Mun on nyt vaan pakko kertoo tää. tuntuu, että pää hajoaa.
Pitkän ajan itsehillittömyysputken (ja lihomiskauden!) jälkeen oon nyt taas saanut niskasta kiinni ja alkanut elää 500kcal linjalla. No eilen iltapalaksi oli tarjolla hamppareita ja voi että mun teki sitä mieli! No sit sorruin ja järkeilin, että iskä alkaisi kiinnittää huomiota syömiseen, jos nyt en ottaisi, kun aina ennen olisin ottanut.
Niinpä söin sen. Ilman juustoa ja majoneesia kuitenkin.
Sitten menin vessaan ja mulle tuli ihan mieletön kohtaus: mun oli pakko oksentaa, yritin mut ei onnistunut. Aloin itkeä ihan hulluna ja olin hysteerinen siitä, että olin syönyt liikaa ja syöksyin suihkuun, jotta voisin siellä oksentaa. Yritn ja yritin, mutta ei onnistunut ja itkin enemmän ja enemmän ja aina kun katoin mahaani, niin aloin itkeä. Tulin pois suihkusta ja kävin äkkiä nukkumaan, että vaan voisin itkeä ja kaikki ajatukset risteilivät päässä siitä miten on niin paha olo ja miten oon niin läski ja kuinka oon voinu antaa itseni tulla niin läskiksi.
Siitä hetkestä lähtien päätin, että stn minä en enää syö, kuin ihan vähän ja pakolla! ja nyt ei tee mieli yhtään ruokaa, musta tulee L-A-I-H-A!! prkleen luuranko!
Onko teillä ollut tällaisia hetkiä, jolloin päättäväisyys kasvaa ja kasvaa? Olisi kiva jakaa kokemuksia, oon jotenkin niin sekaisin- ja L-Ä-S-K-I!
Pitkän ajan itsehillittömyysputken (ja lihomiskauden!) jälkeen oon nyt taas saanut niskasta kiinni ja alkanut elää 500kcal linjalla. No eilen iltapalaksi oli tarjolla hamppareita ja voi että mun teki sitä mieli! No sit sorruin ja järkeilin, että iskä alkaisi kiinnittää huomiota syömiseen, jos nyt en ottaisi, kun aina ennen olisin ottanut.
Niinpä söin sen. Ilman juustoa ja majoneesia kuitenkin.
Sitten menin vessaan ja mulle tuli ihan mieletön kohtaus: mun oli pakko oksentaa, yritin mut ei onnistunut. Aloin itkeä ihan hulluna ja olin hysteerinen siitä, että olin syönyt liikaa ja syöksyin suihkuun, jotta voisin siellä oksentaa. Yritn ja yritin, mutta ei onnistunut ja itkin enemmän ja enemmän ja aina kun katoin mahaani, niin aloin itkeä. Tulin pois suihkusta ja kävin äkkiä nukkumaan, että vaan voisin itkeä ja kaikki ajatukset risteilivät päässä siitä miten on niin paha olo ja miten oon niin läski ja kuinka oon voinu antaa itseni tulla niin läskiksi.
Siitä hetkestä lähtien päätin, että stn minä en enää syö, kuin ihan vähän ja pakolla! ja nyt ei tee mieli yhtään ruokaa, musta tulee L-A-I-H-A!! prkleen luuranko!
Onko teillä ollut tällaisia hetkiä, jolloin päättäväisyys kasvaa ja kasvaa? Olisi kiva jakaa kokemuksia, oon jotenkin niin sekaisin- ja L-Ä-S-K-I!
Vastaukset 1
Vanhimmat
mulla on näin"!!!!! aina!!!!