ei ole mitään järkeä. Jos ruffi olisi korkeampi ja laatikkomainen niin se olisi paitsi asuttavampi myös tuotantoteknisesti helpompi. Eli näin saataisiin tilavampi vene joka olisi vieläpä halvempi, kaiken järjen mukaan siis parempi. Joissakin omavalmisteissa tällaisia näkeekin, ei kuitenkaan brändivalmistajien. Miksi ei? Sitä sopii kotona itsekunkin mietiskellä. Toinen esimerkki on veneen ketka, sekin on nykyään matkaveneissä puhdas ulkonäkökysymys. Monissa raasereissa sitä ei ole enää ollenkaan. Saapa nähdä katoaako se sitten aikanaan matkaveneistäkin.
by definition, muuten ne ei olis siihen hommaan edes ruvenneet.
ostajat. Muotoilija tekee sellaisia veneitä joita ostetaan. Tämä on normaali kaupan laki.
Nuija kai sitten hankkii sellaisen pystykeulaveneen ja jättää käyttämättä tarjolla olevan mahdollisuuden kiinnittyä luonnonsatamiin. Sama hölmö kait tekee muutenkin kaikkea minkä sanotaan olevan in.
Kapea vene muuten menee aallokossa sulavimmin ja mukavimmin :)
Ilmoittaudun sitten heti kusipääksi. Jos asuttavuus olisi ykkösasia, vaihtaisin oitis kesämökkiin, joka on sentään asuttavaksi oikein tarkoitettu. Kuka siellä sisällä kuitenkaan kesällä aikaansa viettäisi, oltiin sitten veneellä tai mökillä? Ensiarvoisen tärkeää on, että vene toimii sekä kannella että sisällä, ja sisällä myös kulussa. Ja jos toimivaa kokonaisuutta ei kauniissa kuorissa, ei kauppoja tule. Eihän rumassa veneessä voi tuntea oloaan ikinä mukavaksi. Ja jos venettä ei ole ilo purjehtia, ei taaskaan ole mukavaa.
Sama tärkeysjärjestys täälläkin. Sanooko sitä sitten toimivuudeksi vai asuttavuudeksi, mutta lisään tuohon kohtaan tarkennusta. Veneessä tulee olla toimivat meripunkat, kunnollinen navigointipaikka ja kokille hyvä tuki työpaikallaan. Muutoin saa olla kotoisan ahdasta. Ihmettelen, miksi joku nimitti satamakäyttöön tehtyä venettä matkaveneeksi?
"Kapea vene muuten menee aallokossa sulavimmin ja mukavimmin"
Ei aina. Ainakin minun kokemusteni mukaan kapea vene pyrkii puskemaan aaltojen läpi siinä missä leveä nousee aaltojen yli.
Ehkä on sitten makukysymys, kumpi on mukavampaa.
Nythän niitä on sarjatuotannossa todella vähän. Tarkoitan veneitä, jotka olisi suunniteltu pelkästään pitkiä reissuja varten eikä niitä, jotka ovat ns. perheveneitä tai kompromissejä satama-asunnon ja raaserin väliltä. Ilmastonmuutos luultavasti lisää kovien kelien riskiä ja nykypurret on suunniteltu kevyille ja keskituulille. Ehkä muutoksia tulee venesuunnitteluun...
Matkapurren köli- ja peräsinrakenteiden on oltava lujempia kuin nykypursissa. Odotan muutoksia niihinkin.
Kunnolliset meripunkat on sijoitettava keskiveneeseen, koska veneen liikkeet siinä ovat vähäisemmät kuin ääripäissä. Keulaan purje- ja varastotilat, ei punkkia. Kumma muuten, että useimmissa matkapursissa ei ole edes navigaattorin istuimessa istuinvyötä tai hihnaa kokille hellan edessä. Sellaiset olivat aikanaan vakiovarusteita esim vanhoissa Swaneissa. Paluuta menneisyyteen en kannata, mutta merikelpoisuuteen vaikuttavat tekijät eivät ole mitenkään vanhanaikaisia. Päinvastoin!
Nykyään on helpompi väistää kovat kelit kun sääennustus on parantunut ja viimeisimmät sääennusteet voi tsekata netistä. Riski joutua yllättäen pahaan keliin on pienempi.
ISAFhan oli tässä huolissaan viime aikoina yleistyneistä kölien tippumisista (jätetään ne Bavaria-vitsit nyt pois). Ehkäpä seuraava suuri mittasääntö rajoittaa kölien rakenneratkaisuja. Näinhän on käynyt ennenkin, 1900-luvun alussa kehitetyt mittasäännöt kielsivät kilpaveneissä suositut bulbikölit.
Suorat keulavantaat olivat muuten aikaisemmin muotia 1800-luvun lopussa. Silloin jahdeissa oli tyypillisesti suorat tai negatiiviset keulan kulmat. En ole oikein päässyt perille olivatko ne sellaisia mittasäännön, rakennustekniikan vai jonkun muun syyn vuoksi. Joka tapauksessa mittasäännöt muutettiin sellaisiksi että ne ottivat vesilinjapituuden huomioon erikseen ja näin keulan- ja peränylitykset tulivat kannattaviksi.
Katsokaapa vaikka tätä Baltic Yachtsin tällä hetkellä rakentamaa ketsiä:
http://www.balticyachts.fi/Yachts/Panamax/index.shtml
Ilman tuota korkeaa takilaa olisin arvannut että joku englantilainen 1800-luvun lopun iso jahtihan se siinä. Modernia muotoilua?
Baltic Yachts on muuten viime vuosina rakentanut myös muutamia "perinteisiä" (eli siis kapealla keulalla ja perällä varustettuja jahteja) kun asiakas on sellaista toivonut. Sitä en tiedä onko näin toivottu ulkonäkö- vai muista syistä. Sitäkään en tiedä ovatko tilaajat olleet kusipäitä.
Säärintamien ja matalapaineiden välttäminen on kyllä osittain teoreettista, kun kysymys on sisämeriä suuremmista merialueista. Sellaisen pikkumeren, kuin Itämerikin on, toistuva ylittäminen ilman rajuilmoihin joutumista voi onnistua mainitsemallasi tavalla.
Isommilla vesillä liikkujilla on yleensä mahdollisuus sääfakseihin ja hitaasti liikkuvia sääilmiöitä voi niiden avulla koettaa välttää. Aina se vain ei onnistu...Silloin on mukavampi, ettei tarvitsisi olla huolissaan paatin rakenteiden kestämisestä.
Toinen lisääntyvä riski on merillä ajelehtiva kama. Sitä on puunrungoista kontteihin.
"Nythän niitä on sarjatuotannossa todella vähän. Tarkoitan veneitä, jotka olisi suunniteltu pelkästään pitkiä reissuja varten eikä niitä, jotka ovat ns. perheveneitä tai kompromissejä satama-asunnon ja raaserin väliltä."
Kyllä niitä on tuotanossa vielä, mutta niitä ei tuoda meille, kun täällä ylivoimaisesti suurin osa liikkuu saariston suojassa eikä reissu Tallinnan ole vielä kunnon avomeripurjehdus. Mutta vaikkapa brittein saarilla löytyy edelleen hemmoja, jotka arvostavat nimenomaan kunnon merivenettä. Siellä muuten tehdään yllättävän pieneillä veneille avomeri (valtameri)purjehdusta, 26 jalkainen ei ole mikään erityinen ihmetys vaikka brititi-azorit reitillä.
Havaitsin myös sen, että valtamerikäyttöön suunnitellut ja rakennetut alle 35-jalkaiset veneet olivat huomattavasti kalliimpia kuin meidän markkinoillamme olevat 40 kokoluokan ns. matkapurret.
Täällähän ei kunnon meriveneitä esitellä edes venemessuilla.
Groupe Beneteau teki hiljattain markkinatutkimuksen purjevenemarkkinoista.
yksityisomistuksessa olevien veneiden markkinoilla (ei charter veneet) on seuraava trendi:
-käyttötapa: muutama viikonloppu, plus yksi viikon- kahden pituinen loma
-käyttötapa: yöt satamissa, lähinnä marinoissa, ei yöpurjehdusta muuten kuin äärimmäisisissä poikkeustapauksissa
-tarve: hyvät avarat sisätilat satamassa oleiluun (viikonloppuasunnon korvike)
Suurin osa uusia purjeveneitä yksityisomistukseen ostavista henkilöistä kuuluu ylläolevaan ryhmään. Vene joka parhaiten vastaa noita tarpeita myy hyvin. Eli isot sisätilat pitää olla, venettä ei purjehdita öisin joten meripunkilla ei väliä, satamassa vietetään paljon aikaa joten sisustuksen toimivuudella muutaman vuorokauden kryssillä ei merkitystä. Koska yöksi tullaan rantaan niin kovaan säähän ei vahingossa jouduta, niinpä merikelpoisuus ei niin tärkeää.
toinen trendi on se että puun käyttö tulee vähenemään sisustusrakenteissa. Uusi Beneteau First 50, 45 mallisto on edelläkävijä tässä, sisällä on paljon muovirakenteita jotka korvaavat puun / vanerin käytön. Beneteau tulee kuulemma uusissa malleissa vähentämään puun käyttöä jatkuvasti.
Muovirakenteiden etu on helpompi/nopeampi/halvempi valmistus, tasaisempi laatu, ja oikein tehtynä "tyylikkäämpi" yleisilme.
Juuri tämä harmittaa sitä vähemmistöä, jolle yöpurjehdus ja pitkät avomerilegit ovat normaalia veneen käyttöä. Sopivaa venettä on vaikea löytää. Kun veneet suunnitellaan kaupallisten näkökohtien ja suurimman kohderyhmän mukaan, ne ovat matkaveneiksi aika surkeita, liian heikkoja, liian avaria, vailla meripunkkia ja muuta oleellista avomerivarustusta - valtamerivarustuksesta pouhumattakaan.
Markkinatutkimus varmastikin antoi oikean kuvan.
Luulisi, että enemmistön mielikuvat merikelpoisuudesta alkavat perustua vain tarjolla oleviin veneisiin ja keskikesän keveisiin keleihin lähivesillä.
Nykypäivän veneet kuten kuvattuna yllä ovat juuri meidän perheen tarpeeseen ja mieleen. Tilaa riittävästi ja silti aivan kelvolliset purjehdusominaiuudet ja ei missään nimessä synkkiä pimeitä puusisustuksia. Vaimon kanssa käyvimme messuilla veneitä ihmettelemässä ja yhden tilaamassakin. Finngulf oli vaimosta selkesti ankein sisältä ja niin synkkä, Bavaraista emme pidä ja Oceanis ja Hanse oliva kivoja.
onko kaiken takana nainen? naisten vene? ;)
Tutkimuksesta on helposti luettavissa vastaukset alkuperäiseen kysymykseenkin.
Runko: leveä ja tilava
Köli: matala
Riki: matala ja yksinkertainen
Kun riittävän moni määrittelee noilla eväillä "riittävät" purjehdusominaisuudet, niistä tulee riittäviä. Vähemmistö sitten pitää vanhempaa toisen tyyppistä kalustoa kunnossa ja rikkaimmat teettävät, mitä haluavat.
On toki sinänsä ihan ymmärrettävää että kehitys on mennyt tuohon suuntaan. Yhä useammalla ihmisellä olisi periaatteessa varaa hankkia kesämökki tms. vapaa-ajan huvila, mutta käytännössä ne ovat kiven alla. Vene käy kesämökin korvikkeesta ja tällöin tietysti hyvät sisätilat ovat tarpeen etenkin perheen kanssa matkatessa. Kuten ennenkin, nykyveneet ovat oman aikansa tuotteita.
"Nykypäivän" veneet sopivat pieniin perheretkiin, joita useimmat harrastavat - siis pääasiassa päiväpurjehduksia suojaisilla vesillä. Silloin varmaankin on tärkeintä se mikä on vaimon mielestä "kiva", miten paljon on sisätiloissa leveyttä ja vessoja ym.
Asenne, myös vaimon, voi muuttua totaalisti jo muutaman pitemmän purjehdusreissun jälkeen, vaikkapa purjehtiessanne pidennetyllä kesälomalla Brittein saarten ympäri tai sapattivapaalla maapallon ympäri. Sellaiseen tarkoitukseen on aika vaikea löytää kohtuuhintaista merikelpoista venettä muuta kuin käytettynä.
Kaukopurjehdusten suosio on kuitenkin lisääntymässä. Siltä näyttää monella perusteella. Luulisi, että jotkut venevalmistajat tulevat huomioimaan sen tuotannossaan. Ranskalainen Ovni on esimerkki tästä suuntauksesta.
Lähden Brittein saaren ympäri. Just. Mulla Bavaria, se on kesämökin korvike. Hyvä kun Kaunissaareen koneella putputan. Se riittää. Sitten suihku ja kylmä kalja.
Juuri näin, hvetti! Putputtelet vuodesta toiseen sinne lähisaareen. Se riitää sulle ja monelle samoinajattelijalle. Voipi olla, että siihen tarkoitukseen tuotetaan yhä halvempia bavarioita ja vastaavia "kesämökin korvikkeita". Hyvä niin.
Veneiden kehityksessä, joka nyt oli keskustelun teema, saattaa myös tulla jonkinlainen merikelpoisuuden linja niille kauemmaksi purjehtiville. Ainakin voi toivoa.
fakta on se että oikeille uusille valtameripursille on niin vähän kysyntää että niitä ei kannata suuria määriä valmistaa. Jos haluaa valtameripurren kannattaa katsolla noita 1-10 venettä valmistavia pikkupajoja joita löytyy ympäri maailmaa. Venenäyttelyissä noita harvemmin näkee. käviskö vaikka tällainen http://www.kmy.nl/aluminium-sailing-yachts.php?page=km_jachten_bestevaer_2
alumiinijahti, vesitiiviit laipiot, pysyy pystyssä kuivalle jäävällä vuorovesialueella.
On selvä, että pienehkön sisämeren (Itämeri lahtineen) rannoilla ei ole tarvetta markkinoida valtameripursia, kun täällä niin harva ikinä purjehtii lähirantaa kauemmaksi.
Euroopassa sentään on merikelpoisten matkaveneiden sarjatuotantoa, vaikka niitä ei tänne suojaisten kulkuvesien alueelle haluta markkinoidakaan. Eihän sekään Alubat ihan pieni yritys ole ja sen tekemät veneet sentään ovat halvempia kuin linkkisi 50-jalan kokoluokan esimerkki.
http://www.alubat.com/english/index.php
Puuttuuko markkinoilta mastoton ja kölitön vaihtoehto? Uppoumarunkoinen tilava mökki.
Meinaan että sanoit siis, että yhä useammalla olisi periaatteessa varaa hankkia kesämökki. Joo, näin on, mutta miten liittyy näihin halpisveneisiin? Katsoppa vaikka tarjontaa. http://www.rfc.fi Tarjontaahan on vaikka kuinka. Näyttää vain siltä, että 50 jalkaisen Bavarian hinnalla saa vain tontin, jos sitäkään, yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta. Kun vielä huomioi, että saarimökin omistaja tarvitsee 15000-30000 € veneen kulkemiseen, puhutaan mökinhankkimisessa aivan toisista euroista. Ei halpisveneet oikeasti ole mikään vaihtoehto. Ne ovat mahdollisuus päästä pienellä rahalla saaristoon, mikä on hyvä asia. Ne kenelläon rahaa, ostaa sen mökin ja laaatu veneen.
Veneen muoto: Keskimääräinen runkojen lukumäärä jatkaa edelleen kasvuaan cattien yleistyessä edelleen.
Köli, peräsin : matalat kiintokölit sarjaveneissä, suorituskykyä vaativille pistokölit, peräsimet edelleen ns. lapioperäsimiä pohjan alla eikä perään ripustettuja.
Riki, purjeet : Alumiinitikut cruisereissa, suorituskykyisiin multipaatteihin kääntyvät hiilikuiturikit korvaavat nykyiset alumiinitikut.
Yksirunkoisissa kiintokölisissä suorityskykyisiä aina vain vähemmän ja vähemmän saatavilla, ko. käyttäjäryhmää kun monirunkoiset palvelevat paremmin. Konservatiiveille edelleen yhä alirikatumpia satamapaatteja isoilla sisätiloilla joissa ei juuri merikelpoisuutta ja suorituskyvystä ei tietoakaan, näissä veneissä edelleen perinteiset dacronpurjeet. Vauhtipaateissa aina vaan vähemmän venyviä ja kevyempiä sekä hintavampia uusia materiaalivaihtoehtoja ilmaantuu markkinoille.
...hirveästi veneiden muotoon sinänsä tekisin pienen sivuhuomautuksen liittyen tuohon jonkun (joidenkin?) itkuun "valtameriveneiden" puutteesta: kannattaisi miettiä vähän lukumääriä. Suomessa on viisi miljoonaa asukasta, ts. alle prosentti EU-maiden väestöstä. Meillä myydään vuodessa alle 100 matkavenekokoluokan purjevenettä. Tarkkaa merkkijakaumaa ei oikein mistään löydy, mutta ilmeisesti alle 10% on niitä "valtameriveneitä", ehkä jopa ennemmin 1% kuin 10%. Pitäisi olla aika selvää, ettei tällaiselle määrälle kannata niitä tehdäkään. Eikä ole mitään järkevää syytä, miksi muiden veneilijöiden pitäisi alistua ostamaan pienen äärivähemmistön toiveiden vuoksi ahtaita ja epämukavia veneitä.
Toisaalta Euroopan mittakaavassa voisi olettaa olevan markkinoita muutamalle sadalle "valtameriveneelle". Ja jos sittenkään niitä ei kannata tehdä, niin sitä kutsutaan markkinataloudeksi :)
Markkinatalous on yksi asia. Laskelmasi meni kuitenkin väärin ja tällä kertaa autovertaus on aika kohdallaan. Moniko autonostaja tarvitsee maasturia ja mikä on niiden osuus markkinoista? Valtamerikelpoinen menee samalla tavalla kaupaksi, jos vain se nousee nykyistä enemmän statusarvoksi. Nykyäänkin sellaisia ostetaan, vaikka olisi vain haaveiden tasolla lähtö "sitten joskus", tai halutaan vain vene, jolla voisi lähteä, vaikka ei edes sitä suunnittelisi.
Muiden alistuminen ostamaan, on jotenkin älytön lause. Sehän edellyttäisi, ettei muunlaisia olisi tarjolla. Nythän tilanne on juuri päinvastainen.
" Eikä ole mitään järkevää syytä, miksi muiden veneilijöiden pitäisi alistua ostamaan pienen äärivähemmistön toiveiden vuoksi ahtaita ja epämukavia veneitä."
-miksi kaikkien pitäisi "alistua" ostamaan samanlaisia veneitä?
-onko valtamerikäyttöön suunnitellut veneet "ahtaita ja epämukavia"? Anna esimerkkejä, linkkejä, niistä mitä tarkoitat.
Oletko pannut merkille, että nykyisin ARC (Atlantic Rally for Cruisers) on hyvin suosittu. Yli 200 eurooppalaista venettä osallistuu joka vuosi ja halukkaita olisi enemmän. (Kannattaa ilmoittautua ajoissa!). Myös suuri joukko veneitä purjehtii vuosittain Atlantin yli osallistumatta ARC:iin. Eikö sekin ole merkki valtameripurjehduksen lisääntyvästä suosiosta?
Harmillista on, että yleensä aina jossakin veneessä ilmenee rakenteellisia heikkouksia Atlantin ylityksen aikana. Mitä haittaa siitä olisi esim. sinulle, jos markkinoilla olisikin hiukan nykyisiä tukevampia ja merikelpoisempia matkapursia? Tuskinpa sellaiset horjuttaisivat suosikkiveneiden markkinoita. Vai oletko tosissasi sitä mieltä, että venesuunnittelu ja -valmistus on tehtävä vain enemmistön toiveiden mukaisesti?
...vene on pituuteensa nähden merkittävästi nykysuuntausta kapeampi, niin se on väistämättä ahdas ja epämukava. Tai sitten pituutta pitää lisätä reilusti siitä n. 33-37 -jalasta, mitä voi tällä hetkellä pitää jonkinlaisena matkapurjeveneen peruspituutena.
Sinulla on jonkinlainen perspektiiviharha noista lukumääristä. Parisataa venettä ARC:ssa merkitsee hyvin pientä osaa Euroopan matkaveneilijöistä. Sitäpaitsi tämän markkinakysymyksen kannalta merkittävää on, että sinne osallistuvista erittäin monella on jokin Bavaria tms. Toisin sanoen, heille ne ovat täysin valtamerikelpoisia.
Se, että joku tarjoaisi markkinoille niitä sinun toivomiasi, ei varsinaisesti haittaa minua mitenkään. Pointti onkin siinä, että koska niille ei selvästikään ole juuri markkinoita, et saa niitä myyntiin pakottamatta jotenkin valtaenemmistöä linjallesi. Markkinatalouden jonkinlainen perusajatus on se, että oletetaan markkinoiden kertovan ostajien tarpeista. Eiväthän ne totuutta tai ainakaan koko totuutta kerro, mutta se on toisen tarinan paikka se.
Parikin asiaa meni poskelleen. Ensinnäkin nykyisiä veneitä voi hyvinkin kaventaa tekemättä niistä ollenkaan epämukavia. Toisaalta merkittävä kavennus ei ole edes tarpeen, vaikka linjoja muuteltaisiinkin enemmän merikelpoisuutta kuin runkotilavuutta optimoivaksi. Mukavuudenkin voi sitä paitsi määritellä monella tavalla.
Toinen selkeä laskuvirhe koskee ARCia. Siihen osallistuu pari sataa venettä vuodessa, joista uusijoita vain muutama prosentti. Kun vielä tapahtuman ulkopuolisina ylittäjiä on iso joukko, on jo muutamassa vuodessa kertymä melkoinen. Minullakin vähintään kerran Atlantin ylittäneitä tai pitkän Välimeren kierroksen tehneitä on enin osa lähisukua ja tuttuja jo enemmän kuin osaan lukua pitää. Lisäksi "erittäin monella" on hyvin huonosti venekuntaa kuvaileva sanonta.
olet keksinyt sen, että valtameriveneet ovat kapeita ja ahtaita? Saariston ryssiveneet ovat niinä, muttei avltameriveneet.
On tunnettu asia, että liiallinen leveys heikentää merikelpoisuutta, mutta mihin väitteesi ahtaudesta ja epämukavuudesta perustuu? Todellisuudessa tilanne on toinen. Valtamerille suunniteltu ja rakennettu vene on merellä paljon mukavampi kuin ns. asuntovene! Se käyttäytyy rauhallisemmin, siinä on käytännöllisempi ja mukavampi sisustus. Ehkä lattiatilaa on vähemmän, mutta vastaavasti säitystystilaa on enemmän ja veneessä on helpompi liikkua purjehduksen aikana kuin vastaavan kokoisessa perhe/asuntoveneessä.
Jopa ne pienimmät sarjavalmisteiset valtameriveneet ovat melko mukavia ja kokoonsa nähden tilavia. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Vancouver-malliston pienin, 28-jalkainen.
ARC:iin osallistuvien veneiden keskipituus on ollut n. 45 jalkaa eikä 33-37 jalkaa.