syrkynyt...

särkyny enkeli kirjoitti:

Laitan kans korteni kekoon ja kerron omasta elämästäni sairastan kans paniikki häiriöö mikä toden näkösesti on tullu mulle mun elämän kokemuksista, isä oli alkoholisti joten jouduin pienenä likkana kuunteleen huutoo ja sitä kuinka se pahoin piteli mun äitiä no sitä helvettiä tuli katteltua kunnes äiti sai vihdoin otettua eron meni pari kuukautta siitä ku tuli tieto että isä teki itsemurhan..mutta toisaalta se oli helpotus ei tarvinut pelätä enään.mulla,sisaruksilla ja äitillä alko hyvä elämä kunnes muutaman vuoden päästä äitillä todettiin haima syäpä. se oli niin tuskaa nähdä oma rakas äiti joka teki kuolemaa ja kuihtu silmissä ja meni pois toivottavasti tähtien sumussa taivaan rantaan ja odottaa mua sielä. muutin äitin pois menon jälkeen veljen ja sen avo vaimon tykö asuun tuntu ku olis ollu sumussa. jotenki asiat lähti järjestyyn kunnes mun parhaan kaverin veli raiskas mut sillon tuntu etten enää pysty tästä nouseen ja jatkaan elämää nukuin ympäri vuorokaudet.. onneks rakkaat sisarukset tuki mua ja oli lähellä ku niitä kipeimmin tarvin.se oli ylä aste aikoihin. nyt oon 22v taistelen paniikki häiriöstä ja elämän jaksamisesta sain onneks äitin luonteen meen läpi vaikka harmaan kiven. oon kyl yrittäny itse murhaa muutaman kerran mut en oo pystyny siihen kai mulla joku tarkotus on olla täälä..siitä oon kiitollinen että mulla on kaiken tapahtumien jälkeen järki päässä mut toi helvetin paniikki häiriö:( on mulla lääkitys siihen alproks mitä oon syöny jo vuosia mut ny tuntuu ettei ne enää auta..välttelen niitä paikkoja missä on paljo ihmisiä ja kuljen vaan sivu katuja missä tulis mahd.vähä ihmisiä vastaan. lääke auttaa yleensä sillon jos kohtaus iskee kotona..onko sulla joka luet tätä tietoo lääkkeistä mikä auttais parhaiten olis niin ihana saada itsetunto kohoon ja nauttiin kerranki elämästä..sillä kerran me vaan täälä ollaan:(

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä