Haluaisin kuulla masentuneen puolisoiden kokemuksia selibaatista. Miltä se on tuntunut, miten olette ratkaisseet tilanteen ja kauanko tilannetta on kestänyt?
Minä jouduin itsekin tahtomattani selibaattiin melkein heti kun puolisoni jäi masennuksen vuoksi sairaslomalle, tilanne on jatkunut samana yli puoli vuotta. Ymmärrän, että pitää olla kärsivällinen ja ymmärtäväinen, mutta tuntuu tosi turhauttavalta, kun ei ole yhtään tietoa, kauanko tätä jatkuu.
Minä jouduin itsekin tahtomattani selibaattiin melkein heti kun puolisoni jäi masennuksen vuoksi sairaslomalle, tilanne on jatkunut samana yli puoli vuotta. Ymmärrän, että pitää olla kärsivällinen ja ymmärtäväinen, mutta tuntuu tosi turhauttavalta, kun ei ole yhtään tietoa, kauanko tätä jatkuu.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Selibaatissa oleminen ei varmasti ole kivaa, mutta uskoisin, että parhaiten saat asian selville kun keskustelet kumppanisi kanssa asiasta. Hänellä ei varmaankaan ole suuria seksihaluja, joista hän myös ottaa omantunnontuskia.
Jos keksit miten oman ongelmasi hänelle kerrot niin uskon, että hän on halukas tekemään kaikkensa voimiensa puitteissa.
Asioista pitäisi oppia keskustelemaan vaikka toinen onkin maansa myynyt.
No, selibaatissa oleminen ei todellakaan ole kivaa. Seksi ja läheisyys on kuitenkin melko olennainen osa parisuhdetta. Asiasta on kyllä keskusteltu, jopa "rakentavaan sävyyn", toisin sanoen olen yrittänyt olla puhumatta vihaisesti tai syyttävästi. Olen siis kertonut, että seksi ja nimenomaan läheisyys olisi minulle tärkeää, mutta en ole saanut oikein mitään vastakaikua, en tekojen tai sanojen kautta. Omantunnontuskista en tiedä, "ei vain kiinnosta". Puolisolla ei siis ole seksihaluja, pitääkö vain odottaa masennuksesta parantumista, jolloin halutkin ehkä palaavat?
Nainen pelkää juuri tuota, että mies tuleelähelle vain ja ainoastaan päästäkseen naimaan. Silittele ja ostele lahoja, menkää kävelyille, retkille jne. Kyllä se on ratkaisu yhteiseen iloon. Jos haluaa. Seksi löytyy rakkaudesta.
Pääesikunnan tasa-arvokysely paljasti seksuaalista häirintää
Julkaistu: 10.5.2008 22:07
Riitta Vainio
Pääesikunnassa työskentelevistä naisista lähes joka kolmas kokee joutuneensa työssään joskus kiusaamisen kohteeksi. Saman kohtalon jakaa 11 prosenttia pääesikunnan miehistä. Pääesikunnan siviilejä kiusataan tutkimuksen mukaan enemmän (25 prosenttia) kuin talon upseereita ja muita sotilaita, sillä upseereista kiusatuksi tuntee tulleensa 12 prosenttia ja muista sotilaista 14 prosenttia.
Pääesikunnassa tehdyssä tutkimuksessa sata pääesikunnassa työskentelevää siviiliä, upseeria ja muuta sotilasta paljasti samoja ongelmia, joita on tullut esiin aiemmin myös työilmapiirikeskusteluissa.
15 prosenttia naisista kertoo kokeneensa työssään sukupuolista häirintää. Pääesikunnan mukaan vastausten perusteella voi kuitenkin tehdä myös johtopäätöksen, että jopa 24 prosenttia naisista on joutunut pääesikunnassa seksuaalisen häirinnän kohteeksi.
Pääesikunnan miehistä seksuaalisen häirinnän kohteeksi vastasi joutuneensa seitsemän prosenttia.
Miehet ja upseerit ilmoittivat naisia useammin, että häirintä jatkuu edelleen.
Naisia ovat häirinneet työyhteisön miehet, ja miehiä on häiritty sekä työyhteisössä että sen ulkopuolella.
Puolustusvoimien viestintäjohtaja Ossi Kervinen sanoo, että vaikka sukupuolista häirintää ja kiusaamista esiintyy, se ei tutkimuksen mukaan ole pääesikunnassa merkittävästi yleisempää kuin suomalaisilla työpaikoilla.
Lisää aiheesta sunnuntain Helsingin Sanomissa
Keskustele aiheesta Tulosta juttu Lähetä linkki
Helsingin Sanomat
[email protected]
Siis onko kaikki henkisesti sairaat päätyneet puolustusvoimain palkkalistoille? Aivan uskomatonta tommonen työpaikkakiusaus!! Mä olen ollut töissä n.30 v. vakituisena samassa hyvässä työpaikassa. Koskaan meillä ei ole tullut esille KIUSAAMISTA. Kaikki ollaan viihdytty hyvin työssämme,mutta, mutta tämä onkin yksityisen sektorin työpaikka. Siis ei mikään valtion monopoli, kuten puolustusvoimat ym. Sinne ne henkisesti kieroutuneet hakeutuvat töihin...Heh..
Luulisi, että tavallaan puolustusvoimissa hierarkia on erilainen kuin muilla aloilla
Mä olen masentunu nainen ENKÄ enää halua miestä ENKÄ seksiä. Kiitos. Minut on raiskattu avioliitossa jaeron jälkeen tuntematon. Miehet riittää mulle. Seksi EI OLE TÄRKEINTÄ NAISELLE VAAN HELLYYS!
Minä en ymmärrä tuollaista selibaattivinkunaa. Osaat varmaan käyttää omia käsiäsi? Itseäni ei seksi kiinnosta ja jos joskus tekee mieli niin käytän omaa kättä, mikset sinä voi tehdä samoin? Ihan kuin seksi muka jotain merkitsisi tässä elämässä, se on todellakin yksi pienimmistä murheista!
Minusta seksi ja läheisyys vain ovat osa hyvää parisuhdetta, siksi "vingun" täällä ;-) Kuulostat ihan siltä, ettei sinulla ole kovin erityisiä kokemuksia tuolta elämänalueelta? Olet oikeassa, että seksi on yksi pienemmistä murheista, mutta se voi olla myös yksi suurimmista iloista elämässä, vai mitä?
On se jo per..le että mies ei tajua vaimon pahaa oloa ja suruja. Anna olla hänen rauhassa seksin suhteen. Pyydä anteeksi, jos olet jotain paskaa tehny ja kohtele häntä kuin aikuista ihmistä, joka tekee omat valintansa. Hänen on paras mennä juttelee jonku ulkopuolisen kanssa ja myös sinun. Tai sitten menkää perheneuvolaan yhdessä (tai seksiterapeutille).
Näytä olevasi hänelle ihminen ihmisyydessä ja avoin sellainen, jos kykenet pillun vonkaamiseltasi siihen. On hirveää jos mies tulee nenäkarvat vinkuen lähelle ja alkaa hipelöimään:"Eiköhän me mentäis nyt hoitaa tämä homma pois päiväjärjestyksestä..?" Nainen itkee tihruuttaa ja sitte suostuukin ajatellen ja toivoen, jos se auttaisi ja ukko rupeis oleen hiljaa vähän aikaa. Riisuu vavisten vaatteensa ja ukko alkaa työntää tukkiaan ja ajattelee touhutessaan juuri selaamiaan pornosivuja. Ukko tökkii menemään, huokaisee, nousee petiltä. Panee housut jalkaan, vetää vetoketjun kiinni peseytymättömänä ja sanoo:"Minäpä tästä lähen ku Pera käski tulla kaveriksi autoremonttiin,no se on moro! Pane ruoka tulemaan! Tuun illalla".
Saakeli. Akka-rukka pukeutuu. Ja itkee ja laittaa ruokaa lenkistä, jolla hoiteli oman puutteensa loppuun ennen ku pani lenkin pataan. Näin teki mun työkaverini Seija-tyttö ja otti lopulta eron siitä kusipää ukosta, joka ei älynny mistään mitään!!
Alkuperäinen kirjoittaja eli minä olen siis nainen ja aviomieheni on se masentunut puolisko. Mieheni käy säännöllisesti terapiassa ja olemme myös käyneet yhdessä juttelemassa.
Aika hurjan kuuloisen esimerkin kirjoitit, jollain pareilla siis on oikeasti tuollaista? Me olemme aina olleet toistemme parhaita kavereita ja keskustelleet asioista. Nyt vain kaikki läheisyys ja myös seksi on jäänyt täysin taka-alalle tämän sairauden vuoksi.
Täytynee vain olla kärsivällinen ja uskoa siihen, että tilanne muuttuu, kunhan sairauskin vähän helpottaa. Uskon kuitenkin, että masennuksestakin paranee, kuten muistakin sairauksista.
Seksi ei ole mikään kovin ihmeellinen asia, miksi sitä pit'isi harrastaa. Ajan tuhlaamistahan se on.
Meillä ei ole seksiä ollut moneen vuoteen johtuu mieheni sairaudesta, läheisyyttä ei kyllä puutu. Mies on antanut luvan käydä vieraissa, se ei kyllä kiinnosta edes ajatuksena.Elämä on muutenkin täyttä taistelua päivästä toiseen, että edes jollaintavalla jaksaisi aina seuraavan päivän.
Osaan täysin kuvitella tunteesi. On tosi raskasta kumppanillekin ymmärtää mikä se sellainen mies on joka ei tajua? että seksikin kuuluu parisuhteeseen. Siis sadattelen tässä siis vaan omaani ,joka ei edes halua myöntää omaa kyvyttömyyttää,mutta odottaa vaan ymmärrystä.