Suurin osa vuotovahinkojen kartoituksista on ja niihin liittyvistä kuivauksista on turhaa, vuotovahinkoa selvittämään tilattu kuivausliike on vähän sama asia kun laitetaan pässi kaalimaan vartijaksi, on aika helppo myydä kuivaus kohteeseen vaikka todellisuudessa sen tarvetta ei olisikaan....Nykyiset kumppanuussopimukset kuivausliikkeiden ja vakuutustarkastajien kesken takaavat sen, että molemmilla edellämainituista on kivaa....kuivausliike käärii hyvät rahat ja vak.tarkastaja saa muuten "vähän hyvää" . Se, miten asiakas voi siihen vaikuttaa on estetty sillä, että vakuutusyhtiöt määrää mistä työ tilataan, aikamoista kilpailun rajoittamista ja asiakkaan harkintakyvyn aliarviomista...ja muistakaa vaatia, että kuivaustarve selvitetään oikeilla mittauksilla (ei pintamittaus) ja jos kuivataan, että loppumittaus tehdään oikein (ei pintamittaus)...
Kuivaus on kusetusta!!!
hölmistynyt
174720
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Pidetäänpä käsitteet järjestyksessä.
Kuivaus EI ole kusetusta.
Kuivauksessa kuten kaikessa muussakin rahalla ostettavassa toiminnassa VOIDAAN kusettaa.
niille kuivausliikkeille jotka kuivavaat väärin ja paikat jäävätkin märiksi. Niin, että kusetustako tavallaan sekin?
Juuri näinhän se on. Kivan takaa jälkivahinkojen torjuntayhdistys, johon kuuluvat kuivausfirmat ja vakuutusyhtiöt. Muille kuin ry:n jäsenille ei vakuutustarkastajat hommia anna eikä muut yhdistykseen pääse. Piiri pieni se vaan pyörii. Muuten mitähän kuluttaja- ja kilpailuviranomaiset sanovat tälläisestä suljeusta kartellista, johon ei uusia jäseniä oteta.
Ja voi pojat, miten kivaa meillä on ja kyllä me sitten naureittiin. Näinhän ne hommansa hoitavat.
Saas nähdä kuinka kauan vakuutusyhtiöt voivat antaa kusettaa itseään. Maksavat asiakkaat taas ovat ihan toivottomassa asemassa.
Muuteen suurin osa kosteista rakenteista kuivuisi ihan itekseenkin eikä tarttis maksaa mitään. Älytöntä kuivatella kuukausikaupalla betonilattioita ja -seiniä. Kieltäytykää ottamasta kuivaimia tälläisiin kohteisiin.
"Muuteen suurin osa kosteista rakenteista kuivuisi ihan itekseenkin eikä tarttis maksaa mitään. Älytöntä kuivatella kuukausikaupalla betonilattioita ja -seiniä. Kieltäytykää ottamasta kuivaimia tälläisiin kohteisiin."
http://www.rakennusliitto.fi/rakentaja-lehti/rakentaja_nro_2_24_1_2007/tyoterveyslaitos_varoittaa_raken/
Homevaurio syntyy uskomattoman nopeasti. Kun vesi tai kosteus pääsevät huoneenlämpöisiin rakenteisiin, homevaurio syntyy kahdessa päivässä, ellei mitään tehdä. *)
- Vaurio ei poistu kuivaamalla, vaan ainoastaan poistamalla mikrobeja kasvavat materiaalit laajalti yli vauriorajojen, Lapinlampi huomautti.
Vaikka homevaurio olisi kuivunut, sekin on Lapinlammen mukaan terveydelle vaarallinen.
*) "ellei mitään tehdä" TARKOITTAA, ETTÄ KUIVAUS ON ALOITETTAVA VÄLITTÖMÄSTI, JOTTEI HOMEKASVUSTOJA EHDI SYNTYÄ.
Tiedoksesi lisäksi, että myös betoni homehtuu.
näitä kuivataan ja puretaan usein "turhaan". Ei vakuutusyhtiöillä ole intressejä kuivata, kyllä se yleensä on se vakuutuksenottaja kun vaatii että puretaan hirveästi ja kuivataan pitkään. Kuivaustapauksessa vakuutusyhtiö maksaa kaiken muun paitsi omavastuun verran kuivauksen ja välittömien vahingojen korjauskuluista. Tämän järjettömän homehysterian takia rakenteita puretaan ja kuivataan kun pelätään sitä hometta.
Kyllä kosteutta on ollut aina rakennuksissa ja mikrobeja rakenteissa, niitä vain ei ole tiedostettu niin kuin nykyään. Ihmiset pelkäävät kaikenmaailman provokatiivisten ohjelmien takia että home tulee ja tuhoaa kaiken. Järki hoi! Mikrobit / sienet / bakteerit vaativat elääkseen lämpöä (mutta ei liikaa), kosteutta ja ravintoa
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kosteusvauriot/mikrobit/mikrobikasvun_edellytykset/
http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kosteusvauriot/mikrobit/katsaus_mikrobeihin/.
Okei usein on kosteutta ja ravintoa, mutta ei sitä lämpöä, joskus taas kosteutta ja lämpöä, mutta niekasti taasen ravintoa. Kyllä usein näistä mikrobeista pääsee eroon ihan vain sopivalla myrkyllä (desinfiointiaineella)... Kohtuus kaikessa, home vouhotuksessakin.
Kiitos ja kuulemiin!
Nyt kyllä kirjoottelet asioista, joista et itse tiedä mitään. Siteeraat muiden kirjotuksia ja irrotat ne asiayhteydestä.
Betoni ja useimmat muut kivianesmateriaalit EIVÄT HOMEHDU. Tietysti päältä pitää poistaa kastuneet,. homehtuvat materiaalit. Tarvittaessa betonipinta voidaan ja on usein syytäkin suojata tarkoitukseen sopivalla mikrobikasvun estävällä liuoksella.
Kuivausfirmat toimivat siinäkin mielessä virheellisesti,että kastuneita materiaaleja lämmitellään ja tuuletellaan niin, että ne saadaan homehtumaan oikein kunnolla. Tämän jälkeen tehdään lisää purkuja ja erilaisilla haitallisilla kemikaaleilla ja hajusteilla yritetään peitellä homeongelmaa. Kuivatusken aikainen kemiallinen suojaushan pitäisi tietysti tehdä heti alkuunsa mahdollisimman pian ennekuin homehtumista on tapahtunut.
Ollaan pahasti myöhässä ja toimittu tosi hölmösti, kun kemikaaleja käytetään jälkikäteen kun homma on jo housuissa. Eihän hilloihinkaan Atamonia lisätä sen jälkeen kun hillot ovat jo homeessa vaan heti kun hillot on keitetty pantu purkkiin. Tarkoitushan on, ettei homehtumista tapahtu ollenkaan.
Toisin kuin luulet, niin rakennusten homeongelmat tässä mittasuhteessa ovat uusi ilmiö. Ennen rakennettiin mäen päälle, sisällä ei suihkuteltu, pesty pyykkiä eikä vettäkään tuotu kuin ämpärillä sisään. Puulämmitys hoiti luonnollisen ilmanvaihdon hatarien rakenteiden läpi. Lattioita ei tiivistetty, jolloin tuulettuvan alapohjakin lämpeni eivätkä alapohjarakenteet homehtuneet kondenssikosteuden takia.
Terveyden kannalta ehkä suurin ongelma on nykyajan rakennusmateriaalit. Kun mikrobit kasvavat näissä kemian teollisuuden tuotteissa, niiden aineenvaihdutantuotteetkin voivat olla hyvin paljon myrkyllisempiä kuin luonnonmateriaaleilla kasvaessaan. Tämä on yksi syy, miksi Ruotsissakin on jo ymmärretty kieltää esim. kipsilevyt märkätiloissa ja tarkoituksena on kieltää ne myös tuulensuojalevyinä. Vastaavanlaisia ongelmia on myös esim. lastulevyjen, muovimattojen yms. kanssa.
Hometalojen mikrobien terveysvaikutusten kannalta on yhdentekevää ovatko ne eläviä vai "kuolleita" eli kaikki desinfiointiaineet ovat täysin turhia tai jopa pahentavat tilannetta. On mikrobeja, jotka kykenevät käyttämään niitä jopa ravintonaan. Rakennuksissa on aina riittävästi ravintoa mikrobeille eli kosteus on ainoa niiden kasvua säätelevä tekijä.
Hometalojen myrkyistä voit lukea esim. täältä:
http://yle.fi/akuutti/arkisto2000/250100.html
kun kaikki nämä rempparanet joskus tulevaisuudessa ehkä oppivat ymmärtämään, että myös betoni homehtuu ollaan edistytty jo paljon homeongelmien hoidossa. Massiivikivi ja betoni ovat kaksi aivan eri asiaa. Betonissa on jo itsessään valmiina mikrobeja odottamassa otollisia kasvuoloja.
En myöskään ymmärrä ajatuksenjuoksuasi, että kostuneen materiaalin lämmittäminen ja tuulettaminen kiihdyttäisi mikrobien kasvua. Lämpöolosuhteiden muutos voi korkeintaan vaikuttaa lajivalikoimaan. Miten ihmeessä perustelet sanomaasi? Onko sinulla lainkaan faktista tietoa mikrobien kasvulämpötiloista? Rakennuksissa viihtyy sekä mesofiiliset että termofiiliset mikrobit.
Siinä olet oikeassa, että se kemiallinen suojaus on myöhäistä tehdä enää, kun kakat ovat jo housussa.
Betonin homehtumisesta:
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2002b14.pdf
SISÄILMA JA TERVEYS – TIETOA RAKENTAJILLE
"Koska bakteereita ja sieni-itiöitä on aina
maaperässä, niitä on luonnostaan monissa
rakennusmateriaaleissa, hiekassa, betonissa,
tasoitteissa jne. Sienet ovat kasvuolosuhteiltaan
hyvin vaatimattomia.
Kasvuedellytyksistä kosteus on ainoa, joka
sieneltä voidaan rakennuksessa evätä. Homeen
kasvualustaksi kelpaa lasia ja metalleja
lukuunottamatta melkein mikä tahansa
materiaali: betoni, tasoitteet, laasti, lastulevy,
kipsilevy, muovi, lattiapäällysteet, tapetti
jne."
(siteeraus ei johdu siitä, ettenkö olisi myös itse voinut tekstiä kirjoittaa - se on lähinnä vahvistavaa lähdetietoutta, koska kirjoitan nimettömänä etkä siis ole tietoinen asiantuntijataustastani)
ottaen myös lasin sekä metallin pinnalla. vanhojen kesämökkien ikkunat hyvä esimerkki. katsokaa tarkkaa niin huomaatte lasihomeen joka tekee ikkunaan vaaleita läikkiä ja pilkkuja, sama home esiintyy myös maljakoissa ja muissa lasiesineissä. mahdoton saada pois. myös metallipinta voi homehtua ja pilata metallipinnan. lähtee tkoi hiomalla pois mutta itse pinta on homeessa ja homeen hapettama ja jopa rosteri näyttää ruosteiselta kun home oksidoi pinnan ja ruostuttaa
kun siellä on varmasti lämpöä välillä enemmän ja kosteutta myös, hiestä sekä muusta ihmisperäisestä jätteestä ravintoakin runsain mitoin. miksi siis ei homehdu...ainakaan meillä
Sitten joka ikinen 80-luvun kylppärin betonilattia on homeessa. Nimittäin siellä on tai ainakin on ollut ennen edellistä remonttia kosteutta esimerkiksi pari TUHATTA päivää.
Mitä pitäisi tehdä? Purkaa kaikki?
80-luvulla käytettiin kosteussulkuja. Monissa oli myös muovimatto vesieristeenä tai ammeellinen suihkukaappi tai kylpyammekin. Kosteusvaurioilta on voinut myös säästyä, jos tilat on suihkuttelun jälkeen aina kuivatettu lastalla ja jos tuuletus toimii.
Betoni ei vaan homehdu. Kysymys ei ole luulostani vaan tiedosta. Syynä siihen, että betoni ei homehdu on kaksi tosiasiaa.
Se, että homeitiöitä joutuu betonimassan sisään ja betoni on kosteaa ei riitää johtamaan betonin homehtumiseen. Eri asia on, että betonin pinnalle voi muodostua mikrobikasvustoja melko helpostikin on aivan eri asia.
En arvaa, en nojaa muiden väittämiin vaan tiedän.
Olet oikeassa, että inerttien materiaalien pinalla voi olla homekasvustoja on ihan totta. Itse materiaalit eivät kuitenkaan homehdu. Eli home kasvaa inerttien materiaalien pinnalla olevissa ravinnoksi kelpaavissa kerrostumissa ja hiukkasissa ei siis inertissä materiaalissa: lasissa, betonissa, teräksessä (kylläkin lasilla, betonilla ja teräksellä). Ehkä olemme tavallaan mollemmat oikeassa.
Olen ihan itse tutkinut homehtunutta betonia. Betoni on nimittäin huokoista materiaalia, jonka syövereihin mahtuu hyvin piileskelemään nämä mikroskooppisen pienet mikrobit. Se on totta, että betonin homehtuminen vaatii paljon pidempään jatkuneen kosteuden kuin monet muut materiaalit eivätkä mikrobipitoisuudet ole siinä yleensä yhtä suuria kuin monissa muissa materiaaleissa. Sen sijaan eri lajien määrä on siinä useimmiten esim. puuta paljon suurempi. Yleensä kyseessä on vanha betoni.
Sitten riippuu paljon siitäkin, missä käytössä betoni on ollut. Olet kai kuullut jyväskyläläisestä tapauksesta, kun betoninen viljasiilo yritettiin ottaa muuhun käyttöön pintapuhdistuksen jälkeen? Sitten osoittautui, että tämä betoni oli umpihomeessa - myös sisältä.
kuin esim. lasivillaeristeiden. Ihmiset ajattelevat, että lasivilla ei homehdu ja tottahan se onkin. Mutta, kun sitä lasivillan pintaa on mielettömät määrät siellä huokoisessa eristeessä, niin kyllä silloin voi sanoa, että eristeet ovat homeessa, vaikkei yksittäinen lasivillakuitu olisikaan sisältä homeessa. Betonissa on sitäpaitsi jo valmiina itsessäänkin paljon orgaanista materiaalia.
Varokaa kaikki, jotka asutte betonirakenteisissa taloissa. Talonne homehtuvat niin, että niitä ei saa edes kunnostettua. Näin tietää edellinen kirjoittaja. Että viljasiiloissakin, voi pyhä sylvi.
Ja minä kun tyhmänä luulin, ettei karbonatisoitumaton hetoni voi homehtua, kun sen pH on niin korkea. Mutta näköjään voi,voi. Taitaa myös kalkkisuolat ja silikaattiset kiviaineetkin kelvata homeiden ravinnoksi. Ja lasikin kuulemma homehtuu ja erityisesti rosteri, varokaa hyvät ihmiset.
Totta puhuen elkää hyvät ihmiset uskokokkaa kaikkee, mitä teille väitettää ja kirjotellaa !