"Keväällä 2007 käytiin läpi tiedot 772 lapsesta ja nuoresta, jotka olivat Helsingin perhehoidon sosiaalityön asiakkaina. Sijaisperheissä asui tuolloin 652 lasta tai nuorta.
Yli puolella sijoituslapsista arvioitiin olevan jokin pitkäaikainen sairaus tai vamma, esimerkiksi psyyken häiriö tai neurologinen sairaus. Psyykkiset häiriöt olivat pojilla huomattavasti yleisempiä.
Vertailukohteena olivat selvitykset vuosilta 1997 ja 1987.
20 vuodessa lasten sairaudet olivat kaksinkertaistuneet. Neurologiset sairaudet oivat kolminkertaistuneet.
Lasten huostaanoton syyt olivat pysyneet lähes samoina. Yleisin syy liittyi vanhempien päihteiden käyttöön. Vanhempien muut sairaudet olivat lisääntyneet.
Lapset ja nuoret olivat tulleet yhä vaurioituneemmiksi.
Vaikeista lähtökohdista huolimatta lasten elämä oli pääosin korjaantunut.
Useimmat sijoituslapset olivat aikuisina työkykyisiä ja kykenivät itsenäiseen elämään."
(HS 5.5.08)
Laitoin tämän lainauksen tänne, koska täällä tuntuu olevan äänekkäimpänä joukko, jonka mielestä lasten sijoittaminen perheisiin tulee lopettaa tuloksettomana ja turhana. Helsinki on maassamme suurin sijoittaja, joten tulokset ovat hyvin yleistettävissä muuhunkin maahan. Terveisiä kaikille sijaisvanhemmille, olette mahtavia tyyppejä !
Yli puolella sijoituslapsista arvioitiin olevan jokin pitkäaikainen sairaus tai vamma, esimerkiksi psyyken häiriö tai neurologinen sairaus. Psyykkiset häiriöt olivat pojilla huomattavasti yleisempiä.
Vertailukohteena olivat selvitykset vuosilta 1997 ja 1987.
20 vuodessa lasten sairaudet olivat kaksinkertaistuneet. Neurologiset sairaudet oivat kolminkertaistuneet.
Lasten huostaanoton syyt olivat pysyneet lähes samoina. Yleisin syy liittyi vanhempien päihteiden käyttöön. Vanhempien muut sairaudet olivat lisääntyneet.
Lapset ja nuoret olivat tulleet yhä vaurioituneemmiksi.
Vaikeista lähtökohdista huolimatta lasten elämä oli pääosin korjaantunut.
Useimmat sijoituslapset olivat aikuisina työkykyisiä ja kykenivät itsenäiseen elämään."
(HS 5.5.08)
Laitoin tämän lainauksen tänne, koska täällä tuntuu olevan äänekkäimpänä joukko, jonka mielestä lasten sijoittaminen perheisiin tulee lopettaa tuloksettomana ja turhana. Helsinki on maassamme suurin sijoittaja, joten tulokset ovat hyvin yleistettävissä muuhunkin maahan. Terveisiä kaikille sijaisvanhemmille, olette mahtavia tyyppejä !
Vastaukset 35
Vanhimmat
tutkimuksesta "Helsinkiläistä lastensuojelun perhehoitoa kolmelta vuosikymmeneltä". Tämähän kuuluu sarjaan "sossu tutkii omia töitään omien kirjaustensa ja toistensa haastattelujen pohjalta". Onnistuisiko missään muussa ammatissa tällainen oman työnsä mainostaminen?
Koskahan saadaan sellainen tutkimus, jossa ensinnäkin tutkijataho on puolueeton, eikä sosiaaliviraston alainen tai ei jokin sosiaalialan opiskelijoiden tekemä opinnäytetyö? Koskaan ei ole tehty ainoakaan puolueetonta tutkimusta, jossa haastateltaisiin myös vanhempia vaikka ihan todistajineen ja kuultaisiin myös lasten ja nuorten oma mielipide koko prosessista.
Mutta Mikkosen tutkimukseen:
Minkä takia s-vanhemmilla on niin alhainen koulutustaso, koska yli puolella lapsista oli pitkäaikaissairaus tai vamma?
Ovatkohan neurologiset sairaudet sinällään niin paljon lisääntyneet, koska ensimmäinen esim. AS-dg tehtiin Suomessa vasta n. 10 v sitten. Syynä on siis paljolti myös tutkimuksen ja tieto-taidon tulo maahan tältä osin.
Terveiksi perhesijoitetuista lapsista katsottiin 44 %
Psyykkisiä ongelmia 28 %
Neurologiset sairaudet 12 %
Alkoholisyndroomat 12 %
Allergioita 7 %
Muu sairaus tai vamma 18 %
Ja sossujen kirjaukset syistä ovat mitä ovat. Olen ikionnellinen, että nettipalstoilla on levitetty vanhemmille tietoa, miten puolustautua sossujen aiheetonta päihdesyytöstä vastaan, mutta vieläkään se ei tavoita kaikkia. Vanhempien päihteiden käyttö saisi olla syynä vain niin selkeissä tapauksissa, että se on aivan varmaksi osoitettu ilman mitään sossujen nuuskimisia ja mutu-tuntumiakin.
Mikkosen tutkimuksen yleisimmät syyt toisesta kuudenneksi suurimpaan syyryhmään asti olisi estetty riittävillä avohuollon tukitoimilla. Jos vanhempia syytetään väkivallasta, siitä pitäisi myös olla valokuvin, poliisitutkintapöytäkirjoin ja oikeuden päätöksen vahvistetut todisteet.
Jos Mikkosen tutkimus todistaa huostalasten pärjäämisestä, niin voisitko laittaa tarkemmat kohdat tänne, koska minä en niitä tästä tutkimuksesta löydä, vaikka kuinka etsisin.
Sijaisvanhempien koulutustasosta ei kyllä ollut tutkimuksessa mainittu mitään - sosioekonomisesta asemasta sen sijaan puhuttiin.
Sijaisvanhempien sosioekonominen asema oli siirtynyt kohti työntekijöitä osittain sen vuoksi, että yhä useammassa sijaisperheessä molemmat vanhemmat toimivat perhehoitajina ja heidät luokitellaan hoitotyön tekijöiksi täysin riippumatta siitä mikä heidän koulutuksensa on.
yrityksistä, eikä tavallisesta sijaisperheestä?
Siinä oli kyllä yrittäjät mainittu erikseen.
Vai onko perhe edelleen tavallinen sijaisperhe kun lapsia on niin paljon ja tulot sen myötä sitä luokkaa, että molemmat sijaisvanhemmat voivat jäädä kotiin heitä hoitamaan?
Eihän nyt suoraan koulutuksesta voidakaan mitään puhua! Se olisi liian paljastavaa sen suhteen, millaisiin oloihin vammaisia ja erityishoidon tarpeessa olevia lapsia annetaan.
Yrittäjiä olivat tietysti muiden alojen yrittäjien lisäksi myös ammatilliset perhekodit.
Sen sijaan sijaisperheitä olivat myös ammatillisesti omassa kodissaan toimivat ja ammatillisesti kaupungin heille järjestämissä asunnoissa toimivat, joilla lapset olivat toimeksiantosopimuksen perusteella. Em. perheissä vähintään toisella tulee olla soveltuva koulutus ja usein molemmat vanhemmat ovat perhehoitajia.
Yllättävän pienillä tuloilla tulevat toimeen, se on totta.
koulutus" on turhan usein lähihoitaja tai sairaanhoitaja, joista kumpikaan ei ole riittäviä neurologisten oireyhtymien lasten hoidon suhteen. Lasten vanhemmat ovat kyllä käyneet, jos ei muuta niin kantapään kautta, erikoistumisopintonsa näiden lasten hoidossa, vieraan lapseen hoitoon tarvittaisiin vähintään neurologian erikoistumisopinnot sairaanhoitajan tutkinnon lisäksi. Muuten saadaan lukea jatkossakin niitä surullisia kertomuksia täältä, miten lapsi voi sijoituksessa todella huonosti ja sijaisvanhemmat jaksavat kauhistella, miten kamalia käytöshäiriöitä lapsilleen vanhemmat ovatkaan aiheuttaneet.
Meille sijoitetuista lapsista kahdella on neurologinen poikkeavuus, joka johtuu heidän biologisten äitiensä raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä. Nämä lapset ovat tulleet jo vauvoina perheeseemme siksi, että he tarvitsivat kodin, jossa heidän perustarpeisiinsa vastataan - he eivät tarvinneet sairaala- tai muuta laitoshoitoa. Neurologilla, neuropsykologilla, toimintaterapeutilla ja puheterapeutilla he ovat kyllä käyneet säännöllisesti ja tarpeen mukaan, kotona on tehty ohjeiden mukaisia harjoituksia lisäksi.
Koska lapsilla on diagnoosinsa (ARND, FAS ja lievä kehitysvamma mm.) olen kyllä opiskellut näitä asioita viimeisten 12 vuoden aikana niin paljon, että pystyn pitämään asiasta luennon jos toisenkin, vaikka olenkin "vain" sairaanhoitaja. Olenkin joutunut näiden vuosien aikana kertomaan sikiöaikaisen alkoholialtistuksen seurauksista niin lastentarhanopettajille, avustajille kuin alati vaihtuville lasten sosiaalityöntekijöillekin, joilla ei ole ollut mitään tietoa näistä asioista.
kyseessä olleessa tutkimuksessa oli kyllä eroteltu neurologisten oireyhtymien ja alkoholisyndroomien määrät. Jos olet sh-tutkinnon lisäksi opiskellut toistakymmenen vuoden aikana alkoholialtistukseen liittyviä asioita, niin mitäs sitten niuhotat pelkästä sh-tutkinnosta.
Täällä on vain joskus kirjoittajina ollut sellaisia eukkoja, joiden kirjoitustyylistä jo huomaa, ettei ole tullut paljon kirjoja lueskelluksi ja he niitä kaikkein pahimpia haukkujia ovatkin, mitä lasten vanhempiin tulee.
Samaten minä olen joutunut esitelmöimään sosiaalityöntekijöille neurologian oireyhtymistä, koska heillä ei ole mitään tietoa edes siitä, mitä vahinkoa lapselle tapahtuu kun psykiatrien annetaan luokitella joidenkin oireyhtymien tyyppikuva pelkästään kaltoinkohdellun lapsen oirekuvaan kuuluvaksi. Nimenomaan heille pitäisi saada eniten tietoa näistä asioista, että rohkenevat vastustaa psykiatrien huostaanottolähetteitä silloin, kun lapsen kotiolot eivät huostaanottokriteereitä täytä.
ovat erikoissairaanhoidon tarpeessa?
jostain kunnasta jossa tiedät sataprosenttisen varmasti niin tehtävän?
Tai jos kerran noin varma olet, laita vaikka nimi.
Eihän sinua perättömistä syytöksistä eikä kunnianloukkauksista voi syyttää, jos kerran väitteesi on totta ja seisot sanojesi takana...nimettömästi tietenkin.
näet paljonko neurologisten oireyhtymien lapsia on sijaisperheissä. Vedä siitä johtopäätöksiä, ihan nimettömästi tietenkin.
siinä, miten huostaanotetut selviytyvät elämässään myöhemmin? Ei vaikuta uskottavalle.
http://www.tohtori.fi/?page=6771267&id=0767797
"Suomalainen lastensuojelu ei onnistu suojelemaan lapsia itsetuholta
21.08.2001
Huostaanotettujen suomalaislasten ja -nuorten kuolleisuus on suurempi kuin muiden ikäistensä, osoittaa BMJ-lehdessä julkaistu tutkimus. Huostaanotetut nuoret päätyvät itsemurhaan muita suomalainuoria yleisemmin, ja heidän kuolemansa taustalla on tavallista yleisemmin onnettomuus tai alkoholin tai huumeiden käyttö. Vanhempien tai sijaisvanhempien väkivalta ei tutkimuksessa ollut kuolemien syynä. Lastensuojelujärjestelmä ei siis ole syypää huostaanotettujen kohonneeseen kuolleisuuteen, mutta se ei onnistu suojelemaan lapsia ja nuoria itsetuhoiselta käyttäytymiseltä huostaanoton aikana ja sen jälkeen. Huostaanotettuihin nuoriin tulisikin kiinnittä erityistä huomiota siinä vaiheessa, kun he ovat siirtymässä sijaiskodista tai laitoksesta itsenäiseen elämään.
Toisin kuin usein oletetaan, tytöt eivät sopeudu vaikeisiin olosuhteisiin poikia paremmin, sillä huostaanotettujen tyttöjen kuolleisuus oli tutkimuksessa yhtä suuri kuin huostaanotettujen poikien. Tutkimuksessa käytetyt tiedot perustuvat Stakesin ylläpitämään lastensuojelurekisteriin ja väestörekisteriin. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 1991 - 1997 huostaanotettuja lapsia, joiden kuolleisuutta verrattiin väestörekisterin perusteella yleiseen kuolleisuuteen. Mukana oli yli 13 000 lasta. Lapset olivat syntyneet vuosina 1973 - 1997 ja heitä seurattiin vuoden 1999 loppuun saakka.
Uutispalvelu Duodecim
(British Medical Journal 2001;323:207-208)
Tutkimuksen toteutti Mirjam Kalland Pelastakaa Lapset ry:stä. "
http://www.lapsitieto.fi/palve/uploads/772_ORG_Johtajapaiva_Tarja_Heino.pdf
mm.
- 80% nuorista ei pitänyt yhteyttä sijaisperheeseen vaikka oli ollut sijoitettuna pitkään, jopa koko ikänsä.
Mielenkiintoista! Minä taas olen nähnyt tutkimustulokset, jossa sanotaan 90 prosentin pitkäaikaissijoitetuista pitävän yhteyttä sijaisperheeseen itsenäistymisen jälkeen.
tai sossun tutkimuksesta?
sitten oli tämä sinun linkittämäsi? Minkä alan johtajapäivistä mahtaa olla kyse? Mistä löytyy oikea ja virallinen tutkimus siitä, että 80% sijaislapsista ei pitänyt yhteyttä sijoitusperheeseen itsenäistyttyään?
puolueetonta ja kaikilta osin paikkansa pitävää tutkimusta. Tämän päivän Hesari kertoo, miten potilasjärjestöt ovat vaikuttaneet siihen, että hoitotyössä potilaan kokemukset otetaan huomioon entistä enemmän. Mutta niin ei ole koskaan tapahtunut lastensuojelussa, että asiakasperheitä ja lapsia itseään olisi tutkimuksessa huomioitu.
Esim. Mikkosen tutkimuksessa s-perheisiin lasten yhteydenpitoa kysyttäessä tuli mieleen, että jos kysymys esitettiin jälkihuollossa oleville nuorille, niin ainakin kaikki jälkihuollosta pois jääneiden mielipide on vastauksista paitsi.
Ja entä huostien syyt sitten? Jos vanhemmat toisivat tutkijoille asiakirjoja ja todistajia huostan aiheettomuudesta, niin olisihan se kovin ikävää sossujen kannalta ja vielä ikävämpää sossujohtajille. Jos tutkijat olisivat myös sossuja, niin tuloksista jätettäisiin tyylikkäästi sivuun tuollaiset 'asiattomuudet'.
Vähemmän myös huomioitaisiin niiden nuorten kertomuksia, jotka ovat myös kokeneet sijoituksensa aiheettomaksi, liian pitkäksi tai ovat tulleet muuten väärin kohdelluiksi. Ei tällaisia ikäviä tapauksia tietenkään haluta tutkimustuloksia pilaamaan. Ja missä MIkkosen tutkimuksessakin ovat hoidolliset huostaanotot, koska nimenomaan pääkaupunkiseudulla niitä on junailtu kaikkein eniten? Piilotettu varmaan vain 'psykiatrisesti oirehtivaksi lapseksi', että vanhempia päästäisiin syyttämään taas entistä enemmän.
Ei luulisi, että paljoa maksaisi sellainenkaan tutkimus, että postitettaisiin kyselykaavakkeet vaikka 1000:lle helsinkiläiselle huostaperheelle ja asiakkaat palauttaisivat vastaukset tutkijoille. Vai onko postimaksukin liikaa rehellisten tulosten saamisesta?
Ja jos sossu tähänkin alkaa vetää jotain salassapidosta ym, niin omia rötöksiään salaavat, kyse ei ole mistään muusta. Aivan sama kuin tv-dokumentin teossa kun asiakas on luovuttanut toimittajille kaikki mahdolliset asiakirjat ja hankkinut vielä todistajiakin omalle kertomukselleen, niin sossu sönköttää jälkeenpäin ohjelmaa yksipuoliselta kannalta nähdyksi, koska muka vaikeni salassapitoon vedoten. Hah, hah! Kun asiakas antaa luvan asiansa julkistamiseen ja tekee sen omalta osaltaan, ei salattavaa ole enää kuin viranomaisten lainrikkomukset ko. tapauksen kohdalta.
45 minuutissa juttu niistä kaksosista, jotka oli salakuljetettu Suomeen, en muista mistä, mutta tumma ihoisia pieniä tyttöjä olivat.
Ne oli otettu keino äidiltä huostaan, lasten enon riitauduttua vaimonsa kanssa, joka oli keinoemon sisko.
Yhteyksiä rajoitettiin lapsille tuttuihin henkilöihin ja kaikki mitä tämä keinoemo oli heille lähettänyt, siis lahjaksi, niin jaettiin toisten lasten kesken, vaikka oli tarkoitettu henk.koht. näille lapsille.
Kortteja ei luettu, koska keinoemo oli allekirjoitukseen laittanut nimensä lisäksi "äiti".
Kysyn vaan, että millä oikeudella sij.huolto päättää näin toimia?
Uskon, että tälläisiä törkeyksiä esiintyy jatkuvasti, miten niitä muuten voisi jatkuvasti pulpahdella yleiseen tietoisuuteen.
Ihmettelen vaan, että kenen etua tuollaiset rajoitukset palvelee?
En näe mitään tahoa, ketä se hyödyttäisi, mutta kiusaa ja pahaa mieltä se tuo lapsille ja heidän läheisilleen.
Onko sij.huollon tehtävänä todella vain lyödä lyötyä?
Siinäkin ohjelmassa luultavasti joku sos.joht. ukko selitteli jotain, ettei voi muka puhua vaitiolovelvollisuuteen vedoten.
Hitto, että ottaa tollaset päähän. Aina, kun viranomainen joutuu seinää vasten omista tekemisistään, ne piiloutuu vaitiolovelvollisuuden taakse.
Ihmeesti ne on voineet siihen mennessä puhua asiata vaikka mitä muuta, eivätkä ole vaienneet, mutta kun omista tekemisistä pitäisi vastata, niin...
Kyllä tämä niiden strategia on vuosien mittaan tullut selväksi ja se on niiiiin läpinäkyvää, että luulisi etteivät kehtaisi, mutta edelleen vain sama meno jatkuu.
Pitäisikö mielestäsi salakuljettaja tai sen järjestelijä palkita vielä kohdelasten huoltajuudellakin? Hyvä hei, jos näin toimitaan, niin menkää muut adoptiota hakevat perässä hakemaan Malavista itsellenne lapsi tai kaksi. Mitä siellä adoptiojonossa roikutte.
Amalia, noilla taaperoilla on biloginenkin äiti, joka on sitä mieltä, että lapset pitäisi saada takaisin kotimaahansa. Mitä ihmettä suomalaisviranomaiset kuppaa tän asian kanssa.
lasten salakuljettamista tai tekoon syyllisiä pitäisi sinällään puolustaa!
En nähnyt ohjelmaa, mutta kyllä minustakin tuollainen sijaishuollon toiminta on väärin! Ja totta, tuollaista kuulee jatkuvasti. Koska kyseessä olivat pienet tytöt, niin mitä ihmeen vaarallista "äiti" olisi voinut heille toimittaa. Ja olisihan lahjat, kortit ja mitä olivat, voitu antaa tarkistuksen jälkeen viimeistään, JOS olisi haluttu toimia edes osapuilleen oikein.
Mistä tässä tapauksessa nyt kiikastaa? Onko lasten kotimaa esittänyt luovutuspyynnön lapsista?
Vai onko tämä samanlaista viranomaisten nuhjausta kuin se Norjan tapaus, jossa suomalainen lastensossu ei perään huudellut, vaikka heidän huostassa ollut lapsi vietiin Norjaan, jossa tämä on vielä tänäkin päivänä. Isälle on tänä aikana myönnetty lähihuoltajuus lapseen, mutta mitään ei tapahdu. Nyt perhe saa kielitaidottomana tapella norjalaisen last.suojelun kanssa oikeuksistaan. Voitte kai kuvitella, paljonko matkat Oslon käräjäoikeuteen tulevat perheelle maksamaan plus muut siellä olokustannukset. Ja kaikelta tältä olisi vältytty aikanaan, jos sossu olisi viitsinyt vähän perään vinkaista, kun narkkariäiti vei huostaanotetun lapsen Norjan puolelle.
ottanut kantaa lasten salakuljetukseen, tai huoltajuusasiaan, vaan niihin epäkohtiin mitä siinä tv-ohjelmassa havaitsin käytännöistä, joista täällä ovat muutkin valittaneet, kuten tapaamisrajoituksista tai korttien lukemisesta tai lahjojen antamisesta niille lapsille joille ne on tarkoitettu.
Mielestäni sij.huollolla ei ole oikeutta päättää lasten tai heidän läheistensä puolesta, mitkä lahjat annetaan, vai annetaanko ollenkaan, tai että kortteja ei voida lukea jne.
Näistä mielivaltaisuuksista on valitettu ennenkin ja ne ovat minusta väärin.
Samoin kiinnitin huomiota siihen ällön oloiseen ukkeliin, joka raukkamaisesti piiloutui vastuutaan, jälleen kerran vaitiolovelvollisuuden taakse.
Huoltajuus, oikeus salakuljettamiseen ym. seikat ovat luku sinänsä, joihin en halua puuttua, koska en asiasta tarpeeksi tiedä.
biol. äitiin vielä sen verran, että heidän äitinsä ei olisi pystynyt taaperoitaan pitämään hengissä, jos olisivat äidilleen jääneet, että sikäli tämä keinoemo on tehnyt heille hyvän teon.
Pyyteettömästi, tai taka-ajatuksenaan saada itselle lapset, mutta pelastipa lapset kuitenkin varmalta kuolemalta ja hoiti heidät terveiksi.
Varmasti tänä aikana myös on syntynyt kiintymys molemmin puolin, jota aasiaa arvioitaessa, ei sopisi unohtaa. Ei ole lasten vika, jos he ovat kiintyneet laittomaan keinoemoon. Lapset ei pahemmin kysele kehen saavat kiintyä. Kiintyvät yleensä siihen, joka heitä hoitaa ja on heille hyvä.
kehen tahansa jonne heidät pakotetaan menemään koska vaihtoehtoa ei ole.Ajatteleppa Amalia mikäli sinulta otettaisiin väkisin lapsesi kestäisitkö sitä tuskaa en usko.Toiselta on hyvä ottaa mitäs lapsen tai vanhempien tuskasta.
Mihin tutkimukseen perustuu tässä linkissä esitetty väite, että 80% sijaislapsista ei pitäisi yhteyttä sijaisperheeseen itsenäistyttyään?
http://www.lapsitieto.fi/palve/uploads/772_ORG_Johtajapaiva_Tarja_Heino.pdf
Kun kerran tällainen väite on esitetty ja tällainen linkki sille tueksi, niin kertoisitko nyt ihan sen oikean tutkimuksen, josta tämä väite on peräisin? Mistä tutkimuksesta on kyse? Milloin se on tehty? Mikä taho sen on teettänyt? Missä se on tehty ja millaisilla menetelmillä?
Entä mikä on tämä linkin Johtajapäivät? Minkä alan johtajapäivät ovat kyseessä? Mistä he väittämänsä ovat hakeneet?
Jollei näihin kysymyksiin kyetä vastaamaan, on annettu linkki arvoton, eikä se oikeasti todista yhtään mitään täysi-ikäisten sijaislasten yhteydenpidosta entiseen sijaisperheeseensä.
tässä nyt omaa tilannettasi, vai tätä kyseistä kaksosten tapausta?
Jos tätä jälkimmäistä, niin olisiko ollut parempi antaa lasten rauhassa kuolla oman äitinsä syliin, vai tuoda heidät Suomeen hoidettaviksi ja siten pelastaa heidän elämänsä?
Onhan tuo Heino tutkimuksia tehnyt, googleta niin varmaan löytyy, koska noin kovasti kiinnostaa.
Jos ei Heino ole lainannut omaa tutkimustaan - mikä mielestäni epätodennäköistä - niin sitten varmaan Kallandia tai jotain muuta vastaavaa hörhöä.
että tämä oli julkisuudessa muutama (?) vuosi sitten.
Stakesin erikoistutkija Tarja Heinolta.
Hänen (luulen, en siis tiedä) esitelmänsä perustuu (mahdollisesti) ruotsalaistutkimukseen sijaishuollon toimivuudesta, jossa yhtenä tuloksena sijaishuollon toimivuudesta ja sijoitetun lapsen ja nuoren elämän pelastamisesta oli täysi 0!
Niin valitettavia kuin tälläisten tutkimusten tulokset ovatkin
niin jos ei tähän maahan saada hyvin pian asiallista, pitkäaikaista ja puolueettomasti tehtyä
ja ihan koko valtakuntaa koskevaa tutkimusta sijaishuollon toimivuudesta
niin on vain tutkijoiden ja muiden maamme lastensuojelu asioista vastaavienkin
nojattava sitten näihin 0-tutkimuksiin.
http://www.lapsitieto.fi/palve/kortti.phtml?type=e&id=9
42. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät
HYVÄ LAPSUUS – TULEVAISUUDEN MENESTYSTEKIJÄ. Lastensuojelun Keskusliitto järjestää yhdessä Hämeenlinnan kaupungin ja johtajapäivän osalta Sosiaalijohto ry:n kanssa valtakunnalliset Lastensuojelupäivät Aulangolla.
Lahdessa. Asia on edelleen kesken kaikilta osin.
itsekään osaa nimetä tehtyä tutkimusta, vaikka esität sellaista perusteena väitteillesi! Miksi minun pitäisi ruveta googlettamaan tutkimuksia, joita sinä käytät sanojesi tukena? Tee sinä se, mikäli sanojesi takana haluat seisoa. Luulisi sinun nähneen ko. tutkimuksen ja tutustuneen siihen kunnollisesti, vai uskotko yleensä yksittäisiä lauseita internetissä vain siksi, että ne tukevat omia käsityksiäsi?
pdf -diasarjasta vastaa.
Ota selvää mihin hän (Heino) pohjaa esityksensä
ja vaadi myös samalla että Suomessakin ryhdytään tutkimaan lastensuojelun toimivuutta riittävän pitkäaikaisella ja asiallisesti tehdyllä tutkimuksella.
Kuten kirjoitin alempana ketjussa jo, muutoin on esimerkiksi valitettavasti pohjauduttava näihin ruotsalaisten sijaishuollon vaikutustuloksia mittaaviin 0-tulos tutkimuksiin!
sijaishuollon tulos ja näyttö oli
0!
!!!!!!!!!!!!!
Pienet konstruktionistiset tapaustutkimukset ovat lähinnä resurssien hukkaamista.
!!!!!!!!!!!!!!
"
Terve järki ja tutkimusnäyttö
23.1.2007 18:30
Pekka Saarnio
JP. Roosin näkemykset (Sosiaaliturva 1/2007) tulisi ottaa vakavasti
lastensuojelun käytännössä ja sitä koskevassa tutkimuksessa.
Tosiasiat ovat valitettavasti joutuneet
statistin rooliin suomalaisessa sosiaalityötutkimuksessa.
Konstruktionistinen ideologia on vikapää tähän,
siis usko siihen, että totuuksia on yhtä paljon kuin puhujia tai tutkijoita.
Tällainen näkemys on jyrkästi ristiriidassa sekä terveen järjen
että näyttöön perustuvan tutkimuksen kanssa.
Samassa Sosiaaliturvan numerossa esitellään ruotsalaista tutkimusta,
jossa korostetaan sitä, että lastensuojelun tulee perustua kunnolliseen näyttöön.
Yhdet menettelytavat ovat parempia kuin toiset.
Suomessa pitäisi kiireesti käynnistää laajoja, riittävän pitkälle ulottuvia seurantoja lastensuojelun vaikutuksista.
Ilman tällaista tutkimusta toiminta on huteralla pohjalla.
Pienet konstruktionistiset tapaustutkimukset ovat lähinnä resurssien hukkaamista.
Pekka Saarnio
VTT, dosentti
Tampereen yliopisto
Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos"
Terveisiä vain Sinullekin, minun lapsellani on hyvä olla, kun hän saa asua kotona!
Ja hänestä välitetään aidosti ja hänen asioistaan huolehditaan kaikkei parhaiten kotona.
Ei muuta!
Jaa, vielä sen verran, että missään muualla hänestä ei ole huolehdittu tänä aikana yhtä hyvin kun kotona ja missään muualla hän ei ole ollut yhtä onnellinen kuin kotona.
Jotta se siitä!
sossut kahdessa sijariperheessä pitäneet väkisin lastani kohta 8 vuotta.6v.huonossa paikassa jonka sosku vihdoin myönsi.Ei lapsi kiinny vieraisiin.Oma koti on hänelle rakkain,sisko veli ja äiti.Lapsi sanoo että ainoastaan kotona saa olla aito,ei tarvitse jännittää ja olla kylässä.
Kun toistuvasti tälläkin palstalla hymistellään, että on vaan hyvä kun sijoitettu lapsi parin kuukauden kuherrusjakson jälkeen alkaa kapinoida tai uhmailla sijaisperheessä todistaen näin sijareille kotiutuneensa ja tuntevansa olonsa nyt turvalliseksi, niin onko tämä johonkin tieteelliseen tutkimukseen perustuva tieto vai ihan vaan oma, miellyttävä ja lohdullinen ajatus sijaisvanhempien tueksi. Missä tämmönen on tutkittu. Kysyn siksi, että olen alkanut epäillä näitä totuutena julistettavia käsityksiä laajemminkin lastensuojelussa. Onko tieteellinen näyttö.
Eikö se voi olla niin, että lapsi aikansa katsoo mihin on joutunut, ja sitten raivostuu kun ei tykkää ei sitten yhtään kohtalostaan.
En tiedä tieteellisistä tutkimuksista. Enkä myöskään siitä kapinoinnista, miksi niin tapahtuu.
Meillä ei ole yksikään viidestä lapsestamme kapinoinut meille muuttoa mitenkään. Aivan päin vastoin. Voiko sitten olla niin, etteivät vielä aikuisikäänkään mennessä yli 15 vuoden sopeutumisajan jälkeenkään ole kotiutuneet?
Tosin meidän muut paitsi ensimmäiset sijoitetut olivat olleet jo pidempää lastenkodissa, joten mahd. kapinoinnit mitkä liittyy eroon vanhemmista on voitu käydä jo siellä.
Tosin meidän lapset ovat kaikki olleet niin tyytyväisiä, kun ovat päässeet pois lastenkodista ja myös turvattomiksi kokeneidensa vanhempien luota, että tuntuisi jotenkin oudolta, jos olisivat sitä vastaan kuitenkin kapinoineet.
Kun olivat pienmpiä, lähes päivittäin puhuivat vaikeista kotioloistaan ja lastenkotiajastaan ja samalla ilmaisivat kiitollisuutensa meille pääsystään.