Sain juuri tietää miehellä olevan toinen nainen. Siellä hänen luonaan se on nytkin.
Mies ei ole vielä edes muuttanut, ja heillä on jo suunnitelmat valmiina lapsiemme varalle (tutustumista ja yhdessä oloa ym).
En ole ajatellut olla aina se kiero ja vaikea eks, mutta tällä hetkellä vihaan tätä naista yli kaiken. Kertokaapas nyt hyvät ihmiset miten pystyn muka olla sanomatta tätä lapsillemme? Lapset ovat murrosikäisiä.
Mies ei ole vielä edes muuttanut, ja heillä on jo suunnitelmat valmiina lapsiemme varalle (tutustumista ja yhdessä oloa ym).
En ole ajatellut olla aina se kiero ja vaikea eks, mutta tällä hetkellä vihaan tätä naista yli kaiken. Kertokaapas nyt hyvät ihmiset miten pystyn muka olla sanomatta tätä lapsillemme? Lapset ovat murrosikäisiä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sano reilusti vaan mitä ajattelet. Pahempaa minusta on salailu ja valheen puhuminen kuin suora puhe. Se sattuu ensin, mutta vähemmin kuin pitkään jatkunut valehtelu.
Lapst kestää paljon enemmän kuin luullaan, ja varmasti kärsivät jos valehtelet heille. Se mitä sanot on tietysti sun asia, mutta mitä aiemmin kerrot totuuden, sen helpommalla itse pääset.
Mun mies löysi uuden harkinta-aikana jolloin tarkoituksemme oli palata yhteen, mutta lapseton nainen oli parempi kuin oma perhe.
Sanoinkin että jos niin on, niin lapsia se eukko ei ikinä tule tapaamaamaan, eikä olekkaan. meille ei ole asiaa tulla leveilemään hyvästä miehestä minkä julmasti vei. Tiesi että mies oli perheellinen.
Nyt mies kärsii, mutta lapsille kerroin totuuden, sillä he ovat sen ansainneet.
Isää en ole kieltänyt tapaamasta, mutta eipä häntä liioin ole kiinnostanut. Tsemppiä nyt kuitenkin, asia järjestyy kun ei juokse toisten pillin mukaan, ja tekee omat ratkaisut, vaikkei kaikki niitä hyväksykään. Ei tarvikkaan, pääasia että itse hyväksyy.
Voi hyvät exät sentään. Miten niin uusi nainen vei miehesi?! Miehesikö siis on täysin tahdoton reppana, jota naiset retuuttavat sinne tänne? Mikset voi hyväksyä, että miehesi ei ehkä enää rakasta sinua ja haluaa erota? Harkinta-aika se on myös siihen suuntaan, että huomataan, ettei se ex eukko nyt niin hääppöinen ollutkaan.
lasten isän takasin, joka oli tarkoitus.
Joten kenen vika? Meillä oli hyvä ihana perhe, kuka sellasian tahtoisi rikkoa? Joku katkera lapseton ihminen jolla ei ole mitään, niin pitää satuttaa toisia ihmisiä että on itsellä hyvä olo! Sairasta sanon minä.
Jos se nainen ei olisi tullut lepertelemään ja tarjoamaan miehelle olkapäätä, niin olisimme yhdessä. Aivan varmasti. Mutta kuten sanoin, vaikkamies katui jälkeikäteen ja pyysikin anteeksi, niin sanoin että likaista miestä en takasin ota, ei vaikka kuinka sattuu ja kauan.
Te naisetko sen päätätte, kenen kanssa mies parisuhteessa voi elää?!
Jos olette olleet asumuserossa, kertoo se siitä että suhteessa on ollut ongelmia, eikä olla enää varmoja halutaanko liittoa jatkaa. Sinä halusit, mies ei, siitähän siinä oli kysymys.
Ulkopuolinen nainen tuskin on halunnut satuttaa sinua, miksi olisi? Mies on sanonut olevansa vapaa ja ryhtynyt uuteen parisuhteeseen. Vaitettavaa tietysti, että tuli katumapäälle, mutta sitä en ymmärrä, miksi SINÄ halusit lopullisesti kuopata suhteen, jos perheenne oli niin ihana?
Vaikka nyt en exä olekaan, ni sitä mieltä ettei ole juuri varaa mtn kististä, jos sinuakaan kohtaa ei exillä ole kovin lämpimät tunteet..
Olisin itse aivan samaa mieltä tuossa tilanteessa.
On tietty vanhanaikasta ja ylimoraalista ajattelutapani, mutta ei ole soveliasta mennä väliin härkkimään.. ennekuin on koko ero jo ollut ohi.
Miehet on niin helppoja(myös naiset) ottamaan heti "tukea ja ymmärrystä" ulkopuolisilta(lapsettomilta!!), kun sattuu oleen vaikeeta suhteessa.. pääsee ni helpolla, kun hyppää uuteen suhteeseen..
Ja tuo "hääppöinen ollutkaan".. onhan se mukavaa, että tunnet paremmuutta. Mie en tunne mtn paremmuutta mieheni exää kohtaan. Me kaikki ihmiset olemme samanarvoisia. Heillä vain ei sujunut ja se on mennyttä.
Mutta.. varatun miehen "nappaaminen" on yleistä myös omassa tuttavapiirissä.. parhaitahan ne on. ;) Itse en sitä kannata.
Kokemusta on, kun o vaihdettu lennosta toiseen.. joten ymmärrän täysin exiä. Minulla vain ei ole lapsia tähän ikään mennes siunaantunut. :)
Mun mielestäni se isä saa ihan itse selittää murkuille mitä on tekeillä.
Samoin kävi mullekin vaikka lapset olivatkin paljon pienempiä (toinen niin pieni ettei sille tarvinnut mitään selittää). Kyllä se viha siitä laantuu kun aikaa kuluu.
Kurjalta tuntui sekin, ettei vanhempi lapsi (ei mun lapseni) olisi halunnut muuttaa äitinsä mukana pois, mutta pakkohan se tietenkin oli.
Kiitos paljon teille kun viitsitte vastata.
"Viha laantuu ajan kuluessa", oli todella hyvä kuulla, kamalaa jos tämä tunne jäisi päälle.
Tsemppiä teille myös, yritetään jaksaa.
ukkoosi. Hän se on sinut pettänyt. Eihän se uusi nainen ole sinua edes tuntenut - vai onko?
Silti pitäisi olla siirtämättä katkeruuttaan lapsiin. Niin, äidin on oltava lähes yli-ihminen.
pitäisi olla miehesi. Hänhän se valintansa teki. Otti toisen tilallesi. Toinen nainen on vain miehesi valinta joten myös täysin syytön.
Nainenhan sen valinnan aina tekee, mies sitten joko hyväksyy valinnan tai ei. Näin se menee.
Tietystikään ukkomiehen ei pitäisi hyväksyä vieraiden naisten valintoja, mutta valinta itsessään on aina naisen.
Minä kerroin lapsille (aika pieniä) että isä rakastaa nyt toista naista ja haluaa elää hänen kanssaan. Tosin esikoinen oli naisen tavannut jo ennenkuin minä edes hänestä tiesin. Tästä jos mistään olin miehelle tosi vihainen. Lapsi oli kuitenkin hiljaa tapaamisesta, ei varmaan halunnut pahoittaa minun mieltäni.
Pikkuhiljaa viha laantuu mutta kyllä minä edelleen olen aika vihainen miehelle vaikka erosta on vuosi. Lapsille en naisesta puhu hyvää enkä pahaa, tosin enpä isästäkään juuri puhu ellei lapset halua hänestä jutella. Tapaamisia on harvakseltaan , silloin kun isä haluaa. Naista en ole koskaan tavannut ja ainakin vielä tällä hetkellä on tunne, etten halua häntä koskaan edes tavata. Miestänikään en haluaisi nähdä enää ikinä, mutta lasten takia on pakko. Huono käytöstä, ehkä mutta tämä on minun tapani toimia ja käydä tämä ero läpi. Lasten asioista pystyn miehen kanssa neutraalisti keskustelemaan mutta mitään muuta yhteyttä en halua häneen pitää. Annan hänen elää täysin rauhassa omaa elämäänsä, toki lasten kautta tulee jotain asioita esille. Kuten myös minun elämästäni ex:lle.
Olen pahoillani tilanteestasi. Tunnut kuitenkin käsittelevän asiaa järkytyksestäsi ja pettymyksestäsi huolimatta järkevästi ja loogisesti, mikä on hyvä.
On helppoa vihata tuota vierasta naista, kun vielä rakastat miestäsi tai ainakin välität hänestä. Kehotan sinua kuitenkin riisumaan ruusunpunaiset lasit miehesi suhteen: HÄN on esitellyt tälle naiselle jo lapsennekin! Naiselle hän on takuulla puhunut juuri ne tyypilliset jutut 'olemme eroamassa', 'olemme kuitenkin hyvissä väleissä' ja 'meillä on jo pitkään mennyt huonosti' sekä 'olemme odottaneet, kun lapset ovat isompia, sitten eroamme'... tämä nainen ei ole kuullut suhteestanne kuin miehesi esittelemän version (joka on tuleva ero).
Minusta valehtelet itsellesi, kun "vihaat" tätä naista. On luonnollista, että näet hänessä kaiken pahana, kun haluaisit itse olla hänen sijassaan. Silti minua hämmästyttää naisten valmius olla puukottamassa toista naista, mies pysyy aina puolijumalana, vaikka olisi miten törkeitä temppuja tehtaillut. Laskut maksaa uusi nainen, hänessä kulminoituvat kaikki vanhassa liitossa tehdyt virheet. Tällaista minun on todella vaikea ymmärtää.
Kiitos rehellisyydestäsi. Toivon, että pystyt purkamaan vihasi muualle, tai ainakin oikeaan kohteeseen (joka todennäköisesti ei korvaansa lotkauta, ikävä kyllä). Hanki itsellesi apua ja ala rakentaa uuden elämän perustuksia. Itke itkut ja pyyhi kyyneleet. Onnea jatkoon!
Näin siinä käy kun lukee nopeasti: lasten esittely olikin toisen kirjoittajan pirullista kohtaloa. Pahoittelen!