Eilen tv:ssä esitettiin kaksi varsin informatiivista dokumettia 90-luvun alun lamasta. Kaksi asiaa on syytä sen perusteella esiin.
Lamaan johtaneista tekijöistä keskeisin näyttää olleen pankinjohtajien huono valmistautumattomuus markkinatalouteen. He olivat tottuneet elämään sääntelytaloudessa, missä Bror Wahlroos vertasi pankinjohtajia viinakaupan myyjiin löytäen eroksi lähinnä vain sen, että pankinjohtaja voi tehdä työtään istuultaan.
Kun Suomessa sitten vapautettiin rahamarkkinoita, pankinjohtajien taito ei enää riittänyt uudessa tilanteessa. Pankinjohtajan tärkein avuhan on hänen kykynsä riskinhallintaan, kun koko pankkitoiminta perustuu tallettajien rahoilla käytävään kauppaan. Listäkseen antolainausta pankinjohtajat päättivät kasvattaa markkinarahan (yön yli raha) ja valuuttapohjaisen velkarahan osuuksia. Tämä nosti riskitason moninkertaiseksi.
Samaan aikaan pankit laajensivat perinteistä pankkitoimintaansa arvopaperikauppaan ja kiinteistöbisneksiin, missä riskit olivatkin jo monikymmenkertaisia tavanomaiseen pankkitoimintaan verrattuna.
Pankkien riskipitoinen toiminta siis laajeni kerralla aivan yltiöpäiseksi eli ahneudella ei ollut rajoja. Siinä riskit sitten unohtuivat, kun tulostavoitteita asetettiin sen riskipitoisempien tuotteiden tuotto-odotuksia vastaaviksi. Tallettajien rahoilla kauppaa käyneet vanhan ajan pankinjohtajat huomasivat pian olleensa entisiä pankinjohtajia, kun anto- ja ottolainauksen erotuksella ei kymmenien prosenttien tuotto-odotuksia saavuteta.
Pankkien toiminnalliset muutokset ja pankkitoiminnan heikko valvonta ajoivat Suomen vakavaan lamaan. Poliitikot ja Suomen Pankki eivät olleet hereillä lainkaan. Vain muutamat kokeneet talousoppineet varoittivat kehityksestä, mutta heitä pidettiin vanhakantaisina jarruttajina.
Toinen merkittävä tekijä laman syventämisessä oli Esko Ahon hallituksen aikana harjoitettu korkopolitiikka. Näennäisen vahvaa markkaa tuettiin korkeilla koroilla ja peruskoron nostoilla täysin päinvastoin kuin mitä on normaali markkintaloudellinen suositus. Korkea korkotaso teki pian tehtävänsä ja tappoi läjittäin suomalaisia yrityksiä ja ajoi asuntovelallisia velkaorjuuteen. Pankkien, Aho hallituksen ja Sirkka Hämäläisen johtaman Suomen pankin taitamattoman toiminnan maksumiehiksi joutuivat velalliset, jotka eivät olleet velkaantuneet mitenkään kevytmielisesti omasta syystään.
Korkotason nostamisen sijasta koron alennus olisi voinut pelastaa Suomen koko lamasta. Ainakaan vauriot eivät olisi olleet niin fataalit. USA harjoittaa nyt jokseenkin identtisessä tilanteessa opillisesti oikeata talouspolitiikkaa eli laskee korkotasoa. Näin yrityksille ja velalliselle luodaan mahdollisuuksia selviytyä.
Ahon hallitus alkoi sitten tyhmän korkopolitiikan ohella pelastamaan pankkeja, vaikka pankit itse olivat pääsyyllisiä tilanteeseen. Pankkitukea pienemmällä määrällä olisi voitu pelastaa pankkien toiminnan uhrit eli velalliset ja samalla pelastatte puoli miljoonaa ihmistä työttömyydeltä. Pankit olivat kuitenkin vielä tulloin valtio valtiossa ja niiden tahto märkorvaisen pääministerimme tuli noudattaa. Suurimmat laman syylliset eli Lassilat, Hirvoset ja Voutilaiset palkittiin ruhtinaallisella pankkituella, missä piikki oli auki vaikka kuinka suurille luottotappioille. Pelastusoperaation suurin kohde oli SKOP, joka otti suurimmat riskit erityisesti kiinteistöbisneksessä.
Pankinjohtajista suuri osa sai jatkaa ja heitä kyllä palkittiin erilaisin kunniamerkein ja kultaisin kädenpuristuksin. Laman velalliset pantiin kansan ohella maksamaan koko lysti. Ahon porvarihallitus kantaa tai sen olisi pitänyt kantaa vastuu laman olennaisesta syventämisestä. Ahon hallituksella olisi ollut vielä hyvä mahdollisuus välttää koko lama, jos korkoja olisi laskettu oikeaopillisesti nostamisen sijaan ja pelastettu pankkien velalliset pankkien pelastamisen sijasta.
90-luvun alun lama
48
1848
Vastaukset
- Topi.
Mutta saappas Aho hallituksineen ja taustajoukkoineen se tunnustamaan.
Siinä on työmaata. - Realisti:;:...
..unohti tarkoituksella yhden oleellisen asian, nimittäin HOLKERIN, SORSAN, LIIKASEN hallituksen harjoittaman ja lamaan johtaneen talouspolitiikan. Tämän hallituksen harjoittama politiikan vaikutus jatkui aina v -91--92 vaihteeseen saakka. Talouden syöksykierre oli pahimmillaan.
Ahon hallituksen ensimmäinen valtiontalousarvio tehtiin v-91 syksyllä. Sen vaikutus kansantalouteen alkoi v-92 alusta lukien ja v-93 talouden tunnusluvut alkoivat osoittaa nousun tervehtymisen merkkejä. Korkotaso aleni, vienti kääntyi nousuun jne.Holekrin hallitus teki toki virheitä ja niistä suurin lienee sen aikana toteutettu revalvaatio, joka heikensi Suomen kilpailukykyä. Vahvan markan politiikka oli jääräpäistä ja siitä pidettiin vahvasti kiinni Ahon-Viinasen hallituksessa ja Sirkka Hämäläisen johtamassa Suomen pankissa. Holkerin hallituksen siirrot kohden markkinataloutta olivat luonnollisia ja oikeita. Suomen oli pakko irrottautua sääntelytaloudesta, jos mieli pärjätä muillakin kuin vanhan NL:n markkinoilla. Meillä oli vaan markkinatalouden toimijoilla eli lähinnä pankeilla huono valmius siirtyä normaaliin markkinatalouteen.
Laman syvenemisen kannalta Ahon hallituksen toiminta ja Suomen pankin jääräpäinen politiikka olivat kuitenkin pääsyylliset. Suomen Akatemian 3-vuotisessa lamatutkimusprojektissa todettiin aikanaan, että suurin syyllinen laman syvyyteen oli virheellinen eli ylikireä finanssi- ja rahapolitiikka Ahon hallituskaudella. Hallitus ei Sixten Korkmanin oppeja uskoen pitänyt elvytystä sopivana lamalääkkeenä vaan lamaa pidettiin yksinomaan rakenteellisena. Kotimaista kysyntää ei elvytetty ja julkista sektoria ajettiin voimalla alas. Tästä syntyi vain lisää kustannuksia ja työttömyyttä. Vienti lähti kyllä vetämään jättimäisen 40 % devalvaation seurauksena, kun markkaa oli aikansa kellutettu ja devalvaatiratkaisu tehty vastoin Iiro Viinasen edellisen illan lupausta. Se ei riittänyt kuitenkaan nostamaan Suomea lamasta kotimaisen kysynnän heiketessä. Suomi oli joutunut tuhoisaan deflaatikierteeseen.
Nämä asiat ovat luettavissa Akatemian raporteista ja niistä annetuista tiedotteista. Kehotan tutustumaan, ettei totuus vallan unohtuisi.- REALISTI:;::
Mielipidepankki kirjoitti:
Holekrin hallitus teki toki virheitä ja niistä suurin lienee sen aikana toteutettu revalvaatio, joka heikensi Suomen kilpailukykyä. Vahvan markan politiikka oli jääräpäistä ja siitä pidettiin vahvasti kiinni Ahon-Viinasen hallituksessa ja Sirkka Hämäläisen johtamassa Suomen pankissa. Holkerin hallituksen siirrot kohden markkinataloutta olivat luonnollisia ja oikeita. Suomen oli pakko irrottautua sääntelytaloudesta, jos mieli pärjätä muillakin kuin vanhan NL:n markkinoilla. Meillä oli vaan markkinatalouden toimijoilla eli lähinnä pankeilla huono valmius siirtyä normaaliin markkinatalouteen.
Laman syvenemisen kannalta Ahon hallituksen toiminta ja Suomen pankin jääräpäinen politiikka olivat kuitenkin pääsyylliset. Suomen Akatemian 3-vuotisessa lamatutkimusprojektissa todettiin aikanaan, että suurin syyllinen laman syvyyteen oli virheellinen eli ylikireä finanssi- ja rahapolitiikka Ahon hallituskaudella. Hallitus ei Sixten Korkmanin oppeja uskoen pitänyt elvytystä sopivana lamalääkkeenä vaan lamaa pidettiin yksinomaan rakenteellisena. Kotimaista kysyntää ei elvytetty ja julkista sektoria ajettiin voimalla alas. Tästä syntyi vain lisää kustannuksia ja työttömyyttä. Vienti lähti kyllä vetämään jättimäisen 40 % devalvaation seurauksena, kun markkaa oli aikansa kellutettu ja devalvaatiratkaisu tehty vastoin Iiro Viinasen edellisen illan lupausta. Se ei riittänyt kuitenkaan nostamaan Suomea lamasta kotimaisen kysynnän heiketessä. Suomi oli joutunut tuhoisaan deflaatikierteeseen.
Nämä asiat ovat luettavissa Akatemian raporteista ja niistä annetuista tiedotteista. Kehotan tutustumaan, ettei totuus vallan unohtuisi...olisi hyvä lukea, ja varmaan olet lukenutkin Oiva HÄrkösen vastine alempaa. En viitsi kerrata samoja asioita, vaikka tiedänkin mikä simppeli- sossu olet, tai ehkäpä juuri siitä syystä en kertaakaan.
- TUKI JO TURPASI
Mielipidepankki kirjoitti:
Holekrin hallitus teki toki virheitä ja niistä suurin lienee sen aikana toteutettu revalvaatio, joka heikensi Suomen kilpailukykyä. Vahvan markan politiikka oli jääräpäistä ja siitä pidettiin vahvasti kiinni Ahon-Viinasen hallituksessa ja Sirkka Hämäläisen johtamassa Suomen pankissa. Holkerin hallituksen siirrot kohden markkinataloutta olivat luonnollisia ja oikeita. Suomen oli pakko irrottautua sääntelytaloudesta, jos mieli pärjätä muillakin kuin vanhan NL:n markkinoilla. Meillä oli vaan markkinatalouden toimijoilla eli lähinnä pankeilla huono valmius siirtyä normaaliin markkinatalouteen.
Laman syvenemisen kannalta Ahon hallituksen toiminta ja Suomen pankin jääräpäinen politiikka olivat kuitenkin pääsyylliset. Suomen Akatemian 3-vuotisessa lamatutkimusprojektissa todettiin aikanaan, että suurin syyllinen laman syvyyteen oli virheellinen eli ylikireä finanssi- ja rahapolitiikka Ahon hallituskaudella. Hallitus ei Sixten Korkmanin oppeja uskoen pitänyt elvytystä sopivana lamalääkkeenä vaan lamaa pidettiin yksinomaan rakenteellisena. Kotimaista kysyntää ei elvytetty ja julkista sektoria ajettiin voimalla alas. Tästä syntyi vain lisää kustannuksia ja työttömyyttä. Vienti lähti kyllä vetämään jättimäisen 40 % devalvaation seurauksena, kun markkaa oli aikansa kellutettu ja devalvaatiratkaisu tehty vastoin Iiro Viinasen edellisen illan lupausta. Se ei riittänyt kuitenkaan nostamaan Suomea lamasta kotimaisen kysynnän heiketessä. Suomi oli joutunut tuhoisaan deflaatikierteeseen.
Nämä asiat ovat luettavissa Akatemian raporteista ja niistä annetuista tiedotteista. Kehotan tutustumaan, ettei totuus vallan unohtuisi....BRUTTO KANSANTUOTE SYÖKSYI POHJA MUTIIN HOLKERIN HALLITUKSEN AIKANA JA KÄÄNTYI JYRKKÄÄN NOUSUUN HETI AHON HALLITUKSEN TOIMIEN SEURAUKSENA.
Linkitä tästä:
http://www.etla.fi/suhdanne/Gifl/y05.gif
- oivahärkönen
... Holkerin sinipunahallituksen jokasuhteessa epäonnistuneesta talouspolitiikasta. Asiaa täydensi vielä sen aikaisen Suomin Pankin olo edelleen entisten johtajiensa Koiviston ja Holkerin ajaman vahvan markan politiikan lumoissa. Vahvaa markkaa tuettiin myös korkealla korkotasolla. Hallitus ei mitenkään varaurunut rahamarkkinoiden maailmanlaajuiseen vapautumiseen, eikä myöskään N-liiton kaupan näköpiirissä olevaan romahtamiseen. Erikoisesti Väyrynen oli suututtanut Koiviston ja muut sossut, kun hän jo hyvissä ajoin ennen varoitteli vahvasta markasta itäkaupan romahtamisesta.
Kun Ahon hallitus aloitti, oli Suomella jo p...at housuissa. Mutta Ahon hallitus antoi nopeasti markan ajautua devalvaatioon ja näin luopui väkisin ylläpidetystä vahvasta. Muihinkin elvyttämistoimiin ryhdyttiin niissä puitteissa kun se kansantuotteen laskun ja valtionvelan räjähdysmäisen kasvun puitteissa oli mahdollista. Kuitenkin Ahon heti Ahon hallituksen aloittaessa vuoden 91 puolesta läht
ien saatiin kansantuotteen laskun hidastumaan niin, ett parin vuoden kuluttua oltiin jo nollassa, jolloin varsinainen kasvu alkoi.
Mpp keskittyy haukkumaan avauksessa erikoise
sti pankinjohtajia. Eivät he yksin taloutta johda. Pankkien toimintaa valvoo Suomen Pankki ja valtiovalta luo yleiset talouden puutteet. Eivät myöskään taloustoiminnan oppineet tuoneet tarpeeksi esille Holkerin hallituksen aikana viisaita neuvojaan. Pankkien ja pankinjohtajien toimintaa ohjasivat myös laajaa tietämystä edustavista kansalaispiireistä koostuvat luottamuselimet.
Lisään tähän taas tuhannennen kerran BKT:n muutoskäyrän, joka hyvin kertoo tilanteen. On myös hyvä kiinittää huomiota, että syvä lama oli suomalainen ilmiö. Kuvassa vastaava käyrä koko EU:ssa.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gifl/y05.gif- Minä vaan
Pankinjohtajat olivat syyllisiä kymmenien tuhansien pienyritysten konkursseihin.
Syynä oli vain se, että kiinteistöjen vakuusarvot romahtivat. Tämä johti pankinjohtajien kohdalla hätävarjelun liioitteluun, kun pääkonttorit painostivat eliminoimaan luottotappioiden mahdollisuudet.
Niinpä pankinjohtajat vaativat lisävakuuksia yrityksiltä, joilla oli tuotantokapasiteetti 100% käytössä ja tilauskirjat täynnä vuosiksi eteenpäin. Ellei lisävakuuksia ttullut, lainat sanottiin irti.
Pankeille jäi tyhjiä tehdashalleja ja seisovia koneita, joita ei saanut realisoiduksi. Luottotappioita siis aiheutettiin itse, mikä kaatoi pankinjohtajia kortistoon siinä kuin pienyrittäjiäkin henkilökuntineen. Koska opistoinssimatematiikalla ei kyetä ymmärtämään suhteellisten muutosten merkitystä, on parempi tutkailla yksnkertaisempia kuvia asioista. Niitä ovat BKT:n määrälliset muutokset ja työttömyysaste. Tässä kuvio BKT:n määrän muutoksista.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gifl/t10.gif
Siitä voi havaita, että Ahon hallituksen aikana BKT laski vuoteen 1993 saakka. Vasta silloin BKT otti pohjakosketuksen. Ahon hallituksen aikana ei kyetty ylittämään vuoden 1989 BKT:n määrää. Tämä ylitys tapahtui vasta Lipposen hallituksen aikana.
Työttömyysaste puolestaan oli Ahon hallituskaudella ennätyslukemissa eli koko ajan yli 10 % ja pahimmillaan yli 15 %. Vasta Lipposen hallituskaudella päästiin alle 10 %:n.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gif/e08.gif
Ahon hallitus syvensi taitamattomalla talouspolitiikallaan olennaisesti lamaa. Vahngot tulivat moninkertaiseksi siihen nähden, jos olisi kyetty harjoittamaan viisaampaa talouspolitiikkaa. Esim. Norjassa pankkikriisi hoidettiin toisella tavalla kuin meillä ja siellä valtio pääsi lopulta plussan puolelle siinäkin asiassa.- Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
Koska opistoinssimatematiikalla ei kyetä ymmärtämään suhteellisten muutosten merkitystä, on parempi tutkailla yksnkertaisempia kuvia asioista. Niitä ovat BKT:n määrälliset muutokset ja työttömyysaste. Tässä kuvio BKT:n määrän muutoksista.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gifl/t10.gif
Siitä voi havaita, että Ahon hallituksen aikana BKT laski vuoteen 1993 saakka. Vasta silloin BKT otti pohjakosketuksen. Ahon hallituksen aikana ei kyetty ylittämään vuoden 1989 BKT:n määrää. Tämä ylitys tapahtui vasta Lipposen hallituksen aikana.
Työttömyysaste puolestaan oli Ahon hallituskaudella ennätyslukemissa eli koko ajan yli 10 % ja pahimmillaan yli 15 %. Vasta Lipposen hallituskaudella päästiin alle 10 %:n.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gif/e08.gif
Ahon hallitus syvensi taitamattomalla talouspolitiikallaan olennaisesti lamaa. Vahngot tulivat moninkertaiseksi siihen nähden, jos olisi kyetty harjoittamaan viisaampaa talouspolitiikkaa. Esim. Norjassa pankkikriisi hoidettiin toisella tavalla kuin meillä ja siellä valtio pääsi lopulta plussan puolelle siinäkin asiassa.Yksi laman syventäjä oli SAK, joka sosialidemokraattien johdolla esti jokaiseen Ahon hallituksen lamantorjuntayrutyksen, joka olisi merkinnyt hyväpalkkaisten eliittiduunareiden "saavutettuihin etuihin" puuttumista.
SAK ja demarit eivät välittäneet paskan vertaa työttömistä, kun tavoite oli osoittaa porvarihallitus syylliseksi lamaan ja kaikkiin sen seurauksiin. Minä vaan kirjoitti:
Yksi laman syventäjä oli SAK, joka sosialidemokraattien johdolla esti jokaiseen Ahon hallituksen lamantorjuntayrutyksen, joka olisi merkinnyt hyväpalkkaisten eliittiduunareiden "saavutettuihin etuihin" puuttumista.
SAK ja demarit eivät välittäneet paskan vertaa työttömistä, kun tavoite oli osoittaa porvarihallitus syylliseksi lamaan ja kaikkiin sen seurauksiin.En nyt oikein ymmärrä, miten lamaa olisi voitu torjua heikentämällä palkansaajien etuuksia. Palkansaajien ostovoiman heikennys olisi ainakin näkynyt nopeasti kysynnän vieläkin suurempana vähenemisenä eli laman syventämisenä. Yritysten ongelmanahan eivät olleet korkeat työvoimakustannukset, vaan ennen muuta korkeat korkokustannukset yhdessä vähenevän kysynnän kanssa. Näin ollen lienee selvää, että toisenlaisella korkopolitiikalla olisi saavutettu kaksi kärpästä yhdellä iskulla: yritysten velkaantuminen olisi helpottunut ja kulutuskysyntä voimistunut. Näin toimitaan nyt USAssa vastaavantapaisessa tilanteessa.
"Eliittiduunarit" eli lähinnä metsäteollisuuden työntekijät eivät olleet mitenkään laman keskiössä. Metsäteollisuus veti ihan kohtuullisesti silloin ja pakkodevalvaation jälkeen erinomaisesti, koska juuri se hyötyi kaikkein eniten devalvaatiosta. Haet nyt syitä ja seppiä kerta kaikkiaan omituisesta päästä.- Minä vaan
Mielipidepankki kirjoitti:
En nyt oikein ymmärrä, miten lamaa olisi voitu torjua heikentämällä palkansaajien etuuksia. Palkansaajien ostovoiman heikennys olisi ainakin näkynyt nopeasti kysynnän vieläkin suurempana vähenemisenä eli laman syventämisenä. Yritysten ongelmanahan eivät olleet korkeat työvoimakustannukset, vaan ennen muuta korkeat korkokustannukset yhdessä vähenevän kysynnän kanssa. Näin ollen lienee selvää, että toisenlaisella korkopolitiikalla olisi saavutettu kaksi kärpästä yhdellä iskulla: yritysten velkaantuminen olisi helpottunut ja kulutuskysyntä voimistunut. Näin toimitaan nyt USAssa vastaavantapaisessa tilanteessa.
"Eliittiduunarit" eli lähinnä metsäteollisuuden työntekijät eivät olleet mitenkään laman keskiössä. Metsäteollisuus veti ihan kohtuullisesti silloin ja pakkodevalvaation jälkeen erinomaisesti, koska juuri se hyötyi kaikkein eniten devalvaatiosta. Haet nyt syitä ja seppiä kerta kaikkiaan omituisesta päästä.Kyse ei ollut "etujen heikentämisestä", koska työvoimakustannusten joustamattomuus ajoi tyävoimaintensiivisiä yrityksiä kassakriiseihin ja konkursseihin, mikä kasvatti työttömyyttä suunnattomasti.
Samalla SAK vastusti kaikin keinoin osa-aikaisia ja määräaikaisia työsuhteita, joiden avulla työvoimakustannuksiin olisi palvelualoilla saatu edes vähän joustoja.
Korkopolitiikka on jo toinen asia eivätkä nämä kaksi ole toinen toisensa poissulkevia keinoja.
- joista et ymärrä mitään
Sotket nyt kaksi asiaa. Lamaan johtaneet seikat ja lamaa syventäneet toimet.
Lamaan johtaneen kehityksen välittömänä syynä voidaan pitää rahamarkkinoiden vapautusta, joka itse asiassa vain paljasti kansantaloutemme kilpailukyvyttömyyden. Säännöstelytalouteen tottuneet toimijat eivät pärjänneet markkinataloudessa jossa asioita ei enää sovittukaan kabineteissa pienen piirin kesken.
Kilpailukyvyttömyys taas oli seurausta toisaalta itäviennin kustannustehottomuudesta ja toisaalta länsiviennin ongelmien hoitamisesta toistuvin tuntuvin devalvaatioin. Kun kilpailukyvyttömään kansantalouteemme sitten pumpattiin kertarysäksellä iso määrä ulkomaista lainapääomaa, syntyi kuplia jotka puhjetessaan johtivat armottoman syvään lamaan.
Valtiontaloudessa elettiin 80-luvulla samanlaista kulutusjuhlaa kuin yksityiselläkin puolella, etuuksia lisättiin, poliitikot suorastaan kilpailivat uusien menojen keksimisessä. Rahoituspohjaa ei kuitenkaan osattu laajentaa ja ahvistaa, verojen määrää vain lisättiin jotta saatiin kassaan riittävästi tuloja.
Vakaan markan linjalla halusimme päästä eroon inflaatio-devalvaatiokierteestä. Kiinteän kurssin pyrkimys oli yleiseurooppalainen
linja, jossa halusimme olla mukana.
Vaikka hallitukset alkoivat istua koko vaalikauden, varsinkin punamultahallitukset olivat heikkoja sisäisten valtataistelujen vuoksi. Sorsan punamultaa kampitti Väyrynen sisältäpäin, se ei kyennyt tekemään niitä päätöksiä joita tuolloin olisi tarvittu, ja joiden välttämättömyys oli ilmiselvä. Holkerin sinipuna sentään yritti karsia menoja mutta silloisen käytännön mukaan "säästölait" edellyttivät määräenemmistöä joten Keskustan johtama oppositio pystyi ne estämään. Oppositiopolitiikka pyrki muutenkin luomaan
mielikuvaa sosiaalisesta epäoikeudenmukaisuudesta
ja vaati aina vaan menojen lisäyksiä joihin hallitukset heikkouksissaan ryhtyivät.
Ahon hallitus joutui sitten keskelle katastrofia, ja teki mitä taisi. Jälkiviisaana voidaan sanoa että se teki myös virheitä, mutta siinä tilanteessa ja sen hetkisillä tiedoilla ratkaisut olivat varmaan perusteltuja. Ennenminkin voidaan kysyä miksi SAK torpedoi Sorsan sopimuksen ja miksi se ryhtyi poliittiseen yleislakkopelotteluun laman jo olessa täydessä voimassaan päällämme.- Minä vaan
Kekkosen aika ja valtion tukiaisilla varmistettu itävienti oli totuttanut laiskat vuorineuvokset siihen, että kustannukset saatiin aina katetuksi oli hinta mikä tahansa eikä kustannustehokkaasta tuotannosta tai markkinointiosaamisesta tarvinnut välittää, kun Kekkonen ja kauppavaltuuskunta hoitivat sopimukset.
tarvittiin kansainvälinen lama ja sen itse syvennetyn pohjakuopan shokkihoito ennen kuin elinkelvottomat yritykset menivät nurin ja hengissä selvisivät ne, jotka sopeuttivat tuotantokustannuksensa mrkkinahintojen mukaan kilpailukykyiselle tasolle.
Lama tervehdytti suomalaisen elinkeinoelämän ja opetti sen vapaan markkinatalouden tavoille. - D-D
Minä vaan kirjoitti:
Kekkosen aika ja valtion tukiaisilla varmistettu itävienti oli totuttanut laiskat vuorineuvokset siihen, että kustannukset saatiin aina katetuksi oli hinta mikä tahansa eikä kustannustehokkaasta tuotannosta tai markkinointiosaamisesta tarvinnut välittää, kun Kekkonen ja kauppavaltuuskunta hoitivat sopimukset.
tarvittiin kansainvälinen lama ja sen itse syvennetyn pohjakuopan shokkihoito ennen kuin elinkelvottomat yritykset menivät nurin ja hengissä selvisivät ne, jotka sopeuttivat tuotantokustannuksensa mrkkinahintojen mukaan kilpailukykyiselle tasolle.
Lama tervehdytti suomalaisen elinkeinoelämän ja opetti sen vapaan markkinatalouden tavoille.""tarvittiin kansainvälinen lama ja sen itse syvennetyn pohjakuopan shokkihoito ennen kuin elinkelvottomat yritykset menivät nurin ja hengissä selvisivät ne, jotka sopeuttivat tuotantokustannuksensa mrkkinahintojen mukaan kilpailukykyiselle tasolle.""
Pelkillä korkeilla koroilla tapettiin terveet yritykset. - Minä vaan
D-D kirjoitti:
""tarvittiin kansainvälinen lama ja sen itse syvennetyn pohjakuopan shokkihoito ennen kuin elinkelvottomat yritykset menivät nurin ja hengissä selvisivät ne, jotka sopeuttivat tuotantokustannuksensa mrkkinahintojen mukaan kilpailukykyiselle tasolle.""
Pelkillä korkeilla koroilla tapettiin terveet yritykset.Korot olivat yksi syy pk-yritysten konkursseihin, mutta esimerkiksi tekstiili-, vaatetus, nahka- ja kenkäteollisuudesta suurin osa kaatui siihen, että tuotantomenetelmät olivat vanhanaikaisia, valmistuskustannukset per valmistettu yksikkö kilpailijamaita korkeampia, laatu länsimarkkinoille kelpaamatonta eikä markkinontia osattu.
Kun itävienti tyrehtyi, oli käsissä vanhanaikaiset tehtaat, jotka tekivät kalliisti huonoa tavaraa.
Niinpä ne menivät nurin - onneksi - ja tekivät tilaa uudelle tuotannolle, jossa tajuttiin, että tuotteet on tehtävä kilpailijoita kustannustehokkaammin ja laadukkaammin ja osattava myös markkinoida silloin, kun sekä hinta- että laatukilpailu on kovaa.
Korothan koskettivat vain niitä yrityksiä, joilla vieraan pääoman osuus taseesta oli kriittisen suuri. - yrityksen ero
D-D kirjoitti:
""tarvittiin kansainvälinen lama ja sen itse syvennetyn pohjakuopan shokkihoito ennen kuin elinkelvottomat yritykset menivät nurin ja hengissä selvisivät ne, jotka sopeuttivat tuotantokustannuksensa mrkkinahintojen mukaan kilpailukykyiselle tasolle.""
Pelkillä korkeilla koroilla tapettiin terveet yritykset.Terveellä yrityksellä on sellainen pääomarakenne jossa lainakoron nousu ei sitä tapa. Ei edes velkapääoman määrän kasvu devalvaation seurauksena. Tulorahoitus on niin vahva että sillä maksellaan kohonneet lainanhoitokulut
Epäterve yritys on niin velkainen, että jo koron nousu saattaa sen suuriin vaikeuksiin, ja devalvaation aiheuttama valuuttalainan pääoman kasvu kaataa koko puljun. - D-D
Minä vaan kirjoitti:
Korot olivat yksi syy pk-yritysten konkursseihin, mutta esimerkiksi tekstiili-, vaatetus, nahka- ja kenkäteollisuudesta suurin osa kaatui siihen, että tuotantomenetelmät olivat vanhanaikaisia, valmistuskustannukset per valmistettu yksikkö kilpailijamaita korkeampia, laatu länsimarkkinoille kelpaamatonta eikä markkinontia osattu.
Kun itävienti tyrehtyi, oli käsissä vanhanaikaiset tehtaat, jotka tekivät kalliisti huonoa tavaraa.
Niinpä ne menivät nurin - onneksi - ja tekivät tilaa uudelle tuotannolle, jossa tajuttiin, että tuotteet on tehtävä kilpailijoita kustannustehokkaammin ja laadukkaammin ja osattava myös markkinoida silloin, kun sekä hinta- että laatukilpailu on kovaa.
Korothan koskettivat vain niitä yrityksiä, joilla vieraan pääoman osuus taseesta oli kriittisen suuri.samaa mieltä,juuri nämä alat joutuivat hakeutumaan välittömästi ulos Suomesta.
""esimerkiksi tekstiili-, vaatetus, nahka- ja kenkäteollisuudesta suurin osa kaatui siihen, että tuotantomenetelmät olivat vanhanaikaisia, valmistuskustannukset per valmistettu yksikkö kilpailijamaita korkeampia, laatu länsimarkkinoille kelpaamatonta eikä markkinontia osattu. ""
Esim. tekstiilituotanto nykyisillä työvoimakustannuksilla olisi täysin kilpailukykyinen Suomessa,jos laatu vastaisi edes lamaa edeltänyttä tasoa.
Pelkkä m-paita on nykyisin 80-160 €. - D-D
yrityksen ero kirjoitti:
Terveellä yrityksellä on sellainen pääomarakenne jossa lainakoron nousu ei sitä tapa. Ei edes velkapääoman määrän kasvu devalvaation seurauksena. Tulorahoitus on niin vahva että sillä maksellaan kohonneet lainanhoitokulut
Epäterve yritys on niin velkainen, että jo koron nousu saattaa sen suuriin vaikeuksiin, ja devalvaation aiheuttama valuuttalainan pääoman kasvu kaataa koko puljun.oli jo siirretty alihankkijoille,joita alkoi kaatuilla ja vei mukanaan terveitäkin yrityksiä.
- ei maha mittään
D-D kirjoitti:
oli jo siirretty alihankkijoille,joita alkoi kaatuilla ja vei mukanaan terveitäkin yrityksiä.
Ei alihankkijankaan kaatuminen tervettä yritystä kaada. Ellei se ole maksanut etukäteen ennakoita alihankkijalle, mutta eihän se enää ole terve yritys jos sellaista tekee.
Lamasta selvisi parhaiten ne yritykset joilla oli ollut maltillinen ja liikoja riskejä kaihtava toimintatapa jo ennen lamaa. Isoja riskejä ja nopeaa kasvua hamunneet pääomarakenteeltaan velkaiset kaatuilivat. Pankeistakin vähimmin kolhuin selvisi Osuuspankkiryhmä joka ei lähtenyt yltiöpäiseen kilpailuun asiakkaista vaan pysyi perustoiminnassaan. - D-D
ei maha mittään kirjoitti:
Ei alihankkijankaan kaatuminen tervettä yritystä kaada. Ellei se ole maksanut etukäteen ennakoita alihankkijalle, mutta eihän se enää ole terve yritys jos sellaista tekee.
Lamasta selvisi parhaiten ne yritykset joilla oli ollut maltillinen ja liikoja riskejä kaihtava toimintatapa jo ennen lamaa. Isoja riskejä ja nopeaa kasvua hamunneet pääomarakenteeltaan velkaiset kaatuilivat. Pankeistakin vähimmin kolhuin selvisi Osuuspankkiryhmä joka ei lähtenyt yltiöpäiseen kilpailuun asiakkaista vaan pysyi perustoiminnassaan.kertomaan että toiminta kosketti rakennusalaa joka tuolloin vielä rahoitettiin kohteiden osalta pankkilainoilla ja myynti tapahtui kohteen käynnistämisen jälkeen.
Ei taida olla tuttua sellainen tilanne että asuntojen arvot laskevat hetkessä ja asiakkat ovat puissa "rahamarkkinoiden jyrkän käännöksen vuoksi ".
Ei sellaista tuotantoyritystä ole vieläkään olemassa joka pystyy jatkamaan ilman asiakkaita.
Eikä tuolloin löytynyt sellaisia asiakkaita jilla olisi ollut maksukykyä yli 15 % asuntolainakoroille,kun samanaikaisesti vakuusarvot laskivat.
Sen pikku notkahduksen voit vilkaista tuolta.
http://www.stat.fi/til/ashi/2007/04/ashi_2007_04_2008-01-30_tie_001.html
Vai onko ? Otsikkosi on kummallinen verrattuna sitten itse tekstiin. Monessa kohdin olen nimittäin mielestäni samoilla linjoilla kanssasi. Voi olla, että esityksesi oli liian monipolvinen, minkä vuoksi et kyennyt sitä riittävällä ymmärryksellä erittelemään. Kirjoituksessani pyrin nimenomaisesti tarkastelemaan juuri lamaan johtaneita syitä ja sitten erikseen lamaa syventäviä tekijöitä. Lamaan johtavana syynä oli rahamarkkinoiden vapautus ja keskeisten markkintaloustoimijoidemme kyvyttömyys toimi tilanteessa, aivan kuten nähdäkseni myös sinä esität.
Laman syventäminen on vahinkojen suuruuden osalta olennaisempi asia. Siinä Ahon hallituksen ja Suomen Pankin rooli on keskeinen. Finanssi- ja rahapoliittinen ylikireä linja johti laman syvenemiseen ja koko tilanteen hallitsemattomuuteen. Kun USAssa nyt lasketaan ohjauskorkoa vahinkojen välttämiseksi, meillä peruskorkoa nostettiin ja vahingot kasvoivat. Hallitus lähti tietoisella politiikalla pelastamaan pankkeja, vaikka velallisten pelastaminen olisi säästänyt monta toimivaa yritystä ja pelastanut mahdollisesti satojakin tuhansia työpaikkoja.- Anonyymi
yrityksen ero kirjoitti:
Terveellä yrityksellä on sellainen pääomarakenne jossa lainakoron nousu ei sitä tapa. Ei edes velkapääoman määrän kasvu devalvaation seurauksena. Tulorahoitus on niin vahva että sillä maksellaan kohonneet lainanhoitokulut
Epäterve yritys on niin velkainen, että jo koron nousu saattaa sen suuriin vaikeuksiin, ja devalvaation aiheuttama valuuttalainan pääoman kasvu kaataa koko puljun.Talojen ja asuntojen arvot putosi joten pankit vaativat lisää vakuutta jos sitä ei ollut meni yritys nurin ja koko hoito ulosottoon
- Minä vaan
Pankkien osalta olet varmaan oikeassa.
Yksi suurimpia virheitä korkojen vapauttamisessa oli se, etteivät pankit silloin lähteneet purkamaan konttoriverkkoaan ja henkilöstönsä määrää. Suomessahan oli suljetun talouden jäljiltä vähintään kaksin- ellei kolmikertainen palveluverkosto väestömäärään suhteutettuna.
Kustannusten alasajon sijaan pankit lähitvät kilpailemaaan markkinoinnilla, eli houkuttelemaan palkkatiliasiakkaita toinen toilsiltaan lupaamalla näille edullisempaa lainaa kuin toiset.
Pankkiala oli muutavana vuonna Suomen suurin mainostaja, suurempi kuin päivittäistavarakauppa ja autoala hulluina 80-luvun lopun vuosinaan, jolloin Suomessa rikottiin mm. uusien henkilöautojen vuosiennätykset 188000 kappaleella.
Pankit siis kasvattivat kulujaan ja alensivat hintojeen (lainakorkojaan), mikä on aivan älytöntä, jos vähääkään ymmärtää jotain markkina- ja kilpailutaloudesta.
Tämä olisi myös Ahon hallituksen pitänyt tajuta ja tarjota avoimen pankkitukipiikin sijaan suunnatun osakeannin lunastamista valtiolle. Sitä taas pidettiin sosialisointina, johon porvarihallituksen ei katsottu voivan mennä.
Palkansaajille ei olisi tullut mitään tappioita, jos Valtio olisi ottanut ulkomaista lainaa, maksanut sillä pankkien suunnatun osakeannin ja myynyt osakkeensa takaisin pankeille, kun nämä olivat taas jaloillaan ja kassavirrat plussan puolella.- faktaa...
muillekin mitä tilasto kertoo laman aiheuttajasta. Holkerin hallitus sen teki.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gifl/y05.gif - Minä vaan
faktaa... kirjoitti:
muillekin mitä tilasto kertoo laman aiheuttajasta. Holkerin hallitus sen teki.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gifl/y05.gifTilastot kertovat jälkikäteen sen, mitä on tapahtunut.
Siitä kuka sai mitäkin tapahtumaan, tilastot eivät kerro mitään.
Kansainvälisen laman merkit nähtiin Holkerin hallituksen aikana selvästi. Julkisten, lakisääteisten menojen purkaminen olisi vaatinut opposition apua, koska yksinkertainen enemmistö ei silloisen perustuslain mukaan olisi riittänyt.
Holkeri pyysi keskustaa auttamaan lakisääteisten menojen purkamisessa, mutta keskusta kieltäytyi. Aho sanoi Holkerille: "Haliitus tehköön talouspolitiikkaa, keskuste tekee oppositiopolitiikkaa".
Kansainvälisen laman ohella NL:on romahtaminen ja idänkaupan tyrehtyminen olivat keskeisiä laman syitä. Muihinkin syihin on täällä jo viitattu moneen kertaan.
Holkerin ja sinipunan syy oli se, että hallitus alensi veroja ja lisäsi valtion menoja vaaleja edeltävänä vuonna turvatakseen hallituspuolueiden vaalivoiton, eli teki ns. vaalibudjetin, mikä oli iso virhe kaikkien muiden laman aiheuttaneidn syiden päälle. faktaa... kirjoitti:
muillekin mitä tilasto kertoo laman aiheuttajasta. Holkerin hallitus sen teki.
http://www.etla.fi/suhdanne/Gifl/y05.gifTulkitset kuvioita virheellisesti kuten myös Oiva. BKT:n lasku alkoi Holkerin hallituksen aikana. Tämä on kiistatonta. Holkerin hallituksen toimintaan se liittyi sillä tavoin, että rahamarkkinat vapautettiin 80-luvun lopulla eli haluttiin siirtyä säännellystä normaaliin markkinatalouteen. Pankit olivat kuitenkin kykenemättömiä toimimaan uudessa tilantessa. Pankkitoiminnan pääperiaate eli riskienhallinta unohtui kokonaan. Tästä on selvää faktaa olemassa. Markkinaehtoisen ja valuuttapohjaisen antolainauksen osuus kasvoi räjähdysomaisesti ja pankit siirtyivät arvopaperi- ja kiinteistöbisnekseen, missä riskit sitten realisoituivat.
Esittämäsi kuvio kertoo sen, että lama syveni koko ajan Ahon hallituksen alkuvuosina. Vasta joskus 1993 vuoden aikana alettiin nousta hienoisesti kasvu-uralle. Kuviohan kertoo BKT:n suhteellisista vuosimuutoksista. Kun vuosimuutos on negatiivinen, se tarkoittaa sitä, että BKT on laskenut edellisestä vuodesta. Näin BKT:n aallonpohja saavutettiin vasta vuoden 1993 aikana. Sitä ennen Ahon hallituksen aikana BKT vain laski vähemmän kuin edellisinä vuosina. Nousuun Ahon hallitus ei sitä heti saanut, vaan lama syveni olennaisesti ja nimenomaan Ahon hallituksen aikana siitä seurasi joukkotyöttömyys ja valtavat velkaongelmat.
Vuonna 1993 BKT alkoi sitten jo vihdoin kasvaa. Ei kai se mikään ihme ole, kun vientiteollisuus lähti liikkeelle noin 40 %:n devalvaation siivittämänä. Pakkodevalvaatio tällä tasolla paransi luonnollisesti vientiteollisuuden kilpailukykyä rajusti. Kuitenkin vasta Lipposen hallituskaudella päästiin tasaiseen nousuun niin, että se heijastui myös työllisyyslukuihin.
Kannattaisi perehtyä asiaan hieman syvällisemmin, ettei ihan noin pinnalliseen ja virheellisesti tulkittuun tietoon tarvitsisi nojata.- REALISTI--::;;
Mielipidepankki kirjoitti:
Tulkitset kuvioita virheellisesti kuten myös Oiva. BKT:n lasku alkoi Holkerin hallituksen aikana. Tämä on kiistatonta. Holkerin hallituksen toimintaan se liittyi sillä tavoin, että rahamarkkinat vapautettiin 80-luvun lopulla eli haluttiin siirtyä säännellystä normaaliin markkinatalouteen. Pankit olivat kuitenkin kykenemättömiä toimimaan uudessa tilantessa. Pankkitoiminnan pääperiaate eli riskienhallinta unohtui kokonaan. Tästä on selvää faktaa olemassa. Markkinaehtoisen ja valuuttapohjaisen antolainauksen osuus kasvoi räjähdysomaisesti ja pankit siirtyivät arvopaperi- ja kiinteistöbisnekseen, missä riskit sitten realisoituivat.
Esittämäsi kuvio kertoo sen, että lama syveni koko ajan Ahon hallituksen alkuvuosina. Vasta joskus 1993 vuoden aikana alettiin nousta hienoisesti kasvu-uralle. Kuviohan kertoo BKT:n suhteellisista vuosimuutoksista. Kun vuosimuutos on negatiivinen, se tarkoittaa sitä, että BKT on laskenut edellisestä vuodesta. Näin BKT:n aallonpohja saavutettiin vasta vuoden 1993 aikana. Sitä ennen Ahon hallituksen aikana BKT vain laski vähemmän kuin edellisinä vuosina. Nousuun Ahon hallitus ei sitä heti saanut, vaan lama syveni olennaisesti ja nimenomaan Ahon hallituksen aikana siitä seurasi joukkotyöttömyys ja valtavat velkaongelmat.
Vuonna 1993 BKT alkoi sitten jo vihdoin kasvaa. Ei kai se mikään ihme ole, kun vientiteollisuus lähti liikkeelle noin 40 %:n devalvaation siivittämänä. Pakkodevalvaatio tällä tasolla paransi luonnollisesti vientiteollisuuden kilpailukykyä rajusti. Kuitenkin vasta Lipposen hallituskaudella päästiin tasaiseen nousuun niin, että se heijastui myös työllisyyslukuihin.
Kannattaisi perehtyä asiaan hieman syvällisemmin, ettei ihan noin pinnalliseen ja virheellisesti tulkittuun tietoon tarvitsisi nojata.Kertausta:
..unohtaa tarkoituksella yhden oleellisen asian, nimittäin HOLKERIN, SORSAN, LIIKASEN hallituksen harjoittaman ja lamaan johtaneen talouspolitiikan. Tämän hallituksen harjoittama politiikan vaikutus jatkui aina v -91--92 vaihteeseen saakka. Talouden syöksykierre oli pahimmillaan.
Ahon hallituksen ensimmäinen valtiontalousarvio tehtiin v-91 syksyllä. Sen vaikutus kansantalouteen alkoi v-92 alusta lukien ja v-93 talouden tunnusluvut alkoivat osoittaa nousun tervehtymisen merkkejä. Korkotaso aleni, vienti kääntyi nousuun jne.
- Miten siinä
olisi käynyt, jos pankkien olisi annettu romahtaa?
Siinä olisi samalla romahtanut koko maksuliikenne ja miten olisi käynyt pankeissa olevien tavallisten ihmisten rahojen?
Ei, kyllä ne pankit oli pakko pelastaa!
Ihmettelen rahamarkkinoiden hallitun vapauttamisen jälkeistä pankkien valvontaa! Eikö mikään instanssi valvonut pankkien toimintaa ja luotonantoa?- nähtiin toisin
ja pankit jätettiin pelastamatta, pelastettiin ihmiset ja otettiin pankit valtiolle...Norjan linja toimi.
- virkistämiseksi
netti on hyvä..
>Presidenttiehdokas Esko Aho hoiti pääministeri-
kaudellaan pankkien omistajien edut, ei asiakkaiden.
torstaina lokakuun 14. päivänä 1999.>
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm - pärjäsivät
nähtiin toisin kirjoitti:
ja pankit jätettiin pelastamatta, pelastettiin ihmiset ja otettiin pankit valtiolle...Norjan linja toimi.
toisenlaisilla ratkaisuilla.
>Näin naapureissa
Norjassa kriisissä olivat liikepankit. Valtio otti ne haltuunsa. Sijoittavat menettivät rahansa. Norjassa lasketaan, että valtio pääsee plussalle, kunhan myy lopun pankkiomistuksensa.
Ruotsissa valittiin periaatteessa samanlainen linja kuin Suomessa: jaettiin pankkitukea ja perustettiin kaksi omaisuudenhoitoyhtiötä.
Ruotsissa pankkikriisi oli Suomea enemmän kiinteistökriisi. Ruotsissa asia hoidettiin niin, että kiinteistöjen arvoa ei kirjattu alas, ja vältyttiin turhilta konkursseilta.
Ruotsissa ja Norjassa pankeille ei ajautunut valtavia kiinteistömassoja, niin kuin Suomessa, jossa on puhuttu massiivisesta omaisuuden uusjaosta.
Pankkikriisin vaikutukset valtiolle arvioidaan Ruotsissa plusmiinus nollaksi, kun otetaan huomioon valtion pankkiomistukset.>
http://www.nettisanomat.com/1999/11/18/n9916pankit.htm
- mvv
..kestänyt sitä, että pankit olisivat jättäneet ulkomailta lainaaman rahan maksamisen takaisin. Siksi pankit oli pelastettava. Yhdysvaltain maine kestää paljon paremmin kun Suomen vastaavassa tilanteessa.
Tietysti asia on kuten ohjelmassa on ilmeisen oikein kerrottu, että pankkeja voi pitää silloisen laman pääsyyllisinä.
Millähän konstilla Ahon hallitus olisi voinut korkoja alentaa. Korkotasoa oli pakko pitää korkeana ,ettei nyt aivan kaikki raha paennut ulkomaille. Puhe on paremminkin SDP:n oppositiopolitiikkaa.
Suomen pelasti valtion hyvä taloustilanne, sehän oli lähes velaton lamaan mentäessä. Velanottovaraa siis oli jolla sitten monta vuotta pärjättiin.
Varmasti Ahonkin hallitus jotain virheitä teki, mutta kyllä suurimmat syylliset löytyy pankkien johtajista ja jokaisesta meistä Suomalaisesta jotka kulutusjuhlia piti.Kun pankeille annettiin avoin piikki valtion (veronaksajien) puolelta, pankinjohtajat hekottelivat ja ajoivat aivan elinkelpoisia yrityksiä mitättömistä syistä konkurssiin. Hyvä Veli-meiningillä sitten toisten hiellä ja sydänverellä rakentama omaisuus uusjaettiin keinottelijoille. Tuon politiikan taustavoimina Aho ja Viinanen seisoivat.
- mvv
ironcurtain kirjoitti:
Kun pankeille annettiin avoin piikki valtion (veronaksajien) puolelta, pankinjohtajat hekottelivat ja ajoivat aivan elinkelpoisia yrityksiä mitättömistä syistä konkurssiin. Hyvä Veli-meiningillä sitten toisten hiellä ja sydänverellä rakentama omaisuus uusjaettiin keinottelijoille. Tuon politiikan taustavoimina Aho ja Viinanen seisoivat.
..huolehtimaan veloistaan ei ole ajettu vararikkoon. En tiedä mistä tuo legenda on syntynyt kun hyviä toimivia yrityksiä ajettiin konkurssiin. Kyllä ne olivat pahoin ylivelkaisia yrityksiä jotka eivät pystyneet lainojaan hoitamaan.
Laman synnyssä ei pidä unohtaa myöskään N-Liiton romahtamista, sehän vaikutti valtavaan määrään yrityksiä. mvv kirjoitti:
..huolehtimaan veloistaan ei ole ajettu vararikkoon. En tiedä mistä tuo legenda on syntynyt kun hyviä toimivia yrityksiä ajettiin konkurssiin. Kyllä ne olivat pahoin ylivelkaisia yrityksiä jotka eivät pystyneet lainojaan hoitamaan.
Laman synnyssä ei pidä unohtaa myöskään N-Liiton romahtamista, sehän vaikutti valtavaan määrään yrityksiä.Ahon hallituksen yllätysdevalvaatio ajoi valuuttalainaa ottaneet yhtiöt ahdinkoon, josta suuri osa olisi voinut lainojen uudelleen järjestelyn ansiosta selvitä. Sellaiseen yhteisyritykseen eivät holtitonta lainantyrkytystä harrastaneet pankinjohtajat halunneet ryhtyä, kun valtiolta sai omansa varmasti.
Täytyy muistaa, että monet naivit yrittäjät uskoivat Viinasta, kun ministeri löi vetoa toimittaja Tuomiston kanssa siitä, tuleeko devalvaatio vaiko eikö. Tosin silloin oli jo myöhäistä tehdä mitään, markan kellutus alkoi välittömästi.
Ahon hallituksen politiikka oli tuhoisaa suomalaisten kannalta. Ahon hallitus syvensi lamaa ajamalla yrityksiä konkurssiin ja ihmisiä vuosikymmenien ahdinkoon. Työttömyyden kasvua ei yritettykään hillitä, vaan sen kasvua kiihdytettiin. Ahon hallitus toimi täysin päinvastoin kuin Ruotsin hallitus. Jälki oli karmeaa ja arvet syvät.- Pali'
ironcurtain kirjoitti:
Ahon hallituksen yllätysdevalvaatio ajoi valuuttalainaa ottaneet yhtiöt ahdinkoon, josta suuri osa olisi voinut lainojen uudelleen järjestelyn ansiosta selvitä. Sellaiseen yhteisyritykseen eivät holtitonta lainantyrkytystä harrastaneet pankinjohtajat halunneet ryhtyä, kun valtiolta sai omansa varmasti.
Täytyy muistaa, että monet naivit yrittäjät uskoivat Viinasta, kun ministeri löi vetoa toimittaja Tuomiston kanssa siitä, tuleeko devalvaatio vaiko eikö. Tosin silloin oli jo myöhäistä tehdä mitään, markan kellutus alkoi välittömästi.
Ahon hallituksen politiikka oli tuhoisaa suomalaisten kannalta. Ahon hallitus syvensi lamaa ajamalla yrityksiä konkurssiin ja ihmisiä vuosikymmenien ahdinkoon. Työttömyyden kasvua ei yritettykään hillitä, vaan sen kasvua kiihdytettiin. Ahon hallitus toimi täysin päinvastoin kuin Ruotsin hallitus. Jälki oli karmeaa ja arvet syvät."Ahon hallituksen yllätysdevalvaatio ajoi valuuttalainaa ottaneet yhtiöt ahdinkoon"
Yllätys devalvaatio. Devalvoitiin vaikka Viinanen edellisenä iltana kielsi devalvaation.
Herrajumala sitä talouspolitiikan ymmärrystä!!! - Anonyymi
ironcurtain kirjoitti:
Kun pankeille annettiin avoin piikki valtion (veronaksajien) puolelta, pankinjohtajat hekottelivat ja ajoivat aivan elinkelpoisia yrityksiä mitättömistä syistä konkurssiin. Hyvä Veli-meiningillä sitten toisten hiellä ja sydänverellä rakentama omaisuus uusjaettiin keinottelijoille. Tuon politiikan taustavoimina Aho ja Viinanen seisoivat.
Juuri näin toimittiin ryöstö
- Anonyymi
mvv kirjoitti:
..huolehtimaan veloistaan ei ole ajettu vararikkoon. En tiedä mistä tuo legenda on syntynyt kun hyviä toimivia yrityksiä ajettiin konkurssiin. Kyllä ne olivat pahoin ylivelkaisia yrityksiä jotka eivät pystyneet lainojaan hoitamaan.
Laman synnyssä ei pidä unohtaa myöskään N-Liiton romahtamista, sehän vaikutti valtavaan määrään yrityksiä.Asia ei ollut niin terveitä yrityksiä ajettiin konkurssiin. Niin myos omani velkaa ei ollut niin etteikö sitä olisi pystynyt maksamaan. Halli jossa yritykseni oli olin rakentanut sen ja pankki takasi lainan sitä vastaan. Suomi devalvoi yhdessä yössä velkani lisääntyi n 100.000 markalla Hallin vakuusarvo ei enää riittänyt joten pankki vaati lisää vakuutta. Sitä minulla ei ollut lainaa oisin pankista saanut 18 % korolla. Lainani olin päivälleen pankkiin hoitanut. Yrityksellä i oli vakaa tilanne. Nyt en kuitenkaan suostunut lisälainaa suurella korolla. Päädyin myymään Hallin sain sen myytyä joskin pienemmällä hinnalla kun mitä olin siitä velkaa. Sain kitkuteltua ja maksettua pankille loppu velkani. Onneksi ei omakotitaloni ollut vakuutena missään. Tiedän monta yrittäjää joka menetti kaiken. Vakuuden lisääminen oli se syy. Talot asunnot jotka usein oli vakuutena pankille niiden arvot putosivat ja pankki vaati lisää
- ja syvälle
Koivisto-Holkeri akseli aiheutti koko pankkikriisin.
Ahoteki mestarin työn sossujen jälkien siivoamisessa. Martti Ahtisaari antoi Aholle kiitosta.- Näin on
Tapiolan Asmo Kalpala sanoi että 1990-luvun laman Ahon hallitus hoiti taitamattomasti ja siitä alkoi kansan kahtiajaon aika. Hän kysyi vielä, että eikö kapitalismille mikään riitä.
Aika paljon pankinjohtajalta sanottua. - pankkiireihinkin
Näin on kirjoitti:
Tapiolan Asmo Kalpala sanoi että 1990-luvun laman Ahon hallitus hoiti taitamattomasti ja siitä alkoi kansan kahtiajaon aika. Hän kysyi vielä, että eikö kapitalismille mikään riitä.
Aika paljon pankinjohtajalta sanottua.pari punikkia.
- esiin vihdoin
Näin on kirjoitti:
Tapiolan Asmo Kalpala sanoi että 1990-luvun laman Ahon hallitus hoiti taitamattomasti ja siitä alkoi kansan kahtiajaon aika. Hän kysyi vielä, että eikö kapitalismille mikään riitä.
Aika paljon pankinjohtajalta sanottua.Pankkien pelastusoperaatio huipentui Koiviston Konkalaavin pressanlinnassa toukokuussa1992,tekemiin päätöksiin.Lakituvassa pankit saavat kaiken turvan ja huomion lakeja ja säädöksiä suvereenisti ohitellen.Pankkien velallisia saa kohdella vieden heidät konkursseihin,kodin menetyksiin ja ikuiseen velkavankeuteen,ihmisarvon menettämisiin.Huonosti hoidetut pankit oli Koiviston mielestä saatava Eu-kuntoisiksi ja niin ryövättiin kansaa.
Mistä löytyy se tutkija,joka avaa tämän almyhkäisen Tarja Halosen siunaamalla presidentillisellä suojalla on turvattu Koiviston ja konklaavinsa selusta.Netistä löytyy pjn tietoa Koiviston Konklaavin rikollisesta toiminnasta. - vain..
syvensi lamaa entisestään ja aivan tarpeettomasti lisäsi työttömien määrää.
- tapahtui
vain.. kirjoitti:
syvensi lamaa entisestään ja aivan tarpeettomasti lisäsi työttömien määrää.
keskustan siunauksella ja kokoomuksen ohjauksessa.
Suur-Sijoittajat saivat riittävästi aikaa vetäytyä ja peitellä jälkensä.
.
- Anonyymi
Pankinjohtajat sai provisioita siitä että saivat mahdollisimman paljon tehtyä lainoja. Kyllä niitä tehtiinkin joku mökki susirajalla jossa ei oltu asuttu vuosikymmeniin näkemättä mikä oli vakuutena pankinjohtaja myönsi lainaa.
- Anonyymi
Yrittajat maksoivat laman kalliimman hinnan. Ei pidä paikkaansa että vain kannattamattomat yritykset meni nurin
Velkaa tuli lisää kun Suomi devalvoi asuntojen talojen arvot putosi. Pankit vaativat lisävakuutta jos sitä ei ollut pankki haki ulosoton. Moni talo päätyi vasaran alle. Monella ei ollut antaa lisävakuutta lainojen korot oli pilvissä. Myytäviä kohteita myytiin huutokaupoilla niistä saatavat hinnat oli murto-osa talon arvosta velkaa jäi pankille ja se oli maksettava jos ei maksanut ulosotto otti jos oli tuloja- Anonyymi
järkyttävä korkotaso, kotimainen kysyntä pysähtyi kuin seinään Ahon hallituksen aikana. Siitä seurasi 500 000 työtöntä. Korot kuluttajalle hipoivat 20% tuntumassa, kaikki sellaiset hankinnat, joihin olisi tarvittu lainarahaa, siirtyivät hamaan tulevaisuuteen, ihmiset eivät ostaneet muuta kuin päivittäistavaraa.
Pitää muistaa että vielä tänä päivänäkin 70% BKT.sta tulee kotimarkkinoilta.
- Anonyymi
Nalle Wahlroos ajattelee yhä, että lama aiheutui idänkaupan tyrehtymisestä. Luonnollisesti tuo selittää lamasta vain osan.
Laman perussyynä oli vakaan markan politiikka. Sen arkkitehtinä oli Mauno Koivisto. Hän ei siis ollut vahvan markan miehiä.
Sorsan viimeiseksi jäänyt hallitus ryhtyi 1980-luvun puolivälissä vapauttamaan valuuttamääräisten lainojen nostamista. Holkerin hallitus jatkoi valuuttalainojen vapauttamista edelleen.
Suomeen virtasi rahaa, mutta Suomen Pankki pääjohtajanaan Rolf Kullberg piti tiukasti kiinni vakaan markan politiikasta. Siksi pankit pystyivät piilottamaan kurssiriskin kauniin kaavion taakse.
Ne esittivät markan ulkoisen arvon kehityksen vuodesta 1982 alkaen. Käytännössä käyrä oli vaakasuora viiva (vastasi siis kuolleen sydänkäyrää). Jujuna oli se, että vuonna 1982 Suomessa oli devalvoitu kahdesti. Käyrä piirrettiin niiden jälkeiseltä ajalta.
Kaiken järjen mukaan Suomen markan olisi pitänyt valuuttainvaasiosta johtuen vahvistua. Kun niin ei annettu käydä, ymmärrys kurssiriskistä vaimentui.
Varsinaiset vastuuhenkilöt ovat aakkosjärjestyksessä Holkeri, Koivisto, Kullberg ja Liikanen. Valitettavasti Esko Aho oli pääministerikautensa alussa Koiviston talutusnuorassa. Häneltä meni puoli vuotta tilanteen ymmärtämiseen.
Koivisto ilmoitti noihin aikoihin, että hän on joutunut suojelemaan hallitusta siltä itseltään. Tosiasiassa valtiota olisi pitänyt suojella Koivistolta. Koivisto valitettavasti epäonnistui leipälajissaan talouspolitiikassa. Ulkopolitiikan hoitamisessa hän sen sijaan onnistui hyvin.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu645582Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti204167Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett172896- 1512159
- 171886
Työkyvyttömienkin on jatkossa haettava työtä
Riikalla ja Petterillä on hyviä uutisia Suomen työttömille: ”Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittaut1231689- 951367
- 711148
Harmi, se on
Mutta mä tulkitsen asian sitten niin. Olen yrittänyt, oman osani tehnyt, ja saa olla mun puolesta nyt loppuun käsitelty171126Maailma pysähtyy aina kun sut nään
Voi mies kuinka söpö sä oot❤️ Olisin halunnut jutella syvällisempää kuin vaan niitä näitä. Se pieni heti sut tavatessa o72945