Luonnonsuojelun nimissä kysyn: Miten pitäisi toimia karhun kohtaamis tilanteessa. Täällä pohjanmaalla naapurikunnassa oli nähty karhu viereisellä rehupellolla. Karhu ei ollut säikkynyt, vaikka viereisellä pellolla oli kylvöt käynnissä. Kysymys kuuluu: Mitkä ovat hyväksyttäviä PAMAUKSIA karhun säikäyttelyyn. Ilotulitteita taskussa TYKINLAUKAUS, PAPATTEJA, TAI VOIMAKAS MEKAFOONI. Haulikko lupaakin olen harkinnut, mutta ikävä on haulikkoa kantaa kaiken varalta. Olen aloittamassa suunnistusvaellusta lähimetsissä. Karhujen olisi pitänyt pysyä itäsuomessa, jossa ihmiset ovat tottuneet karhun läsnäoloon. Mutta tällä pohjanmaalla on pian kovat piipussa, jos metsissä ei saa turvallisesti liikkua, ja vielä pelkäämättä.
Karhujen ystävä
Mies pohjanmaalta
17860
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
haulikolla räiskimään, sellattesta karhu voi suuttua jos toki pelästyäkin, itellä ei sen kimmempia ongelmia ole ollut, kun koiran kanssa on oltu perämetsissä, kyllähän koira on selkeästi ilmaissut, että nyt tuolla on joku, joko karhu tai susi, yleensä on vain oltu ja annettu niidenkin olla, enemmän kiusaa on ollut hirvikärpäsistä. Tuolla on hauska kirjoitus jo 2005 tästä, lainaan siivun...
> Tuttava suorittaa näitä lentoja, joilla lasketaan hirvien määrää metsissä. Marja-aikaan metsässä on sulassa sovussa marjanpoimijat, karhut, sudet ja hirvet. Monikohan lähtisi marjaan jos tietäisi että muutaman sadan metrin päässä karhu tarkkaili häntä hänen ollessaan marjassa? >
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000009837703#22000000009837703
pidä paikkaansa sinun kirjoituksessasi. Sinä et ole pohjanmaalta, etkä mies. Pohjanmaalaiset, miehet ja ennenkaikkea miehet pohjanmaalta tietävät mitä pitää tehdä, eivätkä ämmien tavoin vedättele asioitaan pitkin maita ja mantuja.
Pohjalainen alkaa kehua itseään. Sehän siellä on aina ollu miehen mitta.
Minun ukkini,-itäsuomesta,- oli 1900-luvun kahtapuolen amerikoissa, ja eräässä saluunan nurkassa oli korttipöydässä tullut yhtä-äkkiä tappelu.
Puolikymmentä äijää oli alkanu nuijia yhtä huijaria,-jonka ärinän seasta oli kerran kuulunu "perkele"-sana.
Ukkini oli siitä paikasta ottanu loikan saluunan toisesta päästä apuun, että,-siellähän on suomalainen kusessa, ja siinä rytäkässä oli menny koko saluuna silpuksi remonttiin.
Loppujen lopuksi ukkini ja pohjalainen kävelivät saluunasta ulos, ja muu porukka oli jääny särkyneiden pöytien ja muun sotkun sekaan kuka mitenkin päin verissään pötkölleen.
Ukkini sanoi, että oli hänellä colttikin vyössä, mutta sitä ei tarvinnu.
Joten voisitteko pikkuhiljaa alkaa tajuamaan siellä pohjanmaallakin, että itäsuomalaiset auttavat suomalaista, milloin tilanne vaatii, eikä aleta kehumaan itseämme ihan huvin vuoksi, koska se ällöttää, ainakin meitä itäsuomen miehiä.
Karhuja on ympäri Suomea ja on varsinainen lottovoitto jos sellaiseen metsässä törmää. Karhu kuulee ja haistaa ihmisen kaukaa ja häipyy hyvissä ajoin. Ja vaikka se joutuisi yllätetyksi se ryntää samantien tiehensä tai tekee korkeintaan valehyökkäyksiä. Tällaisessa tilantessa kannnattaa kävellä pois tulosuuntaansa ja karhu lähtee toiseen suuntaan.
Helsinkiläiset rakastavat karhuja ja osaavat elää niiden kanssa. Otetaan vain kiinni kaikki karhut ja siirretään Helsinkiin.
traktorilla kohti. jos ei väistä, niin omapa on syynsä !
Nyt tuli hyvä kommentti. Kiitos puhut asiaa!!! Olen heti vapaaehtoinen pakettiautollani siihen siirto-operaatioon. Ja tiedän monta muutakin kansalaisaktivistia joukkoon. - Monesti kuulee komentteja, varsinkin eteläsuomalaisten suusta, että karhuja ja susia ei saa ampua. Vaan kantoja on suurennettava. On helppoa puoltaa tällaista kantaa, kun ne vaarat eivät koske itseä. Olisi se turisteille, eksoottinen mainoslause: Tulkaa kokemaan maailman karhuisin kaupunki Helsinki. Karhuilla olisi kissanpäivät Helsingin metsissä, saisivat rauhassa tottua ihmisiin, jotka haluavat karhukantojen kasvavan.
Potkivat päälle tulevia karhuja leukaluille. Tosi on, sillä kuopion seudulla metsäpolulla juokseva nuori nainen sai karhun päälleen ja joutui potkimaan sitä kuonoon, ja siten selvisi siitä rytäkästä.
Onneksi osui oikeaan kohtaan se potku, sanoisi jopa ,-hhe. "markus kajo".
Kyllä sinä voit pohjanmaalla juosta metsässä,-jos karhu sinut näkee, niin sehän on hyvä kirittäjä sinulle, vai mitä?
Sopivassa maastossa kuulemma mennä rymyyttää 60 km/h.
Siinä oppisi jopa Johnssonikin aitoja pinkomaan.
Joten hanki vain se haulikkolupa, siihen on sinulla täysi oikeus, mutta älä haulikolla ammu liian kaukaa,- Oota ainakin kymmenen metrin päähän, ennekun ensimmäisen piipun jymäytät,-ja kato että osuu päin näköä.-Muuten sinulta loppuu piilopaikat.
Ei sole poka mikhään, mutta ko meilä on täälä Lompolosa semmonen karhu, että se kulukee kolomela jalala. Kato ko mie olin Jullin paarisa latkimasa kaliaa, niin siihen samhaan pöythään tuli karhu ja kaato minun kolomannenkymmenennen kaliamotin. Mie vähän kimmastuin ja hutkhautin sitä turphaan. No siltä irtosi pää, ja nytten se nulukkii menemhään kolomela jalala. Joutuupi pitämhään sitä päätä koko ajan kainalosa. Ei tohi jättää sitä päätä narikhan ko pelekää, että joku viepii sen.
Niin että mottaa turphaan jos alakaa isottelemhaan. Sole sen kummempaa.
Uskomatonta mitä vellihousuja siellä länsisuomessa on. Äidin helmojen allako te ootte kasvanu. Täällä itäsuomessa olen nähnyt luontoretkillä 3 kertaa karhun ja joka kerta on ollut suuri elämys nähdä se luonnossa. En pelkää yhtään tavata karhua metsässä. Valitettavasti susi vielä näkemättä luonnossa. Kyllä se karhu on vaan pakoon aina laukannut kun on satuttu kohtaamaan. Tänäänkin lähden vielä luontoretkelle kahvit ja vähän evästä mukana katselemaan luonnon heräämistä talven jälkeen ilman mitään pelkoja.
tällä palstalla esiintyy myös oikeita miehiäkin. Kiitos sinulle kommentistasi Itäsuomalainen mies.
Olen itsekin viettänyt paljon aikaa metsässä ja tavannut niin karhuja, kuin susiakin(ovat nykyisin kovin harvinaisia) ja olen saanut olla kaikessa rauhassa noilta eläimiltä, vaikka usein olenkin tullut huomatuksi.
Jos sinulla ei ole järkevämpää syytä mennä metsään kuin suunnistus, älä mene ollenkaan. Jos menet marjaan, tai sieneen ilman että juosta vouhotat siellä niin voit olla karhulta taatusti rauhassa.Sinun täytyy muistaa että metsä on eläinten koti, ei sinun, joten jos haluat että kotiasi kunnioitetaan tee samoin mennessäsi toisten kotiin. Jos karhu tulee kotisi lähistölle ja et halua sen olevan lähistöllä on varmin tapa häätää se takaisin metsään paukuttamalla esim. tynnyriä tms. ja huutamalla sekä kävelemällä sitä kohti samalla,niin karhu kyllä ottaa jalat alleen. On vihonviimeistä mennä metsään juoksemlla, jos karhu tulee yllätetyksi juoksijan toimesta ja jos sillä on vielä pentu suojeltavana, niin takuuvarmasti saa kokea karhun voimat nahkassaan, eikä silloin saa syyttää muuta kuin omaa pöljyyttään.
Muutimme maalle pian 30 v sitten ja siitä saakka olen kulkenut metsissä yksin yöllä ja päivällä, toiveenani nähdä karhu, mutta ei ole osunut reitilleni!
Suotta niitä pelkäätte/vihaatte! Sillä pelko kasvaa vihasta!
Tiennet, että karhu ihan oikeasti pakenee! -Sinua ja muita arkalaisia!
Sentään uneeni karhu tuli, oli niin pehmyt ja suloinen turkki!
Näin kerran tv:stä ohjelman, jossa opas(intiaani) alkoi puhua karhulle: " Emme halua sinulle pahaa. Käytämme sinun polkuasi jne..." Ja karhu antoi tietä!!!!!
olenNAINEN
Kiitos rohkaisunsanoista. Mitä tässä turhia hättäilemään somia karhujahan, ne vaan on. Onko se samanlaista, kuin: ei Venäjää tarvitse pelätä - he ovat suomenystävyyskansaa. Hyvä sitä on varautua pahimmanvaralle. Nyt en voi muutakuin rukoilla, että meidän kummankin toiveet toteutuisivat. Sinä löytäisit sen elämöivän karhunaaraan, ja minä saisin sinun hyvän tuurisi 30 vuotta ilman karhun näkemistä. Olen asunut maalla viimmeist 50 vuotta. Karhulla pelottelua ei ole ollut, kuin vasta viimmeist kymmenenvuotta. Voi minua ja vielä pohjanmaalta.
niin voin onnitella sinua. Olet todella onnentähtien alla syntynyt. Nimittäin pelkosi on kuvitellun vaaran pelkoa, joka häviää terapiassa. Sinun on paljon suurempi mahdollisuus voittaa lotossa miljoonia(vaikka et lottoaisikaan), kuin joutua karhun suuhun.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000011&conference=4500000000000313&posting=22000000035058534
ilmeisesti pienessä pulassa..
"Koira ajoi karhun puuhun"
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/05/650372