nonii aloitin 9lk lopulla ja sainkin laihdutettua suurimpiirtein 20kg nytte paino palautunut (toki myös kasvua tullut) mutta päätin aloittaa bulimian taas.. tai olen yrittänyt pitää siitä kiinni mutta tahtoo aina jäähä pois ku vaikea käydä oksella kun samassa taloudessa asuu muitakin ja ääntä tahtoo kuulua.. en siis ahmi ollenkaan syön vaan norm. ruokaa ja ruisleipää ja semmosta liikaa.. nytte olen 182 pitkä ja painan 90kg :/ siis olen mies ja hävettää kun normaalisti miehet ei oksenna.. mutta joka tapauksessa nytte pitäis joku 10kg tiputtaa 2kk ..ennen kesää
onko jotai jolla sais?
onko jotai jolla sais?
Vastaukset 4
Vanhimmat
sori tämä ei tainnu ollakkaan mikään neuvonta palsa.. :/ söin just raparperi piirakan palasen ei riittäny itsetunto. ei se paino ainakaan tällä lailla tipu.. pitää viel käyä vessassa yhe kerra ja sitte ei enää syödä semmosia.. näyttää olevan muiden viestien perusteella joillakin vähän vaikeuksia asian kanssa...
Joo, no tän palstan tarkoitushan periaatteessa on auttaa ihmisiä toipumaan bulimiasta, mutta on idea ilmeisesti kadonnut monen käyttäjän kohdalla... Onhan niitä proana ja -mia sivustoja vinkkeihin sitten erikseen.
Mutta sen haluan vaan sanoo, että bulimia ei oikeasti oo laihdutuskeino. Jos vaan pystyt, niin yritä laihduttaa terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla, vaikka se tuntuisi todella vaikealta.
Lopeta oksentelu vielä kun voit. Liikuntaa ja vaikka painonvartioita jos tukea kaipaat. Jos et halua liittyä niin netistä saa tukea. Etsit vaan itsellesi parhaiten sopivan sivuston. Hitaalla muutoksella saat pysyviä tuloksia. Sukupuolesta viis! Fakta kuitenkin on, että syömishäiriöt ovat lisääntyneet miehilläkin.
Ja se raparperipiirakka/karkkipussi...sillointällöin ei muuta asiaa suuntaan eikä toiseen sitten kun perusasiat kunnossa.
Tsemppiä kesään!
Turhaan sitä häpeet, että oot mies ja oksennat :) Oon ihan samassa veneessä.. Taidat olla homo kenties, koska bulimiaa esiintyy erittäin harvoin heteromiehillä?
Aloitin itekin oksentelun 9. luokan jälkeen ja painoni on jojoillut aina sadasta kilosta kuuteenkymmeneen kiloon ja olen 183 cm ollut pitkä. Laihduin 3 kuukaudessa, silloin kun aloitin, 35 kiloa ja voin sanoa, että melkein kuolin, mutta jollakin todella oudolla tavalla nautin silloin siitä, miten alas elämäni ja turhamaisuuteni oli minut vienyt. Minussa ei ole enää mitään inhimillistä jäljellä, mutta en siltikään kadu mitään.
Tämä sairaus ei ainoastaan pilaa vartaloa: hampaita, ihoa, kynsiä, vaan se tekee sinustakin vainoharhaisen ja epäkypsän, sosiaalitaidottoman ja ennen kaikkea itsekkään. Hyvää loppuelämää vaan meillekin.