Kumpi äideille on tärkeämpää kun perheessä tapahtuu uusia asioita, oman äidin läsnäolo ja lellittely vai sama mieheltä ?
Olin niin ihmeissäni ja hieman loukkaantunutkin poikani puolesta, kun miniäni teki toisen lapsensa ja äidin piti olla lähellä kokoajan. Siis tuli muutaman sadan kilometrin päästä heidän kotiinsa kun tytär oli laitoksella, soitteli ja viestitteli monta kertaa päivässä ja kävi välillä katsomassa.
Itse olin hoitamassa heidän esikoistaan ja seurasin tapahtumaa vierestä.
Tuli sellainen tunne, että miniäni äiti ei luota ollenkaan poikani kykyyn olla isänä ja aviomiehenä, vaikka poikani on erittäin huolehtiva ja huomioiva vaimoaan kohtaan.
Tarvitseeko nykyäidit oman äitinsä hoivaa noin paljon vielä yli kolmikymppisinä ?
Eikö perheessä ja parisuhteesa pitäsi antaa tila sillekkin aviomiehelle ja isälle, eika suostua enää äitinsä paapottavaksi ?
Jo minä paapoisin poikaani tuolla tavalla, olisi se pojastani varmasti mielettömän rasittavaa ja noloa.
Kestääkö naisten itsenäistyminen niin paljon kauemmin kuin miesten, että vielä tuossa iässä tarvitaan äidin hoivaa ja huolenpitoa ?
Olin niin ihmeissäni ja hieman loukkaantunutkin poikani puolesta, kun miniäni teki toisen lapsensa ja äidin piti olla lähellä kokoajan. Siis tuli muutaman sadan kilometrin päästä heidän kotiinsa kun tytär oli laitoksella, soitteli ja viestitteli monta kertaa päivässä ja kävi välillä katsomassa.
Itse olin hoitamassa heidän esikoistaan ja seurasin tapahtumaa vierestä.
Tuli sellainen tunne, että miniäni äiti ei luota ollenkaan poikani kykyyn olla isänä ja aviomiehenä, vaikka poikani on erittäin huolehtiva ja huomioiva vaimoaan kohtaan.
Tarvitseeko nykyäidit oman äitinsä hoivaa noin paljon vielä yli kolmikymppisinä ?
Eikö perheessä ja parisuhteesa pitäsi antaa tila sillekkin aviomiehelle ja isälle, eika suostua enää äitinsä paapottavaksi ?
Jo minä paapoisin poikaani tuolla tavalla, olisi se pojastani varmasti mielettömän rasittavaa ja noloa.
Kestääkö naisten itsenäistyminen niin paljon kauemmin kuin miesten, että vielä tuossa iässä tarvitaan äidin hoivaa ja huolenpitoa ?
Vastaukset 7
Vanhimmat
totuutta?
Voihan se olla niinkin, että äiti änkee heille, eikä heiltä löydy rohkeutta sanoa suoraan, että vähempikin riittäisi?
Miten poikasi suhtautuu asiaan? Onko se heillä ongelma vai onko ongelmnaa vain sinun suhtautumisesi?
ongelma onkin vain minussa ja minulla itselläni.
En ole heidän kanssaan asiasta puhunut enkä liioin aio puhua, ei se sellainen ongelma kuitenkaan ole.
Senkin tiedän, että äiti varmasti änkee koska hän tekee sitä muittenkin kohdalla, ei vain tyttärensä. Minuakin tuppaa neuvomaan ja antamaan määräyksiä miten toimia ja minne mennä ja mitä milloinkin tehdä. Olemme vieraita ihmisiä toisillemme.
Halusin vain tietää onko tuollainen kovinkin yleistä nykyisin. Niin paljon parjataan noita nuoria miehiä, jotka ovat edes jonkinlaisissa väleissä äitinsä kanssa vielä aikuisena. Se ei ole kenenkään mielestä sopivaa jos näihin keskusteluihin on uskominen.
Naisten kohdalla asia lienee ihan toisenlainen, äidin ja tyttären välinen kanssakäyminen sallitaan ja se on jopa ihailtavaa, pojille ei sallita samaa.
Pojat ovat jotenkin ressukoita ja luusereita jos ovat äitinsä kanssa väleissä. Miksikähän näin ?
on nyt vaan kyse siitä että äiti tietää mitä on olla äiti ja äidin kanssa on siksi helpompi jakaa tietyt asiat.tuskin se pois on siltä pojaltasi.mullekkin äitini on tosi läheinen ja puhutaan ihan päivittäin puhelimessa ja nähäänkin pari kertaa viikossa,eikä se tosiaankaan tarkoita etten olisi itsenäinen tai että en luottaisi mieheni kykyyn isänä.
jos asia painaa sua niin paljon niin ehkä olisi hyvä puhua siitä poikasi kanssa...
ei niin vakavaa. Hiukan oudoksuttaa vain.
Pojan kanssa en missään tapauksessa halua tuollaisia asioita setviä, ei ne sillä tavalla minulle kuulu eikä minua paina.
Poikani tuskin suostuisi minun kanssani mitään perheasioita ja ihmissuhteita setvimäänkään, on jo aikuinen ja itsenäinen mies.
Ja toisaalta, eihän tuo ole mitenkään minun ja poikani välinen asia. Me hoidamme kyllä omat välimme ja puhumme jos tarve on.
Pystyn puhumaan miehelleni kaikesta, mutta minulla on erittäin läheiset välit myös äitiini. En ymmärrä miten nämä kaksi eivät sopisi samaan kuvaan, miksi yksi sulkisi toisen pois?
Vaikka mieheni on ollut mukana molemmissa synnytyksissä jne. en kuitenkaan mielelläni puhu hänelle sellaisia "ällöjä" juttuja jälkivuodoista yms... Äitini on myös helpompi ymmärtää ajatuksiani ja hämmennystäni esimerkiksi näissä omaan kehoon liittyvissä asioissa, koska hän on itsekin kokenut synnytyksen, äitiyde jne. Koen tavallaan säästäväni miestäni kun en vaivaa häntä näillä jutuilla. ;)
Anopillani on samanlaienn ihme asenne kuin sinulla, "Poikani tuskin suostuisi minun kanssani mitään perheasioita ja ihmissuhteita setvimäänkään, on jo aikuinen ja itsenäinen mies." Siis täh? HYVÄNEN AIKA, minä ainakin haluan aina olla lasteni kanssa niin läheinen että pystyn puhumaan esim. perheasioista. Tietysti on niitäkin juttuja joiden kuuluu olla pelkästään puolisoiden välisiä, mutta ei se omien vanhempien kanssa läheisissä tekemisissä oleminen tee kenestäkään vähemmän aikuista tai itsenäistä!
Minusta tuo vaikuttaa siltä, että poikasi ja hänen vaimonsa luottavat enemmän sinuun kuin toiseen mummoon, koska sinut oli pyydetty esikoista hoitamaan synnytyksen ajaksi.
Jos miniäsi ei pärjäisi ilman äitiään, olisi HÄN soitellut ja viestitellyt äidilleem ja pyytänyt hänet teille lapsenvahdiksi siksi aikaa kun hän on synnyttämässä.
minun äiti ja itseasiassa molemmat mummot ovat valmiina tulemaan auttamaan meitä kun kakkonen syntyy.
Olemaan meillä niin että isä saa rauhassa olla kummassa enemmän tarvitaan. Laitoksella tai kotona.
Itse otan kiitollisena vastaan kaiken avun mitä annetaan.
Ja kyllä minä synnytys asioissa enemmän omaan äitiini tukeudun kun mieheni äitiin vaikkei äitini olekkaan kädestä pitämässä minua sairaalassa.
Minusta sukipolvien välinen avunanto ja välittäminen on enemmänkin rikkaus kuin rasite. On ihan kiva kitkeä rikkaruohoja anoppilassa ja pestä ikkunoita oman äidin kotona kuin aina niitä omia nurkkia puunata ja kiva tietää että jos hätä tulee on suku apuna ilman että tarttee rautalangasta vääntää ja hattu kourassa pyydellä.