täällä mennään aika viimisilläni ja odotetaan sitä h-hetkeä joka on tässä kuussa.
Ongelma on se et mun mies haluaa mennä dokailee joka viikonloppu johonki vetää ihan törkeät lärvit saattaa jopa sammua ennen klo23 enkä saa mistään kiinni ja oon superhuolissani ja sitten se tulee himaan ja raivoaa et miks se ei saa dokaa rauhassa ja käyttäytyy tosi agressiivisesti vaikkakin ei ole millän tavalla väkivaltanen. vituttaa kun tää on tällälen patti tilanne, tavallaan ymmärrän et pitää nähdä kavereitakin mutta ei musta oo mukavaa olla viikonloppuna yksin ja huolissani, enkä itse voi yhtään juhlia.. onko muilla tällästä "ongelmaa" vai voiko tätä ongelmaks sanoa?
Ongelma on se et mun mies haluaa mennä dokailee joka viikonloppu johonki vetää ihan törkeät lärvit saattaa jopa sammua ennen klo23 enkä saa mistään kiinni ja oon superhuolissani ja sitten se tulee himaan ja raivoaa et miks se ei saa dokaa rauhassa ja käyttäytyy tosi agressiivisesti vaikkakin ei ole millän tavalla väkivaltanen. vituttaa kun tää on tällälen patti tilanne, tavallaan ymmärrän et pitää nähdä kavereitakin mutta ei musta oo mukavaa olla viikonloppuna yksin ja huolissani, enkä itse voi yhtään juhlia.. onko muilla tällästä "ongelmaa" vai voiko tätä ongelmaks sanoa?
Vastaukset 12
Vanhimmat
tajuavan että enää ei voi juoda koska lähtö voi tulla koska vaan. mun äijä on joutunu oleen jo pari viikkoa ottamatta ku mun laskettu aika on 19. päivä. joutu vappunaki tyytymään pelkkään simaan :)
kanssa kaksin eloa...vai aatteletko että menojalan vipatus loppuu kun vauva syntyy...
Jos nyt on mennäkseen niin eiköhän juokse sittenkin.
Siis ehdottomasti miehes käyttäytyy niin super lapsellisesti että kannattaisko hieman miettiä onko hänestä isän/miehen esikuvaksi lapsellesi....!!!! se ei tule parantamaan tapojaan lapsen synnyttyäänkään kun on nyt jo niin hyvään vauhtiin päässyt. Asia voi mahdollisesti vain paheta kun/jos sitten lapsi valvottaa yöt/työviikot ja ollaan tosi väsyneitä niin siinähän on taas uusi syy miehellesi päästä vähän ottamaan/rentoutumaan/näkemään kavereita... ja jos menee vielä meuhkaamiseksi ottamisen jälkeen niin voi hyvänen aika! on siinä turvallinen isä lapselle ja tuki ja turva viimeisillään odottavalle puolisolle... jos ei puhe tehoa ja jos ei tosiaankaan miehes itse tajua käytöksensä lapsellisuutta niin minkä takia sinun pitäis kestää tuollasta isoa lasta josta on sulle vain ylimääräistä huolta...? mietinpä vain ja en kyllä itse kauaa kattelis...
Takana voi olla se, että mies pelkää näiden olevan hänen elämänsä viimeiset dokauskerrat vuosiin ja haluaa "vielä kerran ottaa kunnolla". Silloin jotenkin edes vähän pystyisi ymmärtämään tuota käytöstä vaikka törkeäähän se on silti. Jos ei ole tästä kyse, olisin huolissani miten ottaa osaa vauvan hoitoon sitten syntymän jälkeen.
Kuulostaa siltä, ettei miehesi ole kypsä isäksi. Tuskin hän muuttaa käytöstään, kun vauva syntyy. Kannattaa miettiä, haluatko lapsellesi tuollaisen miehen mallin. Luulisi miehesi ajattelevan sinunkin tunteitasi ja ymmärtävän, että et tosiaan välttämättä halua istua viikonloppuja yksin kotona. Eikö vauva ole teille yhteinen "projekti" ollenkaan?
Ellei hän pysty olemaan juomatta, siihenkin asiaan on hoitoa saatavilla ...
Minkä ikäisiä olette?..
ja on toivottu lapsi ettei kyseessä ole mikään vahinko vaikka nuoria ollaan
oppitunnin. Asiahan on et sinä olet raskaana, ei mies tai sun kaverit. Ne jatkaa bailausta.
Olen nähny tyyppejä joita vituttaa istuu kotona, sellaista se on raskaana olo! Ja jos menisit itse bailaa, niin on extra holtitonta menoo...
Sit kun vauva syntyy voi olla että mies kasvaa ja rupeaa auttamaan tai voi olla ettei. Jos sitä kiinnostaa enemmän bailailut kuin kotona istumiset, se kyllä menee baariin istumaan vaikka vauva on syntynyt.
Sulla ei auta nyt nokan koputtaminen. Itse olet miehesi valinnut ja raskaaksi tullut. Voit vain siis toivoa että sun mies kasvaa (turha sille on räyhätä se lähtee lätkii) ja valmistautua olemaan hyvä äiti lapsellesi. Muista, sun älyttömät bailailut ovat nyt OHI!
Voisitkohan yrittää jutella miehellesi joku arkipäivä tuosta ryypiskelystä? Humalaiselle on turha edes yrittää jutella. Oletko kertonut pelkääväsi joutuvasi synnyttämään yksin? Kysy häneltä miltä hänestä tuntuisi kuulla aamulla krapulassa että vaimo on jotunut laitokselle ja synnyttäny lapsen, kysy myös että miltähän lapsesta tuntuisi myöhemmin jos saisi kuulla että isää kiinnosti enemmän juopottelu kun lapsen syntymä. Kerro tunteistasi rehellisesti mutta rauhallisesti.
Toivon teidän molempien puolesta että miehesi tajuaisi tilanteen ja rauhoittuisi. Tosi asia on kuitenkin se että te olette vielä aika nuoria ja joillakin miehillä (tietysti myös joillakin naisillakin) menee pitkään ennen kun ns aikuistuminen onnistuu. Omassa ystäväpiirissäni on muutama mies jotka tajusivat vasta kolmekymppisinä mitä isyys vaatii, valitettavasti silloin oli jo myöhäistä siinä mielessä että vaimo oli jo muuttanut lapsen kanssa muualle. Se on lähes säälittävää kun kolmekymppinen mies tajuaa kaiken ikävän mitä on aiheuttanut.
Sitten on nämä tyypit jotka eivät koskaan aikuistu vaan baari ja ystävät pysyvät aina tärkeys järkestyksessä ensimmäisenä.
Yritä keskustella miehesi kanssa. Onko hänellä ketään sellaista ystävää joka ehkä ymmärtäisi sinua ja jota miehesi kuuntelisi? Voisitko ehkä vihjata hänelle jos hän puhuisi miehellesi? Entä miehesi vanhemmat, olisiko heistä apua tilanteeseen?
Avaa tietokone tämän ketjun kohdalta ja jätä kone auki niin että miehesi näkee tämän. Tai tulosta paperille ja pyydä lukemaan. Sitten kysyt että mitä tunteita tästä herää hänelle.
En neuvo syyttelemään sillä silloin hän on puolustus kannalla mutta keskustelu lienee ainut keino millä saatat saada hänet ymmärtämään tilanteen.
Meillä miestä joskus ottaa päähän myös että emme ravaa baareissa mutta minä olen hänelle sanonut että tätä raskautta on yhdessä toivottu ja tätä yhdessä eletään. En tietenkään mitään absolutistia miehestäni ole tekemässä, kyllä me istutaan iltaa kavereiden kanssa mutta lähinnä raskauden ehdoilla eli baareihin ei lähdetä eikä aamuun asti istuta. Juhannuksena menemme ystävän mökille mutta olemme sopineet että jos minulle tulee huono olo niin lähdemme kotiin. Mieheni on ymmärtänyt asian eikä se tunnu häntä häiritsevän. Toisaalta jos mietin että olisimme jo esim viisi vuotta sitten päättäneet hankkia lapsen niin tilanne olisi luultavasti vähän toisenlainen.
Minä en kuitenkaan koe että minun bailaukset olisivat bailattu ja raskaana ollessa pitäisi vaan istua kotona. Kyllähän sitä muutakin puuhaa voi keksiä kun baareissa juokseminen. Enkä minä ikuisesti raskaanakaan ole, kun lapsi syntyy niin se ei ikuisesti pysy imetettävänä. Kun imetys loppuu, voimme hyvin lähteä mieheni kanssa bailaamaan ja jättää lapsen isovanhemmille hoitoon.
Siitä sanoinkin et bailaukset on bailattu. Olet oikeassa siinä että voi paljo muutakin tehdä kuin istuu baarissa. Tää juttu nyt olikin baarissa istumisesta ja miehen juomisesta.
Olen tavannut tapauksia, jotka todellakin vielä juovat kun ovat raskaana. Ei todellakaan yhden tai kaksi, vaan ihan humalaan. Hirveetä katottavaa, yhdellä tulikin lapselle siitä seurauksia...
Ja se et kyllä sitä pääsee kun lapsi syntyy. Mulla ainakin käsitys muuttui kun lapsi syntyi. Ensinnäkin imetin muutaman kuukauden. Täytyy todellakin järjestellä asioita että pääsee ulos. Pumpata viikon ylimääräistä jne. Sit jos on liian kauan ulkona joutuu olee pumppu mukaan ja tyhjentää välistä. Seuraavana päivänä sit pumpata vielä roskiin. Sit kauheeta humalaa ei voi ottaa jos seuraavana päivänä haluaa lastaan hoitaa. Se ei oo reiluu lapselle, eikä helppoa itselle (päänsärky).
Sit itse ainakin huomasin et mulla oli morkkis kun olin ollut ulkona. Inhotti itseäni et olin ollu huono äiti ja jättäny lapsen toiselle katsottavaksi. Ja kun olin ulkona aina katsoin puhelinta et oisko viestejä et jotain on vialla.
Sen takia lopetin liiat ulosmenot. Minusta oli paljon antoisampaa olla kotona lapsen kanssa kuin baareja ravata.
Nyt kun lapsi on kasvanut (3,5v) on ollut helpompi lähteä. Mutta minä ainakin olen saanut elämääni enemmän nauttimalla äitiydestäni kuin baarikärpäsenä. Tai onko se sit se ikä mikä on alkanut painamaan :D.
voi harmi mikä tilanne sinulla :( Tuli oma elämäntilanne mieleen, meillä olisi aivan samanlainen tilanne (ikämmekin ovat tismalleen samat kuin teillä) ellen olisi ottanut asiaa vakavasti puheeksi samantien kun saatiin tietää että odotamme lasta. Meillä tosin raskaus niinkin alussa kuin rv 17 , mutta hyvin on mies pysynyt kotona. Sovimme, että hän saa ottaa pari kertaa kuukaudessa kun vauva masussa, kun vauva ulkona, juominen kotona loppuu kokonaan ja käynnit baarissa harvenee. En pistä pahaksi sitä jos muutaman vkon/kuukauden välein jossain käy, mutta sen useammib käydyt reissut ei ole tervetulleet meidän perheeseen ja mies aivan samaa mieltä. Olen ylpeä siitä kuinka vastuullisesti mies on asian ottanut ja ei enää edes halua lähteä kärpäsen lailla lentelemään paikkoihin vaan mieluummin haluaa tehdö minun kanssa kotona, tai jossain muualla kaikkea ihanaa - selvinpäin :) Ylpeä olen siksi, koska ennen hän oli todella kova menemään, jokaikinen vapaapävä meni tenutessa ja aina piti vetää täydet. Hän on siis todella kasvanut tässä muutaman kuukauden aikana ja näyttänyt olevansa kykeneväinen ja hyvä tuleva isä! Puhu sinäkin miehellesi ja sano ettet suostu tuollaista käytöstä katsomaan. Se ei ole mitään perhe-elämää! Alkoholi ja lapset eivät sovi yhteen!