Huomenna on äitienpäivä.
Teeskentelypäivistä pahin.
Kun äiti rikkoo lapsensa jo syntymättömänä,
hän kiroaa samalla syntymättömän tulevaisuuden.
Kun lapsuus on täynnä manipulointia, pelottelua,
ikäviä asioita ja yksinäisyyttä, kasvaa yhteiskunnalle hankala veronmaksaja.
Mutta huomenna, silloin äitini muistelee,
kuinka ihana tuokin oli lapsena, heh.
Ja miten se oli kiltti, voi että.
Teki niin paljon töitäkin, silitti ja pyykkäsi,
ihan mielellään.
Ja se kakku kerran, että se oli hyvä, kyllä se
osasi, vaikkei ollut vielä kymmentäkään.
Eikä se pelännyt yksin, vaikka se monesti joutui
jäämään itsekseen, kun meillä oli menoa...niin
kertoo äiti, kasvot iloisessa virneessä,
kehuen omia kasvatusmetodejaan.
Unohtaen kaiken pahan, eikä muista,
vaikka muistutettaisiin.
Mikset ollut, äiti, tiikerijellona, silloin
kun minä sinua tarvitsin.
En kerro hänelle, kuinka rikki olen,
mitä kaikkea olen joutunut käymään läpi,
pysyäkseni ihmisenä nyt, kun omat lapseni
tarvitsevat minua.
En kerro, nauttikoon hän äitiydestään,
kadehtikoon minun elämääni.
Enkä kerro sitäkään, etten tarvitse häntä enää.
Mutta seison ase ojossa, kun hän hiipii
hyeenan asussa perheeni pöytään haaskalle huomenna.
Yksinkin väärä näykkäisy väärästä kohdasta,
niin minä ammun.
Huomenna on Äitien päivä.
Liput salkoon, ihan ylös,
vai puolitankoon.
Eläköön valinnanvapaus!
Teeskentelypäivistä pahin.
Kun äiti rikkoo lapsensa jo syntymättömänä,
hän kiroaa samalla syntymättömän tulevaisuuden.
Kun lapsuus on täynnä manipulointia, pelottelua,
ikäviä asioita ja yksinäisyyttä, kasvaa yhteiskunnalle hankala veronmaksaja.
Mutta huomenna, silloin äitini muistelee,
kuinka ihana tuokin oli lapsena, heh.
Ja miten se oli kiltti, voi että.
Teki niin paljon töitäkin, silitti ja pyykkäsi,
ihan mielellään.
Ja se kakku kerran, että se oli hyvä, kyllä se
osasi, vaikkei ollut vielä kymmentäkään.
Eikä se pelännyt yksin, vaikka se monesti joutui
jäämään itsekseen, kun meillä oli menoa...niin
kertoo äiti, kasvot iloisessa virneessä,
kehuen omia kasvatusmetodejaan.
Unohtaen kaiken pahan, eikä muista,
vaikka muistutettaisiin.
Mikset ollut, äiti, tiikerijellona, silloin
kun minä sinua tarvitsin.
En kerro hänelle, kuinka rikki olen,
mitä kaikkea olen joutunut käymään läpi,
pysyäkseni ihmisenä nyt, kun omat lapseni
tarvitsevat minua.
En kerro, nauttikoon hän äitiydestään,
kadehtikoon minun elämääni.
Enkä kerro sitäkään, etten tarvitse häntä enää.
Mutta seison ase ojossa, kun hän hiipii
hyeenan asussa perheeni pöytään haaskalle huomenna.
Yksinkin väärä näykkäisy väärästä kohdasta,
niin minä ammun.
Huomenna on Äitien päivä.
Liput salkoon, ihan ylös,
vai puolitankoon.
Eläköön valinnanvapaus!
Vastaukset 4
Vanhimmat
uskalsit tuulettaa kunnolla julkisella palstalla katekismuksesta huolimatta äitimyyttiä vastaan. Kaikilla ei ole onnea saada äidinrakkautta osakseen. Sinulla sentään on onnellinen perhe, minä olin hyeenan ja narsistin välissä äitienpäivinä. Se oli vuoden vaikein päivä. Kaiken hymistelyn keskellä sai taiteilla niin, että lapselle jäi kauniita muistoja siitäkin "juhlapäivästä".
Kiitos sinulle lukuhetkestä, jollaisen juuri nyt tarvitsinkin.
P.S Tyynyliinoissa oli inhottavat nauhat siihen aikaan, niitä oli ikävä silitellä.
Tästä runosta jäi/jätin pois kohtaukset,
jotka voivat järkyttää, palstan pienimpiä.
ps. koppurainen, pakkasessa kuivunut puuvillapaita
on viihonviimeinen silitettävä,ihan vieläkin
itkettää........
Sait minut heräämään,taakasta,jota olen kantanut vuoskymmeniä.Ei se minunkaan äitini silloin ollut lähelläni,kun olisin tarvinnut,ei välittänyt.
Nyt tajuan,että ei minun ole pakko rakastaa,kun ei sitä tunnetta edes ole...se ammennettiin tyhjiin,noina lapsuuden vaikeina hetkinä.
Kiitos että kirjoitit ja avasit silmäni.
Jos pystyin sinua yhtään auttamaan,
jos todella
tunnet niin, niin tämä ruikutus kannatti kirjoittaa!!
Voimaa sinulle elämääsi!