Jukalle ja muille Lutherista

n-n

Oliko Jukka vai el Kirahwi vai kuka, jonka kanssa sanailin taannon Katekismuksista. Siis sellaista, ettei Suomen ev.lut. kirkon katekismus ole suinkaan alkuperäistä Lutherin tekstiä. Tässä vähän tutkimustuloksia.

Lueskelin keväällä pöytäkirjoja lestadiolais-kokouksista vuodelta 1960, kerrottiin ns. pappiseriseuran synnystä. Pöytäkirjojen mukaan iäkäs saarnaaja valitti, että jo 1800-luvun puolella otettiin katekismuksesta "kuudes pääkappale" pois, kertojan mielestä siinä Lutherin käsitys ehtoollisesta hämärtyi.

Myöhemmin lueskelin Seppo Lohen kirjaa "Pohjolan kristillisyys". Siinä kerrottiin mm kuinka jossakin päin Suomea lestadiolaiset kirkkoneuvoston jäsenet kielsivät, ettei uutta 1892 julkaistua (viiden pääkappaleen) katekismusta saisi ottaa seurakunnassa käyttöön.
Jossakin mainittiin, että tämä uusi katekismus oli ns. Johanssonin katekismus. (Johansson oli tuolloin koko Pohjois-Suomen piispa ja hän kovin ottein koetti estää lestadiolaisuuden leviämisen.)

No, nämä ovat ikäänkuin esipuhetta sille, että menin Oulun Maakuntakirjastoon ja kyselin vanhoja katekismuksia, vanhempia kuin vuodelta 1892.

Ja eivätköhän tytöt arkiston kätköistä kiikuttaneet nähtäväkseni katekismuksen vuodelta 1783 !!(tämä ei ole se Svebilius, tämän oli suomeksi toimittanut Erik Frosterus, Haukiputaan kirkkoherra)- Tässä vanhassa teoksessa toden totta oli ja on kuusi pääkappaletta. Viides otsikoitu "Rippi ja synninpäästö", kuudes pääkappale "Alttarin sakramentti" !

Kirja on painettu vanhalla fraktuuralla, eikä sitä annettu lainaksi, sain tutkia sitä siellä, kunnes silmät rupes harittamaan...Vl-kristillisyyden kannalta siinä on jänniä sanamuotoja; esimerkiksi alttarin sakramentista mainittiin, että se on "annettu meille kastetuille u s k o n v a h v i s t u k s e k s i, että me totisesti saamme syntimme anteeksi Kristuksen tähden". Ehtoollisaineista todettiin, ettei ne miksikään muutu,"leipä on leipä ja viina on viina", kuten Luther mutkattomasti toteaa.
- Synnipäästöstä ilmoitettiin, että "saarnamies" voi Jumalan puolesta antaa synnit anteeksi.

(mun täytyy tehokkaammilla silmälaseilla varustautuneena mennä uudelleen tutkimaan kirjaa, lupasivat ottaa varoen kopioita sivuista)

15

796

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • t-t

      Onkos siinä mitään Laestidiuksen teologiasta vai onko se vain historian kuvausta? Onko tekijä kirjoittanut muuten myös teoksen "Sydämen kristillisyys",(jossa olisi enemmän itse LAestadiuksesta??)

      • n-n

        Juu, se on kuvaus "lestadiolaisuuden leviämisestä Suomessa 1870-1899", se on rajattu näin. Teologia tulee mielenkiintoisella ja rosoisella tavalla esiin lukuisista otteista esim seurakuntien tai tuomiokapitulien arkistoista; lestadiolaisiahan kuulusteltiin kovasti tuohon aikaan.
        "Sydämen kristillisyys" on saman tekijän, vlta 1989.


      • vakas@M

        Jos raamatuista lekee Jeesuksen opetusta, miksi pitää lla joko Lutherusta tahi Lestadiusta, tai joku muu sanan selitteliä.


      • t-t
        vakas@M kirjoitti:

        Jos raamatuista lekee Jeesuksen opetusta, miksi pitää lla joko Lutherusta tahi Lestadiusta, tai joku muu sanan selitteliä.

        Ehtoollisessa on vain niin paljon opittavaa, että esim. Lutherus valaisee asiaa erittäin paljon! Sain muuten juuri käsiini hänen saarnansa "toinen saarna palmusunnuntaina" eli kaunis saarna pyhän sakramentin nauttimisesta, joka ilmestyi painosta vuonna 1525 Wittenbergissä. Tämä saarna avaa kyllä asiasta uusia näkökulmia jokaiselle!


      • ACIM
        t-t kirjoitti:

        Ehtoollisessa on vain niin paljon opittavaa, että esim. Lutherus valaisee asiaa erittäin paljon! Sain muuten juuri käsiini hänen saarnansa "toinen saarna palmusunnuntaina" eli kaunis saarna pyhän sakramentin nauttimisesta, joka ilmestyi painosta vuonna 1525 Wittenbergissä. Tämä saarna avaa kyllä asiasta uusia näkökulmia jokaiselle!

        Kerro tuosta Lutherin saarnasta. :)


      • vakas@M
        t-t kirjoitti:

        Ehtoollisessa on vain niin paljon opittavaa, että esim. Lutherus valaisee asiaa erittäin paljon! Sain muuten juuri käsiini hänen saarnansa "toinen saarna palmusunnuntaina" eli kaunis saarna pyhän sakramentin nauttimisesta, joka ilmestyi painosta vuonna 1525 Wittenbergissä. Tämä saarna avaa kyllä asiasta uusia näkökulmia jokaiselle!

        Kiinnostavaa, ei varmaankaan samankaltaista sösseliä kuin , mïnkä käsityksen täällä saa Luteruksen opetuksista .


      • t-t
        ACIM kirjoitti:

        Kerro tuosta Lutherin saarnasta. :)

        Hänen mukaansa nauttiessamme leivän olemme yhtä elämän leivän eli Kristuksen sekä muun seurakunnan kanssa. Syömmehän kaikki samaa leipää, joka on Kristuksen ruumis. Samalla, kun syömme leipää, antaa hän itsensä meille ja ottaa syntisyytemme kantaakseen. Samoin mekin kannamme toisiamme ja heikkouksiamme. Uskomme vahvistuu, koska olemme yhtä synnittömän Kristuksen kanssa.Samalla tavalla hän käsittelee myös viinin juomista, olemme osa Kristuksen verta.Luther puuttuu myös jauhojen olemukseen:leipä on leivottu yhdestä taikinasta, samanlaisista jauhoista:kaikkien tulee olla yhdessä uskossa.

        Ehtoollisen hedelminä Luther mainitsee veljellisen rakkauden:haluamme tehdä yhdessä evankeliumin työtä.

        Luther korostaa myös, ettei ehtoollinen ole ihmisen teko, jossa hänen syntinsä pyyhittäisiin pois.
        " Mitä nyt sitten Kristuksella on ja mitä hän woi toimeen saada? Hänen ruumiinsa ja verensä on synnitön, täynnänsä armoa. wieläpä on se jumalallisen majesteetin ruumiillinen asuntokin, lyhyesti: kaikki mitä Jumalan on, se on Kristuksen; nämä tawarat joutuwat nyt kaikki tyynni tässä minun omikseni. Mutta jotta minulla siitä olisi merkki ja wakuus, että näin äärettömän kalliit tawarat todella owat omiani, otan minä nauttiakseni Kristuksen ruumiin ja weren. Sen tähden ei minun työni yhtäkään syntiä pois pyhi, niinkuin tuo hullu paawin alainen kansa on walehdellut, waan se, että minä totisesti uskon tämän ruumiin ja weren minulle annetuksi."
        Mielestäni saarnassa välittyi kollektiivinen yhteys, jossa olemme yhtä entisten ja nykyisten pyhien kanssa.

        Toisessa saarnassa, joka on kirjoitettu samaan kirjaan ja käsittelee samaa aihetta, Luther kehoittaa synnin tuntoisia menemään ripille ennen ehtoollista. Hänen mukaansa kaste ja ehtoollinen vakuuttavat ihmistä syntien anteeksi saamisesta. Syntien anteeksi saamisesta Luther saarnaa (1. s. pääsiäisestä):" Jos minä nimittäin sanon:" Sinun syntisi owat sinulle anteeksi annetut Jumalan nimeen", ja sinä et sitä usko, niin tekisit aivan samoin kuin sanoisit: " Kuka tietää, tokko tuo onkaan totta ja lieneekö se sinun täysi tarkoituksesi." Näin herjaat sinä Jumalaa ja hänen saarnaansa valheellisiksi, jonka vuoksi parempi olisi, että pysyisit loitolla sanasta, jos et sitä usko. Jumala näet ei tahdo sitä halwempana pitää että joku ihminen saarnaa hänen sanaansa kuin jos hän sen itse tekisi. Tämä on nyt se walta, jonka Jumala on jokaiselle kristitylle antanut, josta ennen olemme paljon ja usein puhuneet, niin että tämä nyt riittäköön. Amen"

        Tässä tuli kyllä osia ja ajatuksia parista muustakin saarnasta, Lähde: Martti Lutherin kirkkopostilla vuodelta 1896.


      • ACIM
        t-t kirjoitti:

        Hänen mukaansa nauttiessamme leivän olemme yhtä elämän leivän eli Kristuksen sekä muun seurakunnan kanssa. Syömmehän kaikki samaa leipää, joka on Kristuksen ruumis. Samalla, kun syömme leipää, antaa hän itsensä meille ja ottaa syntisyytemme kantaakseen. Samoin mekin kannamme toisiamme ja heikkouksiamme. Uskomme vahvistuu, koska olemme yhtä synnittömän Kristuksen kanssa.Samalla tavalla hän käsittelee myös viinin juomista, olemme osa Kristuksen verta.Luther puuttuu myös jauhojen olemukseen:leipä on leivottu yhdestä taikinasta, samanlaisista jauhoista:kaikkien tulee olla yhdessä uskossa.

        Ehtoollisen hedelminä Luther mainitsee veljellisen rakkauden:haluamme tehdä yhdessä evankeliumin työtä.

        Luther korostaa myös, ettei ehtoollinen ole ihmisen teko, jossa hänen syntinsä pyyhittäisiin pois.
        " Mitä nyt sitten Kristuksella on ja mitä hän woi toimeen saada? Hänen ruumiinsa ja verensä on synnitön, täynnänsä armoa. wieläpä on se jumalallisen majesteetin ruumiillinen asuntokin, lyhyesti: kaikki mitä Jumalan on, se on Kristuksen; nämä tawarat joutuwat nyt kaikki tyynni tässä minun omikseni. Mutta jotta minulla siitä olisi merkki ja wakuus, että näin äärettömän kalliit tawarat todella owat omiani, otan minä nauttiakseni Kristuksen ruumiin ja weren. Sen tähden ei minun työni yhtäkään syntiä pois pyhi, niinkuin tuo hullu paawin alainen kansa on walehdellut, waan se, että minä totisesti uskon tämän ruumiin ja weren minulle annetuksi."
        Mielestäni saarnassa välittyi kollektiivinen yhteys, jossa olemme yhtä entisten ja nykyisten pyhien kanssa.

        Toisessa saarnassa, joka on kirjoitettu samaan kirjaan ja käsittelee samaa aihetta, Luther kehoittaa synnin tuntoisia menemään ripille ennen ehtoollista. Hänen mukaansa kaste ja ehtoollinen vakuuttavat ihmistä syntien anteeksi saamisesta. Syntien anteeksi saamisesta Luther saarnaa (1. s. pääsiäisestä):" Jos minä nimittäin sanon:" Sinun syntisi owat sinulle anteeksi annetut Jumalan nimeen", ja sinä et sitä usko, niin tekisit aivan samoin kuin sanoisit: " Kuka tietää, tokko tuo onkaan totta ja lieneekö se sinun täysi tarkoituksesi." Näin herjaat sinä Jumalaa ja hänen saarnaansa valheellisiksi, jonka vuoksi parempi olisi, että pysyisit loitolla sanasta, jos et sitä usko. Jumala näet ei tahdo sitä halwempana pitää että joku ihminen saarnaa hänen sanaansa kuin jos hän sen itse tekisi. Tämä on nyt se walta, jonka Jumala on jokaiselle kristitylle antanut, josta ennen olemme paljon ja usein puhuneet, niin että tämä nyt riittäköön. Amen"

        Tässä tuli kyllä osia ja ajatuksia parista muustakin saarnasta, Lähde: Martti Lutherin kirkkopostilla vuodelta 1896.

        Ja aamen. :) Erityisesti tuo "Uskomme vahvistuu, koska olemme yhtä synnittömän Kristuksen kanssa."


      • el kirahwi
        t-t kirjoitti:

        Hänen mukaansa nauttiessamme leivän olemme yhtä elämän leivän eli Kristuksen sekä muun seurakunnan kanssa. Syömmehän kaikki samaa leipää, joka on Kristuksen ruumis. Samalla, kun syömme leipää, antaa hän itsensä meille ja ottaa syntisyytemme kantaakseen. Samoin mekin kannamme toisiamme ja heikkouksiamme. Uskomme vahvistuu, koska olemme yhtä synnittömän Kristuksen kanssa.Samalla tavalla hän käsittelee myös viinin juomista, olemme osa Kristuksen verta.Luther puuttuu myös jauhojen olemukseen:leipä on leivottu yhdestä taikinasta, samanlaisista jauhoista:kaikkien tulee olla yhdessä uskossa.

        Ehtoollisen hedelminä Luther mainitsee veljellisen rakkauden:haluamme tehdä yhdessä evankeliumin työtä.

        Luther korostaa myös, ettei ehtoollinen ole ihmisen teko, jossa hänen syntinsä pyyhittäisiin pois.
        " Mitä nyt sitten Kristuksella on ja mitä hän woi toimeen saada? Hänen ruumiinsa ja verensä on synnitön, täynnänsä armoa. wieläpä on se jumalallisen majesteetin ruumiillinen asuntokin, lyhyesti: kaikki mitä Jumalan on, se on Kristuksen; nämä tawarat joutuwat nyt kaikki tyynni tässä minun omikseni. Mutta jotta minulla siitä olisi merkki ja wakuus, että näin äärettömän kalliit tawarat todella owat omiani, otan minä nauttiakseni Kristuksen ruumiin ja weren. Sen tähden ei minun työni yhtäkään syntiä pois pyhi, niinkuin tuo hullu paawin alainen kansa on walehdellut, waan se, että minä totisesti uskon tämän ruumiin ja weren minulle annetuksi."
        Mielestäni saarnassa välittyi kollektiivinen yhteys, jossa olemme yhtä entisten ja nykyisten pyhien kanssa.

        Toisessa saarnassa, joka on kirjoitettu samaan kirjaan ja käsittelee samaa aihetta, Luther kehoittaa synnin tuntoisia menemään ripille ennen ehtoollista. Hänen mukaansa kaste ja ehtoollinen vakuuttavat ihmistä syntien anteeksi saamisesta. Syntien anteeksi saamisesta Luther saarnaa (1. s. pääsiäisestä):" Jos minä nimittäin sanon:" Sinun syntisi owat sinulle anteeksi annetut Jumalan nimeen", ja sinä et sitä usko, niin tekisit aivan samoin kuin sanoisit: " Kuka tietää, tokko tuo onkaan totta ja lieneekö se sinun täysi tarkoituksesi." Näin herjaat sinä Jumalaa ja hänen saarnaansa valheellisiksi, jonka vuoksi parempi olisi, että pysyisit loitolla sanasta, jos et sitä usko. Jumala näet ei tahdo sitä halwempana pitää että joku ihminen saarnaa hänen sanaansa kuin jos hän sen itse tekisi. Tämä on nyt se walta, jonka Jumala on jokaiselle kristitylle antanut, josta ennen olemme paljon ja usein puhuneet, niin että tämä nyt riittäköön. Amen"

        Tässä tuli kyllä osia ja ajatuksia parista muustakin saarnasta, Lähde: Martti Lutherin kirkkopostilla vuodelta 1896.

        Hyvää opetusta, pitää jossain vaiheessa kaivaa postillasta esiin koko saarna.

        Siitä että ehtoollisessa on yhteys kaikkien siihen osallistuvien kanssa ja että kaikilla pitää olla sama usko, tuli mieleen pari asiaa.

        Tähän ajatukseen nojautuvat Amerikassa mm. Lutheran Church Missouri Synod-niminen luterilainen kirkko, ja tiedän heidän edustajansa kieltäytyneen tähän vedoten osallistumasta samalle ehtoolliselle suomalaisten esikoislestadiolaisten kanssa Moskovassa, koska hän pelkäsi että heillä saattaisi olla eri usko.

        Samoin esikoislestadiolaisuudessa on esiintynyt vähän tämäntyylistä ajattelua viime aikoina Ruotsissa, kun siellä on alettu järjestää ehtoollisia omilla rukoushuoneilla. Yksi perusteluista on ollut, ettei haluta tulla osallisiksi muiden synneistä ja on viitattu Ruotsin kansankirkossa esiintyviin vääriin opetuksiin.

        Itsekin olisin hyvin varovainen osallistumisessa ehtoolliselle. Jonkinlainen yksimielisyys tunnustuksesta pitäisi varmasti olla, mutta toisaalta koskaan ei voi varmaksi tietää kenenkään ihmisen ajatuksia ja uskoa, joten tuskin se ehtoollista mihinkään kaataa, vaikka sille osallistuisi kuka tahansa.


      • t-t
        el kirahwi kirjoitti:

        Hyvää opetusta, pitää jossain vaiheessa kaivaa postillasta esiin koko saarna.

        Siitä että ehtoollisessa on yhteys kaikkien siihen osallistuvien kanssa ja että kaikilla pitää olla sama usko, tuli mieleen pari asiaa.

        Tähän ajatukseen nojautuvat Amerikassa mm. Lutheran Church Missouri Synod-niminen luterilainen kirkko, ja tiedän heidän edustajansa kieltäytyneen tähän vedoten osallistumasta samalle ehtoolliselle suomalaisten esikoislestadiolaisten kanssa Moskovassa, koska hän pelkäsi että heillä saattaisi olla eri usko.

        Samoin esikoislestadiolaisuudessa on esiintynyt vähän tämäntyylistä ajattelua viime aikoina Ruotsissa, kun siellä on alettu järjestää ehtoollisia omilla rukoushuoneilla. Yksi perusteluista on ollut, ettei haluta tulla osallisiksi muiden synneistä ja on viitattu Ruotsin kansankirkossa esiintyviin vääriin opetuksiin.

        Itsekin olisin hyvin varovainen osallistumisessa ehtoolliselle. Jonkinlainen yksimielisyys tunnustuksesta pitäisi varmasti olla, mutta toisaalta koskaan ei voi varmaksi tietää kenenkään ihmisen ajatuksia ja uskoa, joten tuskin se ehtoollista mihinkään kaataa, vaikka sille osallistuisi kuka tahansa.

        Hän mainitsee jopa, että on ihmisiä, jotka uskovat ymmärtävänsä ehtoollisen tarkoituksen, mutta lyövät vain hampaansa öylättiastiaan. Ja että yhä tarkemmin pitäisi alkaa tutkia ehtoollisvieraiden sieluntilaa. Toisaalta siihen aikaanhan katolisuus vaati ehtoollisTEKOJA(rippi, jossa luetellaan kaikki mahdolliset asiat ja "pakollinen"ehtoollisella käynti) Luther korostaa vapaaaehtoista rippiä ehtoollisvieraan omantunnon mukaan ja toivoo, että ihmiset kävisivät mahdollisimman usein -nytkin vapaaehtoisesti ja sydämen halusta-ehtoollisella.

        Täytyy kyllä sanoa, että uskonpuhdistus ehkä vaati asioiden tarkempaa teroittamista kansalle, siksi tuo saarna tuntui toisaalta ahdasmieliseltäkin. Ei nykykirkossa voisi asettaa kenenkään kelpoisuutta kyseenalaiseksi ilman valtavaa mediahässäkkää. Tunnen kyllä nykyisinkin ihmisiä, jotka eivät voi asettua samaan pöytään toisenuskoisen kanssa.

        Toisaalta, tärkeintä on juolehtia omasta sieluntilastaan. Juudaskin sai olla läsnä ehtoollisella, vaikka Jeesus tiesi hänen tilansa. Samoin tiesivät oppilaat, että yksi on pettäjä.


      • Jojo
        t-t kirjoitti:

        Hänen mukaansa nauttiessamme leivän olemme yhtä elämän leivän eli Kristuksen sekä muun seurakunnan kanssa. Syömmehän kaikki samaa leipää, joka on Kristuksen ruumis. Samalla, kun syömme leipää, antaa hän itsensä meille ja ottaa syntisyytemme kantaakseen. Samoin mekin kannamme toisiamme ja heikkouksiamme. Uskomme vahvistuu, koska olemme yhtä synnittömän Kristuksen kanssa.Samalla tavalla hän käsittelee myös viinin juomista, olemme osa Kristuksen verta.Luther puuttuu myös jauhojen olemukseen:leipä on leivottu yhdestä taikinasta, samanlaisista jauhoista:kaikkien tulee olla yhdessä uskossa.

        Ehtoollisen hedelminä Luther mainitsee veljellisen rakkauden:haluamme tehdä yhdessä evankeliumin työtä.

        Luther korostaa myös, ettei ehtoollinen ole ihmisen teko, jossa hänen syntinsä pyyhittäisiin pois.
        " Mitä nyt sitten Kristuksella on ja mitä hän woi toimeen saada? Hänen ruumiinsa ja verensä on synnitön, täynnänsä armoa. wieläpä on se jumalallisen majesteetin ruumiillinen asuntokin, lyhyesti: kaikki mitä Jumalan on, se on Kristuksen; nämä tawarat joutuwat nyt kaikki tyynni tässä minun omikseni. Mutta jotta minulla siitä olisi merkki ja wakuus, että näin äärettömän kalliit tawarat todella owat omiani, otan minä nauttiakseni Kristuksen ruumiin ja weren. Sen tähden ei minun työni yhtäkään syntiä pois pyhi, niinkuin tuo hullu paawin alainen kansa on walehdellut, waan se, että minä totisesti uskon tämän ruumiin ja weren minulle annetuksi."
        Mielestäni saarnassa välittyi kollektiivinen yhteys, jossa olemme yhtä entisten ja nykyisten pyhien kanssa.

        Toisessa saarnassa, joka on kirjoitettu samaan kirjaan ja käsittelee samaa aihetta, Luther kehoittaa synnin tuntoisia menemään ripille ennen ehtoollista. Hänen mukaansa kaste ja ehtoollinen vakuuttavat ihmistä syntien anteeksi saamisesta. Syntien anteeksi saamisesta Luther saarnaa (1. s. pääsiäisestä):" Jos minä nimittäin sanon:" Sinun syntisi owat sinulle anteeksi annetut Jumalan nimeen", ja sinä et sitä usko, niin tekisit aivan samoin kuin sanoisit: " Kuka tietää, tokko tuo onkaan totta ja lieneekö se sinun täysi tarkoituksesi." Näin herjaat sinä Jumalaa ja hänen saarnaansa valheellisiksi, jonka vuoksi parempi olisi, että pysyisit loitolla sanasta, jos et sitä usko. Jumala näet ei tahdo sitä halwempana pitää että joku ihminen saarnaa hänen sanaansa kuin jos hän sen itse tekisi. Tämä on nyt se walta, jonka Jumala on jokaiselle kristitylle antanut, josta ennen olemme paljon ja usein puhuneet, niin että tämä nyt riittäköön. Amen"

        Tässä tuli kyllä osia ja ajatuksia parista muustakin saarnasta, Lähde: Martti Lutherin kirkkopostilla vuodelta 1896.

        Laitampa minäkin "lusikkani tähän keitoon" Löysin myös eräästä kirjasta Lutherin huonepostillasta vuodelta 1928 suomennettua asia koskee vanhurskauttamista,josta täälläkin on paljon kirjoiteltu." Sillä ei yhtään muuta tietä tai välikappaletta syntein anteeksisaamiseen ole kuin sana.Sen tähden tehtäköön mitä tahansa,niin synnit kuitenkin niille pidetään,jotka eivät sanaa ota vastaan,vaan omilla töillä itseänsä autta tahtovat.Sillä Herramme Jumala ei syntein anteeksi saamista johonkin työhön laskenut,jota me tehdä voimme,vaan tähän ainoaan työhön,että Kristus kärsi ja kuolleista nousi; mutta tämän työn Hän sanan kautta apostolein ja sananpalvelijain,ja kussa tarvitaan,kaikkien kristittyin suuhun pani,että syntein anteeksiantamuksen sen kautta kaikille jakaisivat ja julistaisivat,jotka sitä tahtovat"---"Jos joku syntein anteeksi saamista halajaa,menköön sielunpaimenensa tai likimmäisen kristityn tykö,jonka luona Jumalan sanan löytävänsä tietää,niin hän totisesti siellä myös syntein antamuksen saa---Joka ei sieltä sanaa vastaanottaa ja uskoa tahdo,hän kaikesta voimastaan tehköön mitä tahansa,niin kuitenkin syntinsä hänelle pidetään.aSillä tässä vakava käsky on,jonka kautta Herra syntein anteeksi antamuksen kaikesta maailmasta ja kaikista töistä ottaa pois ja sanaan laskee;siellä se löydettävänä on" Tästä Lutherin lausonnosta ilmenee,ettei ihminen omilla töillään voi ansaita syntein anteeksisaamista.Ihmisen tulee ottaa vastaan sanoma syntien anteeksiantamuksesta sovituksen sanassa,jota kristityt julistavat.Siihen on Kristuksen vanhurskaus suljettu. Anteeksisaaminen edellyttää,että ihmisessä on herännyt synteinsä tähden suru ja anteeksisaamisen tarve.Tätä katumusta ja vanhurskauttamisen tarvetta ei ihminen voi itse aikaansaada,vaan se on jo Jumalan Hengen työtä.Syntiä anteeksiantavana Kristus on löydettävävissä seurakunnassaan,ei missään sen ulkopuolella
        "Sen siis joka tahtoo löytää Kristuksen,täytyy ensin löytää seurakunta.Sillä kuinka joku voisi tietää missä Kristus on ellei hän tiedä missä Hänen uskovaisensa ovat? Ja se,joka tahtoo tietää jotain Kristuksesta,hänei saa uskoa itsensä päälle,tahi omilla mielipiteillään rakentaa omat portaansa taivaaseen,vaan hänen tulee mennä seurakuntaan eli kirkkoon ja kysyä siltä.Nyt ei kirkko ole olkia ja kiveänvaan se on joukko kristinuskovaisia ihmisiä;heihin sinun tulee pitäytyä ja katsoa,kuinka he uskovat,elävät ja opettavat,sillä heillä on totisesti Kristus luonaan.MUTTA ULKOPUOLELLA KRISTUKSEN SEURAKUNTAA EI OLE MITÄÄN TOTUUTTA,EI MITÄÄN KRISTUSTA EIKÄ MITÄÄN AUTUUTTA, vaan ainoastaan rottia,hiiriä,kyykäärmeitä ja heidän myrkyllisiä oppejaan" Näin Luther joulupäivän saarnassaan Kirkkopostillassaan yhtyy vanhan kirkon opettajien lausumaan "seurakunnan ulkopuolella ei ole mitään pelastusta" Ja Isossa katekismuksessaan kolmannen uskonkappaleenselityksessä näillä sanoilla"Seurakunnan ulkopuolella ei ole yhtään syntein anteeksisaamista,niinkuin ei siellä taida olla mitään pyhittämistäkään" Joten tässäkin vl:n opetus on aivan luterilaista ja raamatun mukaista Jeesuksen opetuksiin perustuvaa.Koettakaa jaksaa lukea.


    • el kirahwi

      En tiedä suomalaisista katekismuksista, koska minulla ei sellaista ole, mutta katselin tässä kahta omaa katekismustani. Toinen on englanninkielinen Lutherin Iso Katekismus, ja toinen ruotsinkielinen Lutherin Vähä Katekismus, johon on lisättynä O. Svebiliuksen selitys.

      Siinä engl. Isossa Katekismuksessa on seuraavat osat:

      First Part: The Ten Commandments
      Second Part: The Creed
      Third Part: The Lord's Prayer
      Fourth Part: Baptism
      Fifth Part: The Sacrament of the Altar
      A Brief Exhortation to Confession

      Ruotsinkielisessä Vähässä Katekismuksessa on seuraavat osat:

      1. Tio Guds bud
      2. Den apostoliska tron
      3. Herrans bön
      4. Det heliga döpelsen sakrament
      5. Om Skriftermål
      6. Altarets sakrament

      Eli kummassakin on minun laskujeni mukaan kuusi osaa, vai puuttuuko niistä sinun mielestäsi jotain, mikä oli siinä löytämässäsi vanhassa katekismuksessa? Oliko se muuten Iso vai Vähä Katekismus?

      Lainaamissasi lauseissa ei ole mitään väärin, sikäli kuin ymmärrän ja ne voisivat hyvin olla myös Lutherin kirjoittamia, mutta en löytänyt ainakaan tähän hätään ihan mitään vastaavaa omista katekismuksistani. Tosin Svebiliuksen selitysosassa on jotain vähän sinne päin:

      "Vad nytta have vi av Herrans Nattvard? 1) Varder vår tro därav styrkt och försäkrad om syndernas förlåtelse..." (suom. Mitä hyötyä meille on Herran Ehtoollisesta? 1) Uskomme siitä vahvistuu ja tulee vakuutetuksi syntien anteeksiantamuksesta)

      "Bliva brödet och vinet förvandlade och förvände i Kristi lekamen och blod? Ingalunda; utan det är och förbliver bröd och vin i själva Nattvardens bruk; men under och tillika med brödet och vinet, förmedelst och i kraft av den sakramentliga föreningen, så anammas sannfärdeligen Kristi lekamen och blod." (suom. Muuttuvatko leipä ja viini ja vaihtuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi? Eivät suinkaan; vaan ne pysyvät leipänä ja viininä itse Ehtoollisen käytössä; mutta leivän ja viinin alla ja kanssa, sakramentaalisen yhteyden kautta ja voimasta, otetaan vastaan totisesti Kristuksen ruumis ja veri)

      Näissä lainauksissa ei sinänsä ole mitään väärää tai suoranaista ristiriitaa Lutherin opetuksiin, mutta olisi kuitenkin hyvä olla tarkkana, eikä laittaa Lutherin suuhun sellaista, mitä Luther ei ole sanonut.

      Ehtoollisaineista puheen ollen, Lutherin opetus oli muuten se, että leipä ei lopeta olemasta leipä, eikä viini lopeta olemasta viini, mutta ne ovat siitä huolimatta Kristuksen todellinen ruumis ja veri, eivät siis ainoastaan ruumiin ja veren vertauskuva.

      Reformoidun kirkon opetus oli, että leipä ja viini ovat vain ruumiin ja veren vertauskuvia, eivätkä ole todellinen Kristuksen ruumis ja veri. Reformoiduista Luther sanoi, että "heissä on eri Henki".

      Roomalaiskatolinen kirkko taas opettaa, että leipä lakkaa olemasta leipä ja muuttuu Kristuksen ruumiiksi, ja viini lakkaa olemasta viini ja muuttuu Kristuksen vereksi.

      Ja lopuksi Lutherin katekismuksesta: niitä kirjoja kannattaa lukea, sekä Vähä Katekismusta että Isoa Katekismusta. Jos niitä ahkerasti luettaisiin, niin monet opilliset sekaannukset voisivat selvitä.

      • n-n

        Upsalan arkkipiispa Svebilius teki aikoinaan Lutherin katekismukseen selityksiä. Tässä muutama kysymys-vastaus muodossa.
        *
        K: Mistä usko tulee ?
        V: Evankeliumin suloisesta opista, ja armon lupauksista, syntien anteeksi antamisesta Kristuksen tähden.
        *
        K: Mikä on synninpäästö?
        V: Se on lupaus ja vakuutus syntien anteeksi saamisesta sanan palvelijoilta Kristuksen puolesta.
        *
        K: Millainen on päästön avain?
        V: Se on voima, kuin Kristuksen palvelijalle annettu on maan päällä, päästää katuvaista syntistä synneistänsä, ja avata hänelle taivaan valtakunta.
        *
        K: Millä meidän pitää vahvistaman meidän uskoamme syntien anteeksi antamisesta?
        V: Herran korkialla Ehtoollisella ja Alttarin sakramentilla.


      • el kirahwi
        n-n kirjoitti:

        Upsalan arkkipiispa Svebilius teki aikoinaan Lutherin katekismukseen selityksiä. Tässä muutama kysymys-vastaus muodossa.
        *
        K: Mistä usko tulee ?
        V: Evankeliumin suloisesta opista, ja armon lupauksista, syntien anteeksi antamisesta Kristuksen tähden.
        *
        K: Mikä on synninpäästö?
        V: Se on lupaus ja vakuutus syntien anteeksi saamisesta sanan palvelijoilta Kristuksen puolesta.
        *
        K: Millainen on päästön avain?
        V: Se on voima, kuin Kristuksen palvelijalle annettu on maan päällä, päästää katuvaista syntistä synneistänsä, ja avata hänelle taivaan valtakunta.
        *
        K: Millä meidän pitää vahvistaman meidän uskoamme syntien anteeksi antamisesta?
        V: Herran korkialla Ehtoollisella ja Alttarin sakramentilla.

        Svebiliuksen katekismus on mielestäni pääasiassa hyvää opetusta. Kastetta selittäessään hän kyllä sanoo joitain asioita ehkä vähän jyrkästi siten, että rivien välistä voidaan ymmärtää hänen ajattelevan, että kastamaton lapsi joutuu kadotukseen. Mutta nämä lainatut kohdat ainakin voin "allekirjoittaa" täysin.


      • n-n
        el kirahwi kirjoitti:

        Svebiliuksen katekismus on mielestäni pääasiassa hyvää opetusta. Kastetta selittäessään hän kyllä sanoo joitain asioita ehkä vähän jyrkästi siten, että rivien välistä voidaan ymmärtää hänen ajattelevan, että kastamaton lapsi joutuu kadotukseen. Mutta nämä lainatut kohdat ainakin voin "allekirjoittaa" täysin.

        Olen kyllä minäkin kuullut joskus sanottavan, ettei Svebilius kaikin paikoin "Raamatun valossa kestä".


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      656
      8023
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      467
      2306
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      233
      2228
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      147
      1803
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      1302
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1244
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      113
      1186
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      855
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      59
      841
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      769
    Aihe