Onko seksuaalinen suuntautuminen synnynnäistä vai opittua? Mistä voisi asiasta saada puolueetonta tietoa? Mitä mieltä itse olette? Itse en ole kannastani varma..
Homoseksuaalisuuden synty
Tietämätön aikuinen
151399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sama asia vaivaa minun mieltäni. En enää tunne itseäni; olenko homo vai hetero? Kunpa tietäisin olenko mies vai nainen?
Elän suhteessa naisen kanssa, mutta en tiedä miksi näin on. Suhde on hyvä, mutta onko sillä loppujen lopuksi merkitystä että minulla ei ole suhdetta miehen kanssa? Pitäisikö olla? Onko omallakaan sukupuolellani merkitystä? Mille sillä on merkitystä, ympäristöllekö?
miksi olen lesbo.
hormoonit kun rupesi hyrräämään niin en minä miehistä nähnyt märkiä päiväunia vaan naisista.
Miksi näin on en osaa selittää.
en ole lainkaan varma, oletko sinä mies vai nainen.
Ilkeä ja hyvännäköinen!
on joskus vaivannut minua aivan suunnattomasti, ja olen itsekin yrittänyt etsiä siitä tietoa. Puolueetonta ei kuitenkaan mikään löytämäni tieto ole ollut. Jokaisessa tutkimuksessa, jossa tätä on lähdetty selvittämään, on ollut jonkinlainen taustaoletus tai ideologia, suuntaan tai toiseen.
Minä kuvittelin koko lapsuuteni ja nuoruuteni olevani vain ja ainoastaan hetero. Vaikka tiesinkin homoseksuaalisuuden olemassaolosta, en kuvitellut sen voivan millään tavalla koskettaa minua itseäni, niin etäinen asia oli kyseessä. Itseni kohdalta minun on vaikea siis uskoa, että kyseessä olisi jotenkin opittu asia. Nuoruudessani yritin pyrkiä homoseksuaalissta tunteistani eroon ja tehdä siis tietoisen valinnan olla hetero. No, sehän olikin sitten oikea menestystarina. Jossakin vaiheessa sitten vain parikymppisenä heräsin siihen, että olen ollut elämäni aikana kiinnostunut useista naisista mutten yhdestäkään miehestä. siinä vaiheessa päätin määritellä itseni lesboksi. Homoseksuaalisuus on osittain määrittelykysymys. Olisin ihan hyvin voinut olla määrittelemättäkin eli tukeutua siihen lähtöoletukseen, että olen hetero. Enhän minä vieläkään voi olla siitä täysin varma. Mistä minä tiedän, vaikka joku päivä kiinnostuisinkin jostakin miehestä. Mutta mistä sitten lähtee seksuaalinen/eroottinen/romanttinen kiinnostus omaa sukupuolta kohtaan? Mene ja tiedä. Mitään pitävää todistetta homoseksuaalisuuden biologisesta pohjasta ei ole. Kuitenkin jollakin asteella synnynnäisyyttä voisi tukea se havainto, että homoseksuaalit ovat usein jo lapsena seksuaalisesti kiinnostuneita omasta sukupuolestaan.
Jos yhdyntä tekee jatkuvasti kipeää, niin eiköhän se opeta ellei sitten ole jonkinlainen masokisti.
Nyt kun olen tutustunut useamman naisen vaginaan, huomaan että minulla on aihetta valitukselle.
Maailmankuvani olisi toinen, jos fysiologiani olisi erilainen.
On myös niin, että miehet usein kokevat minut kilpailijakseen ja minä koen itseni uhatuksi
suuntautuneisuus on synnynnäistä. ei tosin geneettistä, vaan riippuu aivojen ns feromonireseptoreiden asennosta. hajureseptorit voivat kiihottua joko androgeeneistä tai estrogeeneistä, tai sitten molemmista.
kaikki ihmisen tekemä, myös ns henkinen toiminta, voidaan aina palauttaa perusbiologiaan, vaikka yleisenä harhaluulona tietoisuutta pidetäänkin ihmisyyden tunnusmerkkinä. ihminen onkin aika kekseliäs elukka, sille päälle sattuessaan, ja osaa rakentaa uskottavia muunnelmia omasta habituksestaan. :)
perusbiologiaan?
uskontojen taustalta voi löytää ainakin kuolemanpelon voittamista ja elämän tarkoituksen hakua. sinänsähän tarkasti ajatellen yksilön elämällä ei juurikaan ole merkitystä. uskonto tuo tähän epätietoisuuteen merkittävää huojennusta, -uskonto antaa keinotekoisen illuusion elämän merkittävyydestä henkisenä koetinkivenä. tunnollista ja uskonkappaleisiin sitoutunutta odottaa yleensä jonkinasteinen paratiisi tuon puoleisessa. uskontojen keinotekoisuudesta voi ottaa esimerkin scientologiasta, joka on varsin uusi, mutta suht. laajalle levinnyt uususkonto. scientologia perustuu puhtaasti erään scifi-kirjailijan huvikseen kehittelemään uskonnon malliin tieteiskirjansa oheismateriaaliksi. tämä kirjailija, hubbard nimeltään, huomasi kuitenkin, että hänen fanaattisimmat ihailijansa ottivat tuon scientologiaksi nimeämänsä uskonnon tekeleen tosissaan. osittain pilanpäiten hän päätti ryhtyä syntyneen seurakunnan paimeneksi, mutta koska seurakunta laajeni suunniteltua nopeammin, hän ei enää voinutkaan paljastaa totuutta. ihmisten toiveiden särkemisen sijaan, hän päätti siis laajentaa uskonnollista toimintaansa kansainväliseksi ja samalla markkinataloushenkisemmäksi. eli ryhtyi oman seurakuntansa leipäpapiksi.
kuten kirjoitin, ihminen on kekseliäs eläin ja pystyy rakentelemaan kaikennäköisiä konstruktioita koskien omaa ja yhteisöllistä elämää. sosiaaliset rakennelmat ovat kaikki ihmisen aivoituksia, siis aivojen tuotoksia. aivot ovat perusbiologinen elin, joten kaikki ihmisen keksimä voidaan palauttaa synapseihin, aivokurkiaisiin, hypothalamuksiin, matelitumakkeisiin jne...
tarkoituksenhaku ilmenee uskontona muissa eläimissä? Eikö suvun jatkuminen olekin eläinten yleinen olemassaolon syy? Ihmisellä on taito selitellä ja uskonto on siten ihmiselle tyypillistä, mutta muuta tekemistä sillä ei ole perusbiologian kanssa.
"hajureseptorit voivat kiihottua joko androgeeneistä tai estrogeeneistä, tai sitten molemmista. "
Ihan hyvä pointti, mutta entä sit ku näkee ihmisen kaukaa eikä hajureseptorit haista yhtikäs mitään ja silti on kuola poskella... onko sille mitään selitystä hä?!
Ei toi nyt ihan noin yksinkertasta ole sentääs...
Ihmisen tietoinen hajuaisti ja reseptoreiden viestien vastaanotto ovat kaksi läheistä, mutta sittenkin eri asiaa. Voit 'haistaa' ihmisen yllättävänkin kaukaa. Muuten en tiedä, pitääkö mainittu teoria paikkaansa, mutta käykee ihmiset googlettelemassa noita väitteitänne ennen kirjoittamista, sivistytte.
mistä johtuu heteroseksuaalisuus? Tätäpä taidan alkaa heteroilta kyselemään.
Tai sitä että miksi joku tykkää esim. omenasta muttei banaanista. Miksi?
Lähdetäänpä aikojen alkuun... tai sanotaan silloin kun ihmiset osasivat käyttää aivojaan, kävelivät sujuvasti kahdella jalalla ja kommunikointikyky puhua toisille oli kehittynyt. Muiden lähdössä metsästämään, naiset pitivät toisistaan huolta ja kokeilivat "rajojaan" nautinnollisissa asioissa.
Kuulostaa liian kaukaa haetulta? Se on silti hyvin uskottavaa varsinkin kun metsästäjien reissut olivat muutamien päivien, jopa viikkojen kestäviä.
Jos tarkemmin katsotaan, ei ole olemassakaan hetero-, bi-, homo,- jne jne jne -seksuaalisuutta suuntautumista. Se on kaikki keksittyä ja kun ihminen on niin looginen, se on välttämättä halunnut laittaa kaikki omiin laatikoihinsa ettei sekaannusta synny. Sukupuolikin on eräs mikä on kuin hatusta vedetty. Ihan kuin maailmassa olisi vain miehiä tai naisia. Mutta taas loogisuus tuli kehiin jonka mukaan viiva piirrettiin näiden kahden välillä sen takia mitä siellä alhaalla roikkuu tai ei roiku.
Opittua se on vain siihen asti kun semmoisesta ekan kertaa kuulee ja jotain siihen liittyvää ehkä näkee. Silloinkin se on vain opittua tietoa. En tajua miten joku voi "oppia" tiettyyn seksuaalisuuden suuntautumiseen jo ihan pienenä kun alkaa omaksi sukupuoleksi kutsuttu ihminen kiinnostaa aivan eri tavalla kuin muut, vaikkei mistään niistä asioista ole ennen kuullut tai nähnyt.
Joten ei, ei opittua. Ehkä nykyään jotkut "oppivat" sellasenkin taidon olla kenen kanssa vaan koska ovat uteliaita, haluavat näyttää muille, "heräävät" jne. Se ei tarkoita muoti-ilmiötä vaan enemmän vapautta olla melkein kenen kanssa tahansa. Ihmiset kun ovat olleet sillä tavalla paljon, paljon aikasemmin ennenkuin tuli kaikenlaiset rajaukset ja rangaistukset olla oma itsensä.
On sanottu ihmisen olevan alkujaan bi-seksuaali mikä on ihan mielenkiintoinen asia muttei sekään olisi lähellä asiaa. Ylemmässä viestissä joku kertoi aivojen tuottamista aineista. Joissain tapauksissa se voi olla totta mutta siinä asiassa on paljon aukkoja.
Synnynnäisestä suuntautumisesta puhuttaessa voisi melkein ajatella, miten ennen syntymään kohdussa ollessa kehittyneen sikiön aivoihin on jo "ohjelmoitu" minkälaisista ihmisistä sitä myöhemmin tykkää. Koska sitähän se synnynnäinen suuntautuminen tarkottaisi.
Ettekö ole joskus ihmetelleet miksi ihastutte tai tykkäätte juuri niistä tietynlaisista ihmisistä?
Kun puhutaan "heränneistä", sana voi sopia niille ihan hyvin. Eli miksi jotkut yleensä parisuhteessa elelevät tuntevat ettei tämä nyt ole oikein? Selitys on yksinkertainen: Koska ympäristö, media, perhe ja isona osana historia ovat muokanneet tätä ihmisen mieltä siihen malliin, että on luullut juuri senlaisen parisuhteen ja elämäntavan olevan ainoa oikea tapa. Mutta sitten alkaakin tämän ihmisen omat aivot lopulta raksuttamaan ettei sen tarvitse ajatella enää niin suoraviivaisella tavalla.
Jostain syystä suurin osa näistä ovat heteropareilla tapahtunutta. Se voi silti olla totta myös missä muussa parisuhteessa tahansa. Mikään rajattu elämänkatselmus ei ole hyväksi ihmiselle.