vai onko koko ajatus naurettava?
Tuli mieleeni vastauksesta jonka annoin edelliseen kysymykseen.
"Sinne hän lähti kyntöä, kylvöä ja kitkemistä karkuun Ruotsiin.
Vaan on sydämeni, jo iästäkin johtuen, niin laajentunut, että yltää kaipuuni värähtely sinnekin.
Joka aamu herää rakkaani, tuntien oudon, matalan sykkeen sisällään, ymmärtämättä että se olen minä, ymmärtäen sen väärin.
Valitettavasti.
Hänen kiihtyneen sydämensä sykkeen tunnen minä kuin potkuina polveen. Tuskallisena.
Mutta jotenkin onnellisena".
Joskus vielä sydämemme yhtyvät samaan rytmiin, rakkaani.
Tuli mieleeni vastauksesta jonka annoin edelliseen kysymykseen.
"Sinne hän lähti kyntöä, kylvöä ja kitkemistä karkuun Ruotsiin.
Vaan on sydämeni, jo iästäkin johtuen, niin laajentunut, että yltää kaipuuni värähtely sinnekin.
Joka aamu herää rakkaani, tuntien oudon, matalan sykkeen sisällään, ymmärtämättä että se olen minä, ymmärtäen sen väärin.
Valitettavasti.
Hänen kiihtyneen sydämensä sykkeen tunnen minä kuin potkuina polveen. Tuskallisena.
Mutta jotenkin onnellisena".
Joskus vielä sydämemme yhtyvät samaan rytmiin, rakkaani.
Vastaukset 37
Vanhimmat
se romantiikka ja romanntinen sielu ja rakastunut sydän vasta ovat hehkunsa löytäneet. Tarvitaan vain kaksi: mies ja nainen ja sielujen kohtaaminen Aaamorin kultainen nuoli räpsähtää ja hengenkipinät sinkoilevat punaisia ruusuja armaalleen sanan suloisina runovirtoina.
ihan tavallinen lirkutus rakkaudesta ei riitä.
huomenna on Ainon nimipäivä (muistthan Väinämöisen) ja ylhuomenna on Helluntai. Kyllä draaman ainekset on mielessä herra Hartza Lemminkäinen.
Ei osunut Amor sydämeen. Nuoli lipsahti libidoon.
menee maailman kirjat sekaisin ja hartsukan pää hattaralle vai itsestäsikö puhuit? :)
sitä se vain on. Parempi olla realisti ja lähteä kiltisti nukkumaan.
Hauskaa viikonloppua ja onnea kylvötöillesi
niin suurenmoisena, että oikein aloitus piti siitä laittaa.
jos lukko aukeasi
lähetti 50-vuotiskortin hyvällä tekstillä: "Musiikit vaihtuvat ja kengät kuluvat, mutta elämän tanssi jatkuu!"
kaukana 50 palstalla ainaskin?
Taitaa olla utopiaa ja fantasiaa 50 romantiikka, kun lukee noita "karvajuttuja".
pitkäkyntisilläkin on taipumusta romantiikkaan!
Mutta ei juuri nyt tule mitään herkkää mieleen.
Mutta joskus on mieliala niin otollinen, ettei tarvita kuin yksi sana herättämään sydämessä kytevän liekin.
Jos akka romantiikkaa haluat niin mene elokuviin, sano Arttu ja veteli housuja jalkaan
On
:)
On se on naurettava!
Kun lähti ,menköön.
Ei ole värähtelyä sen jälkeen.
Ajatustakaan en uhraisi enää.
Voi ällö, näähän jotain entisajan Nyyrikin kuvaelmia, joita kotitalomme vintiltä löytyi pilvinpimein niputettuna.
Hömppää, ei ole mun juttu, ystäväin ;)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=500000000000009&posting=22000000035037216
Mieti!
Anteeksi maalaisuuteni, ei auennut.
Ei tarpeellista, ystäväin!
pidän sitä syvällisempänä kun tavallista "rakkausrunoa" (lirkutusta).
löytäväsi hänet täältä...
Pohjanmaalta.
potkua on Pohjanmaallakin.
Lähellä olen, kesällä.
Anskuliinin vastauksesta tosiaan heräsi ajatus, että oletkos "nyt mennyttä miestä"?
Voisitko ystävällisesti, kirjoittaa S E L K E Ä M M I N kysymyksesi?
Mustavalkoisesti :)
...Asiaa Kyselet=D...miksi?
Tuo oli täynnä.
Rakkaus:
"Sinne hän lähti kyntöä, kylvöä ja kitkemistä karkuun Ruotsiin"
Kaipaus:
"Vaan on sydämeni, jo iästäkin johtuen, niin laajentunut, että yltää kaipuuni värähtely sinnekin"
Mustasukkaisuus:
Joka aamu herää rakkaani, tuntien oudon, matalan sykkeen sisällään, ymmärtämättä että se olen minä, ymmärtäen sen väärin.
Valitettavasti.
Itsekidutus:
Hänen kiihtyneen sydämensä sykkeen tunnen minä kuin potkuina polveen. Tuskallisena.
Mutta jotenkin onnellisena".
Kuolema:
Joskus vielä sydämemme yhtyvät samaan rytmiin, rakkaani.
Eipä ollut tuon vaikeampi.
Turhaa sinä analysoit runoasi. Jätä se lukijan tehtäväksi.
Sanoissasi ei ollut mitään epäselvää.
Rakkaan menetys, kaipaus, hän on jo unohtanut sinut ja rakastaakin toista aavistamatta että sydämesi sykkii yhä hänelle.
Sinä tiedät rakastettusi olevan toisen oma ja se saa sinut kärsimään ja masokistin lailla iloitsemaankin hänen onnestaan.
Mutta uskot kuoleman jälkeiseen elämään ja
olet varma että hän palaa vielä luoksesi.
mietin jonkin aikaa että selitänkö, ja vähän olen samaa mieltä, ei ehkä olisi pitänyt.
Kiitti
H.
nythän sinun oli helppoa näyttää fiksulta kun olin selittänyt.
Olisitpa vastannut eilen.
Minulle jää nyt sinusta vähän valju kuva.
hyvänen aika! Pilailetko sinä?
Suurin osa kansakoulun käyneistä tulkitsee runosi kuten minäkin.
Ei kaiken vaikean tarvitse olla epäselvää.
joskus ehkä syntyy parempi.
aihe.....
Aloitustekstin voi tulkita jokainen tavallaan ja nähdä sen pinnallisena tekstinä tai syvää pohtivaa filosofiaa huokuvana.
Olisihan se huikeaa kun joku vielä sanoisi "RAKKAANI" (löytyisi)
mutta hyvin ymmärsit.
Useimmat aloittavat lukemisen tyylillä; "paskat, HTZA taas...".
On vähintään yhtä filosofinen toteama kuin aloituksen runo rakkauden kaipuusta.
Olin odottanut parempaa aloittajalta. :(
tekstini noin tylsää.
Tarkoituksetonta toistoa (vai miten se olikaan)
sanomaan että jouduin kehumaan sinua, taas.
Eli minä tautofonoin.
Huomasin kyllä myöhemmin että se kuulostaa siltä.
Se oli vain kokoelma vanhoja fraaseja, jotka kaikki kuuluvat erilaisten ihmisten unelmiin.
tyhjää menneen jauhantaa. Romantiikka liittyy nykyhetkeen.
olet.
Romantiikka jo sanana on mielihyvään liittyvä termi. Sitä ei voi säilöä eikä pantata tulevaisuutta varten, on vain se hetki jossa antaa ja saa.........
siis Vaimolle hyvä ruuan ja annan lahjan, jota hän takuuvarmasti ei osaa edes ajatella. Ylämäet ja alamäet on koettu mutta jostain kummasta löytyi se löytämätön tie yhteisymmärrykseen
( nyt sen kyllä ymmärrän mutta en käy sitä selittämään ). Olo on kuin Chicagon vanhassa laulussa "...and for the first time in my life i know what is like to be a happy
man...."
Vaimolle kaikki on yllätys äitienpäivänä. Odottamiaan, ja aina ajattelemiaan Timantteja kun eivät koskaan saa.