Olen päättänyt heittää
tämän nuhjuisen
harmaan villapaidan
syvien vesien syövereihin
tämän lampaalle haisevan
nukkaisen nutun
jonka sisällä kärvistelin
koko lumettoman pimeän talven
märehtien kaikenmaailman murheita
omiani ja toisten.
Kaikellahan on aikansa
nyt on ilon aika
huumorin ja hulluttelun aika
omenapuun alla
kuperkeikkaa heittäen
rannalla rantakalaa keittäen
eikä sekään haittaa
vaikka portinsaranat
narahtelevat ruosteisina
sillä pian kukkivat
omenapuut
luumupuut
kirsikkapuut
naurusuut!
Nyt se lentää
Wanha Willainen
Wiuuuhhh....
Älä tule takaisin!!
tämän nuhjuisen
harmaan villapaidan
syvien vesien syövereihin
tämän lampaalle haisevan
nukkaisen nutun
jonka sisällä kärvistelin
koko lumettoman pimeän talven
märehtien kaikenmaailman murheita
omiani ja toisten.
Kaikellahan on aikansa
nyt on ilon aika
huumorin ja hulluttelun aika
omenapuun alla
kuperkeikkaa heittäen
rannalla rantakalaa keittäen
eikä sekään haittaa
vaikka portinsaranat
narahtelevat ruosteisina
sillä pian kukkivat
omenapuut
luumupuut
kirsikkapuut
naurusuut!
Nyt se lentää
Wanha Willainen
Wiuuuhhh....
Älä tule takaisin!!
Vastaukset 2
Vanhimmat
ja hyvä päätös!
Älä kuiteskaan heitä pois sitä willuria, vaan pelkästään se willaantunut mieli! Silleen minunkin pitäisi...
Willaantunutta mieltä tarkoitinkin.
Se joutaa nyt pois, elämä on loppujen lopuksi niin lyhyt, että joskus täytyy kaivaa se
" kadonnut sisäinen lapsi ", katselemaan avoimin silmin maailmaa ja riemuitsemaan pienistä iloista
ja miksei suuristakin.
Kiitos kommentistasi!