Pari kuvaa:
http://dccranes.com/images/30B_130980/Left Rear complete.jpg
http://dccranes.com/images/30B_130980/Rear.jpg
Kuvassa on siis BUCYRUS ERIE malli 30B Super Series IV -kaivinkone vm. 1970, työpaino 60 tonnia.
Kysymys asian harrastajille: mikä tehtävä on konehuoneen katolle asennetulla dieselmoottorilla?
Tietäjälle taas raikuvat aplodit kautta Suomi24:n!...
Visailu (kaivurista)
48
3918
Vastaukset
- Inssi
Kun työpaino on 60t, ja koneen takaosassa vastapainojanin..niin veikaan mottoria käytettävän koneen purkamiseen kuljetuskuntoon. Konehan on laitettava osiin, jotta kuljetus onnituu lavetilla.
- Topias
Päätelköön itse kukainenkin omissa päissään, onko tuo edellä ollut "vastaus" minun kirjoittamani!
Minut tunnetaan yleisesti tyylistäni niin tällä kuin muillakin palstoilla joilla kirjoitttelen...
:o)
--
Tuo vastauksesi oli muuten hyvä arvaus, mutta valitettavasti ei kuitenkaan vielä oikein - jatketaan arvailua?... - Inssi
Topias kirjoitti:
Päätelköön itse kukainenkin omissa päissään, onko tuo edellä ollut "vastaus" minun kirjoittamani!
Minut tunnetaan yleisesti tyylistäni niin tällä kuin muillakin palstoilla joilla kirjoitttelen...
:o)
--
Tuo vastauksesi oli muuten hyvä arvaus, mutta valitettavasti ei kuitenkaan vielä oikein - jatketaan arvailua?...Kerro vastaus piakkoin kysymykseesi..
Kysäsenpä mielenkiinnosta Broyth-merkkisistä kaivinkoneista. Broytteja oli muistaakseni näkyvissä minun musitikuvan mukaan vajaan 10v ajan -60 ja -70 luvulla. Mikä näiden metallipyörä kauhakulkevien kaivureiden historia oli => milloin ne tuli ja minne ne hävisi. Se konstruktio ei ilmeiseti levinnyt muihin merkkeihin.. - Topias
Inssi kirjoitti:
Kerro vastaus piakkoin kysymykseesi..
Kysäsenpä mielenkiinnosta Broyth-merkkisistä kaivinkoneista. Broytteja oli muistaakseni näkyvissä minun musitikuvan mukaan vajaan 10v ajan -60 ja -70 luvulla. Mikä näiden metallipyörä kauhakulkevien kaivureiden historia oli => milloin ne tuli ja minne ne hävisi. Se konstruktio ei ilmeiseti levinnyt muihin merkkeihin..Kuvan löysin netistä:
http://www.folk-rovere.org/mj/uploads/broyt.jpg
Tuohon Bröytiin saattaisi kyllä palatakin syksymmällä. Tuossa kuvassa näkyy Bröytin erikoinen alavaunurakenne: teräksiset etupyörät, jotka voitiin hydraulisesti lukita kaivamisen ajaksi, sekä kevyemmät kumirenkain varustetut takapyörät, joiden varassa matka taittui työmaalta toiselle.
Lavettia ei tarvittu, vaan kone voitiin kuljettaa kaivupuomi kuorma-auton lavaan ankkuroituna, metallipyörät ilmassa. Ripustus varmistettiin tietenkin vaijerilla; koneen hydrauliiikan varaan ei voitu siirron ajaksi jättää.
Työkohteessa Bröyt oli itsekulkeva - kaukaista sukua käveleville kaivinkoneillle.
Konstruktion käytännöllisyydestä en tiedä sanoa. Ainakin siinä oli saavutettu merkittäviä säästöjä kun mm. voimansiirto ja ohjauslaitteet oli voitu jättää pois. Hydraulikoneiden kehittyminen ja kova kilpailu (yhdessä kuljettajien mukavuudenhalun kanssa?) karsivat Bröytin pois markkinoilta.
Saman aikakauden hydraulikoneita edustaa Priestman "Saarnamies" josta löytyy muutama kuva täältä:
http://www.hattijahunen.com/kaivurit/
--
PS. Antaa tuon visailun vielä jatkua... - Topias
Topias kirjoitti:
Kuvan löysin netistä:
http://www.folk-rovere.org/mj/uploads/broyt.jpg
Tuohon Bröytiin saattaisi kyllä palatakin syksymmällä. Tuossa kuvassa näkyy Bröytin erikoinen alavaunurakenne: teräksiset etupyörät, jotka voitiin hydraulisesti lukita kaivamisen ajaksi, sekä kevyemmät kumirenkain varustetut takapyörät, joiden varassa matka taittui työmaalta toiselle.
Lavettia ei tarvittu, vaan kone voitiin kuljettaa kaivupuomi kuorma-auton lavaan ankkuroituna, metallipyörät ilmassa. Ripustus varmistettiin tietenkin vaijerilla; koneen hydrauliiikan varaan ei voitu siirron ajaksi jättää.
Työkohteessa Bröyt oli itsekulkeva - kaukaista sukua käveleville kaivinkoneillle.
Konstruktion käytännöllisyydestä en tiedä sanoa. Ainakin siinä oli saavutettu merkittäviä säästöjä kun mm. voimansiirto ja ohjauslaitteet oli voitu jättää pois. Hydraulikoneiden kehittyminen ja kova kilpailu (yhdessä kuljettajien mukavuudenhalun kanssa?) karsivat Bröytin pois markkinoilta.
Saman aikakauden hydraulikoneita edustaa Priestman "Saarnamies" josta löytyy muutama kuva täältä:
http://www.hattijahunen.com/kaivurit/
--
PS. Antaa tuon visailun vielä jatkua...Pari uudempaakin kuvaa tämän päivän Brøyteistä:
http://www.sandviktamrock.no/pics/bilde1.jpg
http://www.sandviktamrock.no/pics/broyted600T.jpg
Vaikuttaa kuuluvan Sandvik-konserniin nykyään ja valmistajan kaivos- ja tunnelikaivureita (huomaa pistokauhavarustus kummassakin koneessa)! - Vili Elelijä
Topias kirjoitti:
Pari uudempaakin kuvaa tämän päivän Brøyteistä:
http://www.sandviktamrock.no/pics/bilde1.jpg
http://www.sandviktamrock.no/pics/broyted600T.jpg
Vaikuttaa kuuluvan Sandvik-konserniin nykyään ja valmistajan kaivos- ja tunnelikaivureita (huomaa pistokauhavarustus kummassakin koneessa)!Tässäpä olisi netistä löytynyt kuva tuoreenoloisesta Brøytistä, jossa on kuokkakauhavarustus.
http://home.c2i.net/w-256781/jordfoto/x20tl.jpg
Alavaunu perustuu tavanomaiseen telastoon. Vanha Brøyt X2:n köyhänmiehen-ratkaisu, "vetämätön" pyöräalavaunu, jäi aikansa kummajaiseksi. Ilmeisesti vedon järjestäminen tela-alustaan helpottui ja halpeni, kun mekaaniset voimansiirtoratkaisut opittiin korvaamaan hydraulimoottoreilla. Niiden ominaisuudet kehittyivät ja hinta aleni valmistussarjojen kasvaessa. Itse telasto (perusketjut telalaput ja rullat) on tietenkin edelleen kallis, mutta vetävän tela-alustan edut ovat työssä sittenkin niin ilmeiset kaivulaitteen varassa olevaan etenemiseen verrattuna, että Brøytinkin oli lähdettävä laulamaan samassa kuorossa muiden valmistajien kanssa. - Topias
Vili Elelijä kirjoitti:
Tässäpä olisi netistä löytynyt kuva tuoreenoloisesta Brøytistä, jossa on kuokkakauhavarustus.
http://home.c2i.net/w-256781/jordfoto/x20tl.jpg
Alavaunu perustuu tavanomaiseen telastoon. Vanha Brøyt X2:n köyhänmiehen-ratkaisu, "vetämätön" pyöräalavaunu, jäi aikansa kummajaiseksi. Ilmeisesti vedon järjestäminen tela-alustaan helpottui ja halpeni, kun mekaaniset voimansiirtoratkaisut opittiin korvaamaan hydraulimoottoreilla. Niiden ominaisuudet kehittyivät ja hinta aleni valmistussarjojen kasvaessa. Itse telasto (perusketjut telalaput ja rullat) on tietenkin edelleen kallis, mutta vetävän tela-alustan edut ovat työssä sittenkin niin ilmeiset kaivulaitteen varassa olevaan etenemiseen verrattuna, että Brøytinkin oli lähdettävä laulamaan samassa kuorossa muiden valmistajien kanssa.Kylläpäs muuten vieläkin valmistetaan Brøyttejä myös kuokkavetoisina!
Tosin en tiedä niitä tuotavan Suomeen, mutta tehtaalta kyllä saa! Kuokkavetoisina saa ainakin mallit Brøyt D 600 W, D 800 W, D 1000 W ja ED 600 W Compact.
Kuokkavetoisen etuja luettelitkin tuossa edellä jo lukuisia. Lisäksi tietenkin vähäinen alavaunun huollontarve. - Topias
Topias kirjoitti:
Pari uudempaakin kuvaa tämän päivän Brøyteistä:
http://www.sandviktamrock.no/pics/bilde1.jpg
http://www.sandviktamrock.no/pics/broyted600T.jpg
Vaikuttaa kuuluvan Sandvik-konserniin nykyään ja valmistajan kaivos- ja tunnelikaivureita (huomaa pistokauhavarustus kummassakin koneessa)!Jatketaanpa vielä visailulinjalla, kun kerta aloitettiin...
Sama kuva jota tuossa edellä jo katseltiin:
http://www.sandviktamrock.no/pics/broyted600T.jpg
Ja sitten kysymys tosi tekniikanmiehille:
Mikä merkitys on kuvassa alavaunun päällä oikean telaston yläpuolella näkyvällä lisälaitteella, jossa on kirkkaita teräsosia kiinnitettyinä tummansiniseen metallivarteen? - Vili Elelijä
Topias kirjoitti:
Jatketaanpa vielä visailulinjalla, kun kerta aloitettiin...
Sama kuva jota tuossa edellä jo katseltiin:
http://www.sandviktamrock.no/pics/broyted600T.jpg
Ja sitten kysymys tosi tekniikanmiehille:
Mikä merkitys on kuvassa alavaunun päällä oikean telaston yläpuolella näkyvällä lisälaitteella, jossa on kirkkaita teräsosia kiinnitettyinä tummansiniseen metallivarteen?Brøyt ED600 => tyyppimerkinnän ED = Electric/Diesel? Sähkökäyttöinen kaivoksen uumenissa, dieselkäyttöinen ulkoilmassa? Olisivatkohan nuo varressa olevat kirkkaat reiälliset teräsosat jonkinlaisia kaapelinohjaimia sähkökäytön varalta? Vaatii kohtalaisen järeän kaapeloinnin noilla tehoilla.
- kuvasta
Vili Elelijä kirjoitti:
Tässäpä olisi netistä löytynyt kuva tuoreenoloisesta Brøytistä, jossa on kuokkakauhavarustus.
http://home.c2i.net/w-256781/jordfoto/x20tl.jpg
Alavaunu perustuu tavanomaiseen telastoon. Vanha Brøyt X2:n köyhänmiehen-ratkaisu, "vetämätön" pyöräalavaunu, jäi aikansa kummajaiseksi. Ilmeisesti vedon järjestäminen tela-alustaan helpottui ja halpeni, kun mekaaniset voimansiirtoratkaisut opittiin korvaamaan hydraulimoottoreilla. Niiden ominaisuudet kehittyivät ja hinta aleni valmistussarjojen kasvaessa. Itse telasto (perusketjut telalaput ja rullat) on tietenkin edelleen kallis, mutta vetävän tela-alustan edut ovat työssä sittenkin niin ilmeiset kaivulaitteen varassa olevaan etenemiseen verrattuna, että Brøytinkin oli lähdettävä laulamaan samassa kuorossa muiden valmistajien kanssa.Eikös tuossa kuvassa ole Åkerman ?
- mörkö
Vili Elelijä kirjoitti:
Brøyt ED600 => tyyppimerkinnän ED = Electric/Diesel? Sähkökäyttöinen kaivoksen uumenissa, dieselkäyttöinen ulkoilmassa? Olisivatkohan nuo varressa olevat kirkkaat reiälliset teräsosat jonkinlaisia kaapelinohjaimia sähkökäytön varalta? Vaatii kohtalaisen järeän kaapeloinnin noilla tehoilla.
Sama näkemys meikällä. Eihän tuo nyt niin hirveetä kaapelijöötiä tartte, 10kV 3-vaiheista jännitettä ja 50A virtaa max, siitä tulee jo 500kVA. Sillä kaivaa ja kuormaa jo kummasti... ja sitäpaitsi hyötysuhde on ihan toista luokkaa kuin polttomoottorilla.
Jaa, mutta näyttää siltä, että noissa häkkyröissä on rissat, eli johtokela on silloin koneen rungossa... joten muutetaan 20kV ja 25A niin ei sitte kontaktit käryä... - Vili Elelijä
kuvasta kirjoitti:
Eikös tuossa kuvassa ole Åkerman ?
...kuva on löytynyt netistä Google-kuvahaulla "Brøyt" eli http://images.google.fi/images?q=Brøyt&ie=UTF-8&oe=UTF-8&hl=fi
- Vili Elelijä
mörkö kirjoitti:
Sama näkemys meikällä. Eihän tuo nyt niin hirveetä kaapelijöötiä tartte, 10kV 3-vaiheista jännitettä ja 50A virtaa max, siitä tulee jo 500kVA. Sillä kaivaa ja kuormaa jo kummasti... ja sitäpaitsi hyötysuhde on ihan toista luokkaa kuin polttomoottorilla.
Jaa, mutta näyttää siltä, että noissa häkkyröissä on rissat, eli johtokela on silloin koneen rungossa... joten muutetaan 20kV ja 25A niin ei sitte kontaktit käryä...Brøytien esitetietoa löytyy PDF-muodossa osoitteesta http://www.toro.sandvik.com ("Products" - "BRØYT Face Shovels"). Hybridimallissa ED600 on tietojen mukaan Volvon dieselkone 227 kW (vähän rapiat 300 hv) sekä ABB:n sähkömoottori 160 kW. Jälkimmäisen syöttöjännite ei kuitenkaan ole kilovolttien luokkaa vaan ihan tuttua voimavirtaa (380 V 3~), jolla maataloudenkin koneet pyörivät.
Ampeereita saa siis vastaavasti juoksuttaakin vähän paksumpaa köyttä pitkin! - Vili Elelijä
mörkö kirjoitti:
Sama näkemys meikällä. Eihän tuo nyt niin hirveetä kaapelijöötiä tartte, 10kV 3-vaiheista jännitettä ja 50A virtaa max, siitä tulee jo 500kVA. Sillä kaivaa ja kuormaa jo kummasti... ja sitäpaitsi hyötysuhde on ihan toista luokkaa kuin polttomoottorilla.
Jaa, mutta näyttää siltä, että noissa häkkyröissä on rissat, eli johtokela on silloin koneen rungossa... joten muutetaan 20kV ja 25A niin ei sitte kontaktit käryä...> ja sitäpaitsi hyötysuhde on ihan toista
> luokkaa kuin polttomoottorilla
Pitää toki paikkansa. Tuollaisen 160 kW:n kolmivaihemoottorin hyötysuhde on varmasti pitkälti päälle 90 %.
Pidetään kuitenkin mielessä, että sähkömoottorin nimellisteho on sen OTTOteho eli sähköteho, jonka se ottaa verkosta! Jos 160 kW:n moottorin hyötysuhde on 95 %, on sen akselin kuormitettavuus 152 kW ja hukkalämpöä syntyy 8 kW eli kohtalaisen sähkökiukaan verran.
Dieselmoottorin nimellisteho on puolestaan sen ANTOteho. Jos tuo Brøytissä oleva Volvon moottori kehittää täydellä rähinällä vaikkapa 40 prosentin hyötysuhteella 227 kW, on polttoaineen palaessa vapautuva lämpöteho peräti 567,5 kW eli harakoille menee 340,5 kW (42,5 kertaa 8 kW:n kiukaan teho). - Topias
Vili Elelijä kirjoitti:
Brøyt ED600 => tyyppimerkinnän ED = Electric/Diesel? Sähkökäyttöinen kaivoksen uumenissa, dieselkäyttöinen ulkoilmassa? Olisivatkohan nuo varressa olevat kirkkaat reiälliset teräsosat jonkinlaisia kaapelinohjaimia sähkökäytön varalta? Vaatii kohtalaisen järeän kaapeloinnin noilla tehoilla.
Kyseessä on hybridimalli. Teräsosat ovat tosiaan kaapeliohjaimia ja kaapelikela näkyy ylävaunun alaosassa.
Kuussatasen moottoritehot ovat 158 kW (dieselkäyttö) ja 160 kW (suora sähkökäyttö).
Sähköllä kone toimii siis hieman terhakkaammin kuin dieselillä :o)
Käyttöjännite voi olla 660 v, 400 V (vakio voimavirta) tai 1000 V. Kolmivaihemoottori kun on kyseessä, niin 400 voltilla tarvitaan vähintään 135 A sulakkeet, käytännössä 150 A - siis 5x35 mm2 kaapeli.
Se on aika paksua se... - Vili Elelijä
Topias kirjoitti:
Kyseessä on hybridimalli. Teräsosat ovat tosiaan kaapeliohjaimia ja kaapelikela näkyy ylävaunun alaosassa.
Kuussatasen moottoritehot ovat 158 kW (dieselkäyttö) ja 160 kW (suora sähkökäyttö).
Sähköllä kone toimii siis hieman terhakkaammin kuin dieselillä :o)
Käyttöjännite voi olla 660 v, 400 V (vakio voimavirta) tai 1000 V. Kolmivaihemoottori kun on kyseessä, niin 400 voltilla tarvitaan vähintään 135 A sulakkeet, käytännössä 150 A - siis 5x35 mm2 kaapeli.
Se on aika paksua se...Pitipä katsoa tuota Brøytin brosyyriä toisellakin silmällä.
Puhtaasti dieselin varassa olevan "ulkoilmaversion" eli D-version moottori on Volvo TWD 1031 VE, josta löytyy puhtia 227 kW.
Vaihtoehtoisesti diesel- tai sähkömoottorin varassa pyörivä "sähköllä sisäsiisti" ED-versio saa tarkemmin katsoen tulla toimeen pienemmällä Volvo-dieselkoneella TWD 731 ME (158 kW). Sen sähkömoottorin OTTOteho on 160 kW. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin sähköllä kone EI TAIDA TOIMIA (ainakaan periaatteessa) terhakkaammin kuin dieselillä, koska häviöt vievät muutaman kilowatin (dieselmoottorin 158 kW tarkoittavat puolestaan akselitehoa). Käytännön terhakkuus saattaa toki kallistuakin sähkömoottorin hyväksi.
Brøyt-esitteessä mainittiin (ainakin yhdessä kohdassa) sähkömoottorin syöttöjännitteeksi tuo 380 V 3~, josta jossain höpisin. Se edustaa tietenkin mennyttä aikaa sikäli, että kolmivaiheverkon vaiheiden välinen jännite nostettiin (ainakin Suomessa) jo vuosia sitten 380 V => 400 V, jolloin vaiheen ja tähtipisteen välinen jännite (eli "valovirran" jännite) nousi samalla 220 V => 230 V.
Vaihtoehtoisista syöttöjännitteistä 660 V ja 1 kV ei puhuttu esitteen lukemassani kohdassa mitään. - Topias
kuvasta kirjoitti:
Eikös tuossa kuvassa ole Åkerman ?
Kuvassa on Bröyt X 20 TL.
Väritys kyllä viittaa Åkermanniin. - mörkö
Vili Elelijä kirjoitti:
Brøytien esitetietoa löytyy PDF-muodossa osoitteesta http://www.toro.sandvik.com ("Products" - "BRØYT Face Shovels"). Hybridimallissa ED600 on tietojen mukaan Volvon dieselkone 227 kW (vähän rapiat 300 hv) sekä ABB:n sähkömoottori 160 kW. Jälkimmäisen syöttöjännite ei kuitenkaan ole kilovolttien luokkaa vaan ihan tuttua voimavirtaa (380 V 3~), jolla maataloudenkin koneet pyörivät.
Ampeereita saa siis vastaavasti juoksuttaakin vähän paksumpaa köyttä pitkin!Siinäpä olikin pienempi tuo sähkömoottori kuin ollenkaan kuvittelin. Värkki näytti kuvassa sen verran isolta, että laitoin pikkusen varmistusta.
Vaikka on tuo 160 kW:n moottori varsinkin 1500rpm versiona melkoinen möykky, mutta ei se kymmenien tonnien painossa toki enää paljoa lisää tee...
Olispa metka nähdä millainen kontaktikela tuossa koneessa on, ihan pienet harjat ei tuota virtaa enää kestä. Ja loistehon kompensointikonkat saattaa olla tuon kokoisessa induktiivisessa kuormassa hyvän ämpärin kokoiset...
(Taloussähkö on muuten nykyisten standardien mukaan 400V vaiheiden välistä, ei enää 380V.) - mörkö
Vili Elelijä kirjoitti:
Pitipä katsoa tuota Brøytin brosyyriä toisellakin silmällä.
Puhtaasti dieselin varassa olevan "ulkoilmaversion" eli D-version moottori on Volvo TWD 1031 VE, josta löytyy puhtia 227 kW.
Vaihtoehtoisesti diesel- tai sähkömoottorin varassa pyörivä "sähköllä sisäsiisti" ED-versio saa tarkemmin katsoen tulla toimeen pienemmällä Volvo-dieselkoneella TWD 731 ME (158 kW). Sen sähkömoottorin OTTOteho on 160 kW. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin sähköllä kone EI TAIDA TOIMIA (ainakaan periaatteessa) terhakkaammin kuin dieselillä, koska häviöt vievät muutaman kilowatin (dieselmoottorin 158 kW tarkoittavat puolestaan akselitehoa). Käytännön terhakkuus saattaa toki kallistuakin sähkömoottorin hyväksi.
Brøyt-esitteessä mainittiin (ainakin yhdessä kohdassa) sähkömoottorin syöttöjännitteeksi tuo 380 V 3~, josta jossain höpisin. Se edustaa tietenkin mennyttä aikaa sikäli, että kolmivaiheverkon vaiheiden välinen jännite nostettiin (ainakin Suomessa) jo vuosia sitten 380 V => 400 V, jolloin vaiheen ja tähtipisteen välinen jännite (eli "valovirran" jännite) nousi samalla 220 V => 230 V.
Vaihtoehtoisista syöttöjännitteistä 660 V ja 1 kV ei puhuttu esitteen lukemassani kohdassa mitään.Minäkin vielä hämmennän pikkusen...
Eiköhan se ole kyse siitä, että tuota hybridiä käytetään sähköllä työssä ja pelkästään siirretään sähköttömissä olosuhteissa dieselillä. Ja toiseksi ei sinne konehuoneeseen taida tuon sähkömoottorin kanssa mahtua ihan kauheen suurta diesel-konetta majaa pitämään.
Sitte se, että 3~sähkömoottorin vääntömomentti ja antoteho on koko ajan nimelliskierrosluvulla, kun moottori pyörii, virta vain vaihtelee kuormituksen mukaan... sitä meinaan yritän selittää, ettei sähkömoottorissa tartte olla reserviä niin kuin polttomoottorissa.
Kyllä siellä ainakin 800:n kohdalla oli jotain 660V:sta ja 1000V:sta. Taajuus näkyi olevan jäykkä 50Hz. - Vili Elelijä
mörkö kirjoitti:
Minäkin vielä hämmennän pikkusen...
Eiköhan se ole kyse siitä, että tuota hybridiä käytetään sähköllä työssä ja pelkästään siirretään sähköttömissä olosuhteissa dieselillä. Ja toiseksi ei sinne konehuoneeseen taida tuon sähkömoottorin kanssa mahtua ihan kauheen suurta diesel-konetta majaa pitämään.
Sitte se, että 3~sähkömoottorin vääntömomentti ja antoteho on koko ajan nimelliskierrosluvulla, kun moottori pyörii, virta vain vaihtelee kuormituksen mukaan... sitä meinaan yritän selittää, ettei sähkömoottorissa tartte olla reserviä niin kuin polttomoottorissa.
Kyllä siellä ainakin 800:n kohdalla oli jotain 660V:sta ja 1000V:sta. Taajuus näkyi olevan jäykkä 50Hz.> Eiköhan se ole kyse siitä, että tuota hybridiä
> käytetään sähköllä työssä ja pelkästään
> siirretään sähköttömissä olosuhteissa dieselillä.
Minä rohkenen olla eri mieltä. Uskoisin kaivurin olevan nykyiseen tapaan täyshydraulinen; telastoa liikutellaan hydraulimoottoreilla, joihin saadaan litku ihan samasta hydraulipumpusta kuin kaivulaitteen sylintereihin ja ylävaunun kääntömoottoriinkin. Jos kaivurilla pystyy sähkömoottorin kanssa samantehoisen dieselin varassa liikkumaan, niin miksipä ei pystyisi saman tien kaivamaankin? Työmaan olosuhteista sitten viime kädessä riippuu, kumpaa energialähdettä kulloinkin käytetään hyväksi.
Sähkömoottorissa on minun käsityskykyni mukaan "reserviä" siinä kuin polttomoottorissakin. Jos moottorin nimellisteho on vaikkapa 160 kW mutta hydraulipumppu kuormittaa sitä työn hetkellisen keveyden vuoksi vaikkapa vain 50 kW:n tehoa vastaavalla vastamomentilla, niin moottori kehittää vain nuo tarvittavat 50 kW ja ottaa verkostakin pätötehoa vain 50 kW tuota kuormitusastetta vastaavan oman häviötehonsa, yhteensä ehkä vajaat 55 kW.
Kaivinkoneen dieselmoottori pyörii työssä jokseenkin vakiokierroksilla sekin. Vastamomentin kasvaessa pumppu lisää poltantiaineen syöttöä pyrkien pitämään kierrokset ylhäällä. Ero sähkömoottorikäyttöön nähden ei ole mitenkään dramaattinen. - mörkö
Vili Elelijä kirjoitti:
> Eiköhan se ole kyse siitä, että tuota hybridiä
> käytetään sähköllä työssä ja pelkästään
> siirretään sähköttömissä olosuhteissa dieselillä.
Minä rohkenen olla eri mieltä. Uskoisin kaivurin olevan nykyiseen tapaan täyshydraulinen; telastoa liikutellaan hydraulimoottoreilla, joihin saadaan litku ihan samasta hydraulipumpusta kuin kaivulaitteen sylintereihin ja ylävaunun kääntömoottoriinkin. Jos kaivurilla pystyy sähkömoottorin kanssa samantehoisen dieselin varassa liikkumaan, niin miksipä ei pystyisi saman tien kaivamaankin? Työmaan olosuhteista sitten viime kädessä riippuu, kumpaa energialähdettä kulloinkin käytetään hyväksi.
Sähkömoottorissa on minun käsityskykyni mukaan "reserviä" siinä kuin polttomoottorissakin. Jos moottorin nimellisteho on vaikkapa 160 kW mutta hydraulipumppu kuormittaa sitä työn hetkellisen keveyden vuoksi vaikkapa vain 50 kW:n tehoa vastaavalla vastamomentilla, niin moottori kehittää vain nuo tarvittavat 50 kW ja ottaa verkostakin pätötehoa vain 50 kW tuota kuormitusastetta vastaavan oman häviötehonsa, yhteensä ehkä vajaat 55 kW.
Kaivinkoneen dieselmoottori pyörii työssä jokseenkin vakiokierroksilla sekin. Vastamomentin kasvaessa pumppu lisää poltantiaineen syöttöä pyrkien pitämään kierrokset ylhäällä. Ero sähkömoottorikäyttöön nähden ei ole mitenkään dramaattinen.Juu, en yhtään epäile etteikö tuo moottorilapio olisi täyshydraulinen kuten koneet nykyään ovat. Sitä en yrittänyt esittääkään.
En keksinyt parempaakaan ilmausta tuolle reserville... sitä tarkoitin, että dieselin moottori pyörii työkäytössä useimmiten suurimman väännön kierrosluvulla, jolloin hyötysuhde on parhaimmillaan ja täten polttoaineen kulutus tuotettua tehoyksikköä kohden pienimmillään.
Suurin tehohan saavutetaan yleensä sitten pikkusen korkeammilla kierroksilla kun taas sähkömoottori pyörii "aina" nimelliskierrosluvulla.
Se olisi mielenkiintoista tietää miten käytännön työssä nuo eri voimanlähteet eroaa toisistaan vai onko niillä mitään eroa. Itte olen ajanut vain sähkötrukkia, joten sen lähempää tuttavuutta en ole tehnyt sähkökäyttöisiin hydraulisiin mobiileihin. - Vili Elelijä
mörkö kirjoitti:
Juu, en yhtään epäile etteikö tuo moottorilapio olisi täyshydraulinen kuten koneet nykyään ovat. Sitä en yrittänyt esittääkään.
En keksinyt parempaakaan ilmausta tuolle reserville... sitä tarkoitin, että dieselin moottori pyörii työkäytössä useimmiten suurimman väännön kierrosluvulla, jolloin hyötysuhde on parhaimmillaan ja täten polttoaineen kulutus tuotettua tehoyksikköä kohden pienimmillään.
Suurin tehohan saavutetaan yleensä sitten pikkusen korkeammilla kierroksilla kun taas sähkömoottori pyörii "aina" nimelliskierrosluvulla.
Se olisi mielenkiintoista tietää miten käytännön työssä nuo eri voimanlähteet eroaa toisistaan vai onko niillä mitään eroa. Itte olen ajanut vain sähkötrukkia, joten sen lähempää tuttavuutta en ole tehnyt sähkökäyttöisiin hydraulisiin mobiileihin.> Itte olen ajanut vain sähkötrukkia
Sama vika rahikaisella. Eikä ole tullut ajettua edes sähkötrukkia noin kolmeen vuosikymmeneen. Silloin joskus 1972-74 ehti tulla tutuksi useampikin trukkimerkki ja -malli 1-6 tonnin nostokykyluokissa, niin sähkö-, kaasu- kuin dieselkäyttöisinäkin. Lansing-Bagnall, Towmotor, Clark, Hyster, Toyota, Valmet ja mitähän noita... Joskus ajoin Helsingin keskustan läpi iltapäivän ruuhkaliikenteessä Fordson Major Countylla, jonka perässä kärryllä oli kyydissä kaksikin Lansing-Bagnallia. Ai että autoilijat tykkäsivät!
Siitä jos mennään taaksepäin pari vuotta, niin silloin 60-luvun lopulla istuin tuuraajana pikku työrupeamia sellaisten konemerkkien pukilla kuin tässä juuri puhuttu Brøyt sekä Caterpillar ja Allis-Chalmers. Teloilla mennä lotisteltiin ja väliin pyörilläkin, työpainot 8-33 tonnia.
Agrikulttuuritraktoreista minulle on omakohtaisesti tutuin MF 35. Parilla sellaisella olen vähän peltotöitäkin tehnyt, mutta "kotipellolla" (parin aarin porkkana- ja pottumaalla) ei lapsuudessanikaan Gutbrod Terraa (4 hv) isompaa möyriäistä nähty.
Mitä sähkökulkuneuvoihin tulee, niin ratikalla (600 V DC) sekä sähköjunalla ja metrolla (25 kV AC) tulee Vili nykyisin ajaneeksi satunnaisesti - eikä edes itse ohjastaen vaan passiivisesti kyydissä istuen. Viimeiset 14 vuotta olen ajanut lähinnä senmerkkisillä työkoneilla kuin Osborne, Hewlett-Packard ja Dell. - Topias
mörkö kirjoitti:
Juu, en yhtään epäile etteikö tuo moottorilapio olisi täyshydraulinen kuten koneet nykyään ovat. Sitä en yrittänyt esittääkään.
En keksinyt parempaakaan ilmausta tuolle reserville... sitä tarkoitin, että dieselin moottori pyörii työkäytössä useimmiten suurimman väännön kierrosluvulla, jolloin hyötysuhde on parhaimmillaan ja täten polttoaineen kulutus tuotettua tehoyksikköä kohden pienimmillään.
Suurin tehohan saavutetaan yleensä sitten pikkusen korkeammilla kierroksilla kun taas sähkömoottori pyörii "aina" nimelliskierrosluvulla.
Se olisi mielenkiintoista tietää miten käytännön työssä nuo eri voimanlähteet eroaa toisistaan vai onko niillä mitään eroa. Itte olen ajanut vain sähkötrukkia, joten sen lähempää tuttavuutta en ole tehnyt sähkökäyttöisiin hydraulisiin mobiileihin.Se ero selviäisi ehkä jos vertailisimme dieselin ja sähkömoottorin vääntökäyriä.
>Suurin tehohan saavutetaan yleensä sitten
>pikkusen korkeammilla kierroksilla kun taas
>sähkömoottori pyörii "aina" nimelliskierrosluvulla.
Oikeastaan sähkömoottori (po. oikosulkumoottori) ei kehitä olleenkaan vääntöä pyöriessään "nimelliskierrosluvulla", jos sillä tarkoitetaan tahtipyörimisnopeutta. Vääntöä alkaa kehittyä vast kun syntyy jättämää. Normaalisti jättämä on esim. 8 - 15 %:n välillä. Sähkömoottori kehittää sitä paitsi erittäin suuren väännön myös alhaisella kierrosluvulla (jopa 0 r/min)!
>Se olisi mielenkiintoista tietää miten käytännön
>työssä nuo eri voimanlähteet eroaa toisistaan vai
>onko niillä mitään eroa.
Eipä ole tuosta kokemusta, mutta voisi ajatella vaikkapa, miten eroaa sähköveturi samantehoisesta dieselveturista ominaisuuksiensa perusteella.
Veikkaisin parempaa sitkeyttä. Toisaalta hydrauliikassakin on koko joukko säätömahdollisuuksia, joilla voidaan sovittaa dieselin ominaisuudet kaivutyöhön vastaaviksi?
En tiedä löytyikö ajatusmalli tästä... - mörkö
Vili Elelijä kirjoitti:
> Itte olen ajanut vain sähkötrukkia
Sama vika rahikaisella. Eikä ole tullut ajettua edes sähkötrukkia noin kolmeen vuosikymmeneen. Silloin joskus 1972-74 ehti tulla tutuksi useampikin trukkimerkki ja -malli 1-6 tonnin nostokykyluokissa, niin sähkö-, kaasu- kuin dieselkäyttöisinäkin. Lansing-Bagnall, Towmotor, Clark, Hyster, Toyota, Valmet ja mitähän noita... Joskus ajoin Helsingin keskustan läpi iltapäivän ruuhkaliikenteessä Fordson Major Countylla, jonka perässä kärryllä oli kyydissä kaksikin Lansing-Bagnallia. Ai että autoilijat tykkäsivät!
Siitä jos mennään taaksepäin pari vuotta, niin silloin 60-luvun lopulla istuin tuuraajana pikku työrupeamia sellaisten konemerkkien pukilla kuin tässä juuri puhuttu Brøyt sekä Caterpillar ja Allis-Chalmers. Teloilla mennä lotisteltiin ja väliin pyörilläkin, työpainot 8-33 tonnia.
Agrikulttuuritraktoreista minulle on omakohtaisesti tutuin MF 35. Parilla sellaisella olen vähän peltotöitäkin tehnyt, mutta "kotipellolla" (parin aarin porkkana- ja pottumaalla) ei lapsuudessanikaan Gutbrod Terraa (4 hv) isompaa möyriäistä nähty.
Mitä sähkökulkuneuvoihin tulee, niin ratikalla (600 V DC) sekä sähköjunalla ja metrolla (25 kV AC) tulee Vili nykyisin ajaneeksi satunnaisesti - eikä edes itse ohjastaen vaan passiivisesti kyydissä istuen. Viimeiset 14 vuotta olen ajanut lähinnä senmerkkisillä työkoneilla kuin Osborne, Hewlett-Packard ja Dell.Ihan tarkennuksena, että tuo sähkötrukki siis sähköhydraulisista mobiileista... Kaikensortin härveleitä sitä on tullut muuten ajettua, sähköisistä tuon trukin lisäksi tosin vain L-B:n lentokoneveturia, muuten käyttövoimana on ollut lähinnä maaöljytisleet. Alusta on vaihdellut lentokentän asvaltin ja turvesuon välillä.
Nykyinen työkonekanta on myös pikkuisen kevyempää luokkaa, IBM:ää ja HP:ta, ...tosin tuon HP:n unix-työaseman upsi ei ole ihan kevyt... - Mörkö
Topias kirjoitti:
Se ero selviäisi ehkä jos vertailisimme dieselin ja sähkömoottorin vääntökäyriä.
>Suurin tehohan saavutetaan yleensä sitten
>pikkusen korkeammilla kierroksilla kun taas
>sähkömoottori pyörii "aina" nimelliskierrosluvulla.
Oikeastaan sähkömoottori (po. oikosulkumoottori) ei kehitä olleenkaan vääntöä pyöriessään "nimelliskierrosluvulla", jos sillä tarkoitetaan tahtipyörimisnopeutta. Vääntöä alkaa kehittyä vast kun syntyy jättämää. Normaalisti jättämä on esim. 8 - 15 %:n välillä. Sähkömoottori kehittää sitä paitsi erittäin suuren väännön myös alhaisella kierrosluvulla (jopa 0 r/min)!
>Se olisi mielenkiintoista tietää miten käytännön
>työssä nuo eri voimanlähteet eroaa toisistaan vai
>onko niillä mitään eroa.
Eipä ole tuosta kokemusta, mutta voisi ajatella vaikkapa, miten eroaa sähköveturi samantehoisesta dieselveturista ominaisuuksiensa perusteella.
Veikkaisin parempaa sitkeyttä. Toisaalta hydrauliikassakin on koko joukko säätömahdollisuuksia, joilla voidaan sovittaa dieselin ominaisuudet kaivutyöhön vastaaviksi?
En tiedä löytyikö ajatusmalli tästä...Kyllä vaan ymmärsin mitä tarkoitit, yritin vaan vähän kansanomaisemmin tuoda julki aatoksiani.
Polttomoottori ja sähköhän on muutenkin mielenkiintoinen tapa tuottaa tehoa ja siirtää sitä. Esim. dieselsähköinen veturi- onko se DR-16- vai mikä... siinähän dieselin teho siirretään sähköisesti ja ohjaus tapahtuu elektroniikalla, ei siinä tosin taida ihan taajuusmuuttajaa olla...
Ja Azipod laivoissa...
Polttomoottori on kuitenkin vielä se laite, jolla kemiallien energia saadaan parhaiten muutettua mekaaniseksi liikkeeksi ja edelleen sähköenergiaksi. Tämä siis kun kyse on mukana liikutettavasta polttoainevarastosta... - Vili Elelijä
Topias kirjoitti:
Kuvassa on Bröyt X 20 TL.
Väritys kyllä viittaa Åkermanniin.Samainen Google-kuvahaku pukkasi linkin tämmöisen:
http://www.betong.no/prosjekter/dekor.html
Upea kuva tuo, jonka alla on teksti "Søyle med sokkel for Brøyt gravemaskin"! Betonifirma siinä mainostaa valamaansa betonipylvästä/jalustaa, jonka nokkaan on nostettu 60-lukulainen Kaikkien Bröyttien Äiti (tai no, pelkkä ylävaunu) mainospatsaaksi. Kaikkea se norskipoika keksii!
Muistelen, että nimi Brøyt oli väännetty jollain tapaa valmistajafirman perustajaveljesten nimestä ("Brødr. Søyland", luullakseni). - Meni
Vili Elelijä kirjoitti:
> ja sitäpaitsi hyötysuhde on ihan toista
> luokkaa kuin polttomoottorilla
Pitää toki paikkansa. Tuollaisen 160 kW:n kolmivaihemoottorin hyötysuhde on varmasti pitkälti päälle 90 %.
Pidetään kuitenkin mielessä, että sähkömoottorin nimellisteho on sen OTTOteho eli sähköteho, jonka se ottaa verkosta! Jos 160 kW:n moottorin hyötysuhde on 95 %, on sen akselin kuormitettavuus 152 kW ja hukkalämpöä syntyy 8 kW eli kohtalaisen sähkökiukaan verran.
Dieselmoottorin nimellisteho on puolestaan sen ANTOteho. Jos tuo Brøytissä oleva Volvon moottori kehittää täydellä rähinällä vaikkapa 40 prosentin hyötysuhteella 227 kW, on polttoaineen palaessa vapautuva lämpöteho peräti 567,5 kW eli harakoille menee 340,5 kW (42,5 kertaa 8 kW:n kiukaan teho).Ainakin silloin kun aikoinani opiskelin sähkötekniikkaa eri oppilaitoksissa (yhteensä 10 lukuvuotta) oli sähkömoottorin leimattu teholukema sen akselilta ANTAMAteho. Ottotehon saa kun tietää hyötysuhteen. Ja jos aletaan virtojakin laskea, niin pitää tietää cosfii.
Muuten kolmivaihejärjestelmässä teho ei olekkaan vaihevirta x pääjännite. Vaan tämä on vielä kerrottava neliöjuuri kolmella,(kuten eräskin luokkatoveri moneen kertaan kiroili kokeiden jälkeen). - Vili Elelijä
Meni kirjoitti:
Ainakin silloin kun aikoinani opiskelin sähkötekniikkaa eri oppilaitoksissa (yhteensä 10 lukuvuotta) oli sähkömoottorin leimattu teholukema sen akselilta ANTAMAteho. Ottotehon saa kun tietää hyötysuhteen. Ja jos aletaan virtojakin laskea, niin pitää tietää cosfii.
Muuten kolmivaihejärjestelmässä teho ei olekkaan vaihevirta x pääjännite. Vaan tämä on vielä kerrottava neliöjuuri kolmella,(kuten eräskin luokkatoveri moneen kertaan kiroili kokeiden jälkeen).Minulla on varaa antaa periksi. "Kun insinööri ja ratakisko ottavat yhteen, niin viisaampi (ratakisko) taipuu." ;o) En todellakaan ole mikään paksusähköekspertti. Väitteeni tyyppikilven teholukeman merkityksestä oli kuin olikin puhtaasti mutu-tietoa!
En muuten tainnut missään puheenvuorossani laskea virroille mitään numeerisia arvoja - arvelinpahan vain, että alemmalla jännitteellä on ampeereille haettava paksumpaa köyttä kulkutieksi. Jos lukuarvoja esiintyi, niin ne olivat kai muiden laskemia?
Tehokerroin cos φ on minulle sinänsä tuttu termi lainsäätäjä Georg Simon Ohmin pykälien ohella. Sähkövoimatekniikkaa olen joskus opiskellut jonkinlaisena sivu-/hanttiaineena.
"Siemens tuntee sähkön - ja myös Strömberg on kuullut siitä puhuttavan." Jälkimmäisen julkaisema "Sudenpentujen käsikirjakaan" ei suoraan mainitse (ainakaan lyhyen silmäyksen perusteella), tarkoittaako moottorin nimellisteho sen otto- vai antotehoa.
Suurkiitos oikaisusta! - Vilille
Vili Elelijä kirjoitti:
Minulla on varaa antaa periksi. "Kun insinööri ja ratakisko ottavat yhteen, niin viisaampi (ratakisko) taipuu." ;o) En todellakaan ole mikään paksusähköekspertti. Väitteeni tyyppikilven teholukeman merkityksestä oli kuin olikin puhtaasti mutu-tietoa!
En muuten tainnut missään puheenvuorossani laskea virroille mitään numeerisia arvoja - arvelinpahan vain, että alemmalla jännitteellä on ampeereille haettava paksumpaa köyttä kulkutieksi. Jos lukuarvoja esiintyi, niin ne olivat kai muiden laskemia?
Tehokerroin cos φ on minulle sinänsä tuttu termi lainsäätäjä Georg Simon Ohmin pykälien ohella. Sähkövoimatekniikkaa olen joskus opiskellut jonkinlaisena sivu-/hanttiaineena.
"Siemens tuntee sähkön - ja myös Strömberg on kuullut siitä puhuttavan." Jälkimmäisen julkaisema "Sudenpentujen käsikirjakaan" ei suoraan mainitse (ainakaan lyhyen silmäyksen perusteella), tarkoittaako moottorin nimellisteho sen otto- vai antotehoa.
Suurkiitos oikaisusta!Mukava saada kiitoksia.
Tuo virtalaskelma ei ollut suoranaisesti Vilille tarkoitettu ainakaan moitteeksi, laitoinpa vain tarkennukseksi. Minä kun opiskelin sähkötekniikkaa pääaineena ja sitten noita Nygrenin Höyrykattiloita ja -koneita ja muita konejuttuja siinä sivussa.
Empä muuten löytänyt näin äkikseltään tuosta ABB:n "Teknisiä Tietoja ja Taulukoita" kirjasta vuodelta 2000 mainintaa että se on akseliteho. Lienee jäänyt mieleeni Paavolan sähkötekniikan oppikirjasta jota joskus -60 luvulla tuli luettua.
Siinä mielessähän sähkömoottorit eroavat esim dieseleistä, että sähkömoottoriin leimattu (jatkuvan käytön) teho on todella siitä otettavissa jatkuvasti ja sitten vielä ylikuormitustakin hetkellisesti. Polttomoottoreissahan puhutaan yleensä maksimitehosta jota enempää siitä ei saada (ruiskutusmäärä on rajoitettu) eikä saa ottaa sitäkään kuin hetkellisesti, esim 1 tunti 12 tunnin välein ja max 500 tuntia vuodessa. Normaalikäytössä dieseliä ajetaan sitten huomattavasti pienemmällä teholla. Näitä normeja on sitten pilvin pimein ja tehoja on ainakin generaattorikäytöissä, stand by, prime, continous ja mitä muita lieneekään. - Topias
Meni kirjoitti:
Ainakin silloin kun aikoinani opiskelin sähkötekniikkaa eri oppilaitoksissa (yhteensä 10 lukuvuotta) oli sähkömoottorin leimattu teholukema sen akselilta ANTAMAteho. Ottotehon saa kun tietää hyötysuhteen. Ja jos aletaan virtojakin laskea, niin pitää tietää cosfii.
Muuten kolmivaihejärjestelmässä teho ei olekkaan vaihevirta x pääjännite. Vaan tämä on vielä kerrottava neliöjuuri kolmella,(kuten eräskin luokkatoveri moneen kertaan kiroili kokeiden jälkeen).>Muuten kolmivaihejärjestelmässä teho ei olekkaan
>vaihevirta x pääjännite. Vaan tämä on vielä
>kerrottava neliöjuuri kolmella,
Mielenkiintoista! kiitos tiedosta.
Muistelin tässä juuri, että mitenkäs se voitiinkaan laskea kolmivaihejärjestelmässä vaihejännite, kun tunnetaan pääjännite (ja päinvastoin) - eikös siinäkin tarvittu neliöjuuri kolmea?!...
:o)
Mielenkiintoinen luku siis! - ytimessä
Topias kirjoitti:
>Muuten kolmivaihejärjestelmässä teho ei olekkaan
>vaihevirta x pääjännite. Vaan tämä on vielä
>kerrottava neliöjuuri kolmella,
Mielenkiintoista! kiitos tiedosta.
Muistelin tässä juuri, että mitenkäs se voitiinkaan laskea kolmivaihejärjestelmässä vaihejännite, kun tunnetaan pääjännite (ja päinvastoin) - eikös siinäkin tarvittu neliöjuuri kolmea?!...
:o)
Mielenkiintoinen luku siis!Noinhan se menee. Siis pääjännite on neliöjuuri kolme kertaa vaihejännite.
Siitä seuraa vielä niinkin hieno matemaattinen totuus, että kolmivaihejärjestelmän teho voidaan myös laskea kaavasta 3 x vaihejännite x vaihevirta (jos jännite ja virta ovat kaikissa vaiheissa yhtä suuret). Epätasaisella kuormituksella lasketaan kaikkien vaiheiden tehot erikseen ja sitten vaan ynnätään. - nyt en ymmärrä
Topias kirjoitti:
Kyseessä on hybridimalli. Teräsosat ovat tosiaan kaapeliohjaimia ja kaapelikela näkyy ylävaunun alaosassa.
Kuussatasen moottoritehot ovat 158 kW (dieselkäyttö) ja 160 kW (suora sähkökäyttö).
Sähköllä kone toimii siis hieman terhakkaammin kuin dieselillä :o)
Käyttöjännite voi olla 660 v, 400 V (vakio voimavirta) tai 1000 V. Kolmivaihemoottori kun on kyseessä, niin 400 voltilla tarvitaan vähintään 135 A sulakkeet, käytännössä 150 A - siis 5x35 mm2 kaapeli.
Se on aika paksua se...Karkea nyrkkisääntö: 400 V kolmivaihejärjestelmässä saadaan vaihevirta kun teho kerrotaan luvulla 1,5. Siis 160 kW teho vastaa n. 240 ampeeria.
ABB:n kirjasta katsoin 160 kW moottorin ottovirran (nimellisellä 160 kW antoteholla) olevan 3000 1/min koneella (siis yksinapaparinen jonka todellinen kuormitettu pyörimisnopeus on tietysti jättämän verran alle tuon synkroonisen nopeuden) 270 A. Kas kun moottorin hyötysuhde on alle yhden ja cosfii on 0,89. Sulakkeen täytyisi tässä tapauksessa olla taulukon mukaan 400 A
Tämähän vaatii sitten jo ainakin 120 mm2 kaapelin (120 mm2 taipuisan liitäntäkaapelin suurin sallittu kuormitusvirta on 265 A). Kun sulake on noin suuri täytyy kaapelin olla pelkällä sulakesuojauksella vieläkin paksumpi ja jännitehäviökin on otettava huomioon jos syöttö on pitkä. Jos moottorilla no terminen ylikuormitussuoja, päästään johdonkin mitoituksessa ehkä tuolla 120 mm2 poikkipinnalla.
Tuolla olettamallasi 135 A virrallakin johtimen pitäisi olla mieluummin 50 mm2 jolle sallitaan (jatkuvaksi) virraksi 150 A. Onhan sitä tullut 35 neliöiselläkin tuota virtaa testauksissa ajettua, mutta kyllä siinä sitten narukin lämpiää. - tämä
nyt en ymmärrä kirjoitti:
Karkea nyrkkisääntö: 400 V kolmivaihejärjestelmässä saadaan vaihevirta kun teho kerrotaan luvulla 1,5. Siis 160 kW teho vastaa n. 240 ampeeria.
ABB:n kirjasta katsoin 160 kW moottorin ottovirran (nimellisellä 160 kW antoteholla) olevan 3000 1/min koneella (siis yksinapaparinen jonka todellinen kuormitettu pyörimisnopeus on tietysti jättämän verran alle tuon synkroonisen nopeuden) 270 A. Kas kun moottorin hyötysuhde on alle yhden ja cosfii on 0,89. Sulakkeen täytyisi tässä tapauksessa olla taulukon mukaan 400 A
Tämähän vaatii sitten jo ainakin 120 mm2 kaapelin (120 mm2 taipuisan liitäntäkaapelin suurin sallittu kuormitusvirta on 265 A). Kun sulake on noin suuri täytyy kaapelin olla pelkällä sulakesuojauksella vieläkin paksumpi ja jännitehäviökin on otettava huomioon jos syöttö on pitkä. Jos moottorilla no terminen ylikuormitussuoja, päästään johdonkin mitoituksessa ehkä tuolla 120 mm2 poikkipinnalla.
Tuolla olettamallasi 135 A virrallakin johtimen pitäisi olla mieluummin 50 mm2 jolle sallitaan (jatkuvaksi) virraksi 150 A. Onhan sitä tullut 35 neliöiselläkin tuota virtaa testauksissa ajettua, mutta kyllä siinä sitten narukin lämpiää.ei meinaa näkyä ? Auttaisiko tämä ?
- Vili Elelijä
nyt en ymmärrä kirjoitti:
Karkea nyrkkisääntö: 400 V kolmivaihejärjestelmässä saadaan vaihevirta kun teho kerrotaan luvulla 1,5. Siis 160 kW teho vastaa n. 240 ampeeria.
ABB:n kirjasta katsoin 160 kW moottorin ottovirran (nimellisellä 160 kW antoteholla) olevan 3000 1/min koneella (siis yksinapaparinen jonka todellinen kuormitettu pyörimisnopeus on tietysti jättämän verran alle tuon synkroonisen nopeuden) 270 A. Kas kun moottorin hyötysuhde on alle yhden ja cosfii on 0,89. Sulakkeen täytyisi tässä tapauksessa olla taulukon mukaan 400 A
Tämähän vaatii sitten jo ainakin 120 mm2 kaapelin (120 mm2 taipuisan liitäntäkaapelin suurin sallittu kuormitusvirta on 265 A). Kun sulake on noin suuri täytyy kaapelin olla pelkällä sulakesuojauksella vieläkin paksumpi ja jännitehäviökin on otettava huomioon jos syöttö on pitkä. Jos moottorilla no terminen ylikuormitussuoja, päästään johdonkin mitoituksessa ehkä tuolla 120 mm2 poikkipinnalla.
Tuolla olettamallasi 135 A virrallakin johtimen pitäisi olla mieluummin 50 mm2 jolle sallitaan (jatkuvaksi) virraksi 150 A. Onhan sitä tullut 35 neliöiselläkin tuota virtaa testauksissa ajettua, mutta kyllä siinä sitten narukin lämpiää.Kaapelissa on siis oltava vaihejohdot 3 × 120 mm2 tai mieluummin 3 × 150 mm2 ja lisäksi samanmoinen tai vähän pienemmälle virralle mitoitettu nollajohto.
Johtimet ovat tietenkin taipuisuusvaatimuksen takia monisäikeisiä. Jos ne kuitenkin oletetaan pyöreiksi ja umpinaisiksi (1-säikeisiksi), niin 120 mm2 olisi läpimitaltaan noin 12,4 mm ja 150 mm2 noin 13,8 mm (pii är toiseen ja päinvastoin, niinhän se kai meni!) Siihen sitten jokaisen johtimen ympärille erikseen ja vielä kaikkien neljän ympärille yhteisesti paksunpuoleiset eriste- ja suojakerrokset. Miten suuri mahtaa olla tuollaisen kaapelin kokonaisläpimitta? 40 mm, 50 mm vai peräti vieläkin paksumpi? - apuva
Vili Elelijä kirjoitti:
Kaapelissa on siis oltava vaihejohdot 3 × 120 mm2 tai mieluummin 3 × 150 mm2 ja lisäksi samanmoinen tai vähän pienemmälle virralle mitoitettu nollajohto.
Johtimet ovat tietenkin taipuisuusvaatimuksen takia monisäikeisiä. Jos ne kuitenkin oletetaan pyöreiksi ja umpinaisiksi (1-säikeisiksi), niin 120 mm2 olisi läpimitaltaan noin 12,4 mm ja 150 mm2 noin 13,8 mm (pii är toiseen ja päinvastoin, niinhän se kai meni!) Siihen sitten jokaisen johtimen ympärille erikseen ja vielä kaikkien neljän ympärille yhteisesti paksunpuoleiset eriste- ja suojakerrokset. Miten suuri mahtaa olla tuollaisen kaapelin kokonaisläpimitta? 40 mm, 50 mm vai peräti vieläkin paksumpi?Mapista löytyi tietoa vain 120 mm2 nelijohdinkaapeliin asti.
Kaapelityyppi H07RNN-F (450/750 V kumieristeinen liitäntäkaapeli). Käyttö liitäntäkaapelina kuivissa, kosteissa ja märissä ulko- ja sisätiloissa. Kestää myös keskiraskaita mekaanisia rasituksia.
Siis 4 x 120 mm2
Ulkohalkaisija 62 mm
Kokonaispaino 7850 kg/km
Kuparin paino 4608 kg/km
ja 4 x 50 mm2
40 mm
3200 kg
1920 kg
Vertailun vuoksi myös 5-johtimisen 50 mm2 kaapelin arvot (tässä on 3 vaihetta ja nolla ja suojamaa, edellisissä vain siis joko nolla tai suojamaa). Tämä on kai eri valmistajan, kun kuparin paino ei muutu ihan suhteessa
45 mm
4000 kg
2400 kg - Vili Elelijä
apuva kirjoitti:
Mapista löytyi tietoa vain 120 mm2 nelijohdinkaapeliin asti.
Kaapelityyppi H07RNN-F (450/750 V kumieristeinen liitäntäkaapeli). Käyttö liitäntäkaapelina kuivissa, kosteissa ja märissä ulko- ja sisätiloissa. Kestää myös keskiraskaita mekaanisia rasituksia.
Siis 4 x 120 mm2
Ulkohalkaisija 62 mm
Kokonaispaino 7850 kg/km
Kuparin paino 4608 kg/km
ja 4 x 50 mm2
40 mm
3200 kg
1920 kg
Vertailun vuoksi myös 5-johtimisen 50 mm2 kaapelin arvot (tässä on 3 vaihetta ja nolla ja suojamaa, edellisissä vain siis joko nolla tai suojamaa). Tämä on kai eri valmistajan, kun kuparin paino ei muutu ihan suhteessa
45 mm
4000 kg
2400 kgKiitokset valistuksesta! Paksumpaa on kuin kuvittelinkaan.
10 metrin vyyhdissä on jo heiveröisemmällä hepulla kantamista - 78,5 kg!
Itse olen ollut tekemisissä tuollaisten 200-300 ampeerin virtojen kanssa joskus 1960-luvun lopulla, kun tein maansiirtokaluston kunnostushitsauksia kouluaikaisena "sivuharrastuksena". Kuusimillistä tavallista ja viisimillistä suurriittopuikkoa poltettiin paksuimmillaan. Virta saatiin "pyörivästä" hitsauskoneesta, jossa on 3-vaihemoottori ja samalla akselilla tasavirtagenu. Käyttämäni koneen virranantokyky oli max. 320 A.
- puuhaguru
Agrekaattihan sinne on pantu sähköä tuottamaan, kun nosturilla pinkataan rautaromua.
- Topias
Oikea vastaus - onnittelen!
Koneen katolla on tosiaan generaattori, jota tarvitaan kun konetta käytetään magneettikoneena.
- Vili Elelijä
Maanantaihuomenia, palstalaiset!
Enpäs käväissyt viikonloppuna "kanavalla" enkä siis ollut mukana visakisassa. Oma arvaukseni olisi ollut myös aggregaatti / sähkön tuottaminen. Rautaromumagneettia en kuitenkaan tullut ajatelleeksi, vaan kuvittelin, että kone on tehty alun perin sähkökäyttöiseksi (monet isot laakakauhakoneet ovat sellaisia!) ja aggregaatti on lisätty jäljestä päin koneen saamiseksi omavaraiseksi käyttövoiman tuoton suhteen, sähköttömiä työmaita ajatellen.
Norjalaista Brøyt X2 -konetta olen päässyt ohjastamaan korkeimman omakätisesti joskus 1960/70-lukujen vaihteen tienoilla (tosin vain tilapäiskuskina). Ei se mikään kuskien suuri suosikki ollut - kaivulaitteella "kuokkimalla" tapahtuvan työkohteissa liikkumisen kömpelyys alkoi ottaa päähän pidemmän päälle! Kaivamaan kone oli kuitenkin melkoisen tehokas ja nopea aikalaisekseen. Alavaunun yksinkertaisuus näkyi myös koneen ostohinnassa. Isäntien ja kuskien intressit menivät täten tavallaan hiukan ristiin. Ajamassani Brøytissä oli muistaakseni Perkinsin diesel, teholuokka n. 80 hv. Kauhakoko saattoi olla tuollaiset 600-700 litraa. - Pisarus
Topias,
sinä kun taidat tuntea Hatti Jahusen: voisitko kysäistä miekkoselta, missä se heinäkuussa valmistuvaksi luvattu Lokomo-sivu oikein viipyy?
Asiaa tuntemattomille: Hatilla on painavaa kaivuriasiaa osoitteessa http://www.hattijahunen.com/kaivurit/- muuan
Tietääkseni ukko on Jemenissä tai siellä päin (joissakin hämärissä urakointipuuhissa?) eikä ole tietoa milloin palaa.
- Pisarus
muuan kirjoitti:
Tietääkseni ukko on Jemenissä tai siellä päin (joissakin hämärissä urakointipuuhissa?) eikä ole tietoa milloin palaa.
Se sieltä äkkiä takaisin Takomoon näppiksen ääreen, Lokomo-juttua takomaan. BIKOM!
(Kuulemeni mukaan eräs Turun Laivastoaseman kantapeikko käytti tuota sanaa "BIKOM" eräänlaisena yleisenä vahvistusvoimasanana käskynannoissaan n. 3 vuosikymmentä sitten. Mahdolliset yhtymäkohdat englannin "become"-sanaan eivät ole tiedossani.) - muuan
Pisarus kirjoitti:
Se sieltä äkkiä takaisin Takomoon näppiksen ääreen, Lokomo-juttua takomaan. BIKOM!
(Kuulemeni mukaan eräs Turun Laivastoaseman kantapeikko käytti tuota sanaa "BIKOM" eräänlaisena yleisenä vahvistusvoimasanana käskynannoissaan n. 3 vuosikymmentä sitten. Mahdolliset yhtymäkohdat englannin "become"-sanaan eivät ole tiedossani.)Ei se ukko mitään nettisivuja tekisi vaikka olisi Suomessakin. Kuulemani mukaan teettää niitä jollakin harrastelijalla. Maksaakin vielä kaiten sille ihan sikahintoja mokomasta tuhertamisesta. On siinä tyyppi keksinyt pisneksen kun ukkoa rahastaa.
Ne on muuten ne lokomosivut kuitenkin päivitetty, huomasin juuri. - Pisarus
muuan kirjoitti:
Ei se ukko mitään nettisivuja tekisi vaikka olisi Suomessakin. Kuulemani mukaan teettää niitä jollakin harrastelijalla. Maksaakin vielä kaiten sille ihan sikahintoja mokomasta tuhertamisesta. On siinä tyyppi keksinyt pisneksen kun ukkoa rahastaa.
Ne on muuten ne lokomosivut kuitenkin päivitetty, huomasin juuri.> Ne on muuten ne lokomosivut kuitenkin
> päivitetty, huomasin juuri.
No joo - jos sukeltaa sivuston Sivukartta-osioon, niin toimiva Lokomo-linkki tosiaan löytyy. KIITOS! Kaivurit-osiossa linkkiä ei kuitenkaan ole tehty vielä toimivaksi ja Lokomo-sivujen luvataan valmistuvan 7/2003 kuten tähänkin saakka.
Saisi Ukko antaa Toimittajalle satikutia, konsa palajaa Jemenistä! - ...
muuan kirjoitti:
Ei se ukko mitään nettisivuja tekisi vaikka olisi Suomessakin. Kuulemani mukaan teettää niitä jollakin harrastelijalla. Maksaakin vielä kaiten sille ihan sikahintoja mokomasta tuhertamisesta. On siinä tyyppi keksinyt pisneksen kun ukkoa rahastaa.
Ne on muuten ne lokomosivut kuitenkin päivitetty, huomasin juuri....
- muuan
Pisarus kirjoitti:
> Ne on muuten ne lokomosivut kuitenkin
> päivitetty, huomasin juuri.
No joo - jos sukeltaa sivuston Sivukartta-osioon, niin toimiva Lokomo-linkki tosiaan löytyy. KIITOS! Kaivurit-osiossa linkkiä ei kuitenkaan ole tehty vielä toimivaksi ja Lokomo-sivujen luvataan valmistuvan 7/2003 kuten tähänkin saakka.
Saisi Ukko antaa Toimittajalle satikutia, konsa palajaa Jemenistä!>Kaivurit-osiossa linkkiä ei kuitenkaan ole tehty
>vielä toimivaksi
Tuohon auttaa kun painaa päivitä-nappia... - kaivingkonemies
muuan kirjoitti:
Tietääkseni ukko on Jemenissä tai siellä päin (joissakin hämärissä urakointipuuhissa?) eikä ole tietoa milloin palaa.
Vieläkö Hatti Jahunen on Jemenissä? Miten lienee ukolle käynyt?
- 10 v vanha juttu
Piti sitten nostaa ylös...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin
Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.6568023Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun
Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä4672306Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi
Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl2332228- 1471803
Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!
Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi281302Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?
Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka511244Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta
Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule1131186Ootko onnellinen kun ei tarvitse
nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.65855Steppuli veressä
Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.59841Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä
Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill7769