Pitääkö paikkansa, että kun tekee gradutyöstä keskitasoa paremman ja "ansiokkaamman" voi saada lisensiaatin humanistisessa tdk:ssa?
maisterista lisensiaatti gradulla
studentti
61439
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Heh tuskinpa pitää. Olet käsittänyt ehkä vähän väärin. Puhutaan että Laudaturin gradu on ansioiltaan sellainen, että sen voisi pienillä lisäyksillä hyväksyä lisuriksi. Mutta luonnollisesti gradua ei hyväksytä lisuriksi vaikka siihen jotain lisäilisi. Ensin suoritetaan maisterin paperit ja sitten lisuri tai suoraan väitöskirja. Ja lisenssiaattityö ei luonnollisesti voi olla täysin samasta aiheesta kuin gradu.
Joten siis tuohon kysymykseeni vastaus on, että se ei pidä paikkaansa.
Muistan vain yliopistolta kuulleeni, että ennen vanhaan tämä oli vielä mahdollista. Käytäntö siis on nykyisin toisenlainen.
Vaikka vieläkin muistan vanhoja opiskeluasioita tuolta 1960-luvun lopulta, niin eipä ole sattunut eteeni tällaista tilannetta, jossa perustutkintoa suorittavasta olisi tullut suoraan tieteellisen jatkotutkinnon läpäissyt, tai että olisisin sellaisesta edes kuullut. Joskus on tapahtunut, että joku terävä kaveri on suorittanut jatkotutkinnön erittäin nopeasti perustutkinnon jälkeen, nopeimmillaan jopa alle vuodessa.
Useimmilla aloilla tähän on esteena jo se, että lisensiaatilta vaaditaan paljon laajemmmat opintosuoritukset kuin perustutkintoa suorittavalta. Lisäksi opinnäytetyön vaatimukset ovat jatkotutkinnon osalta paljon kovemmat.
Mutta tilanne on varmaan paljon alakohtainen, ja saattanut jopa olla jossakin oppiaineessa mahdollista, tosin varmaan erittäin harvinaista.
riippuu ihan täysin laitoksesta (ts. proffasta), mutta todennäköisesti monessa paikassa onnistuu... mutta sen gradun kyllä täytyy olla ihan huipputasoa, mikään "keskitasoa parempi" ei varmasti riitä.
Ennen korkeimmalla eli laudaturin arvosanalla hyväksytty pro gradu saatettiin hyväksyä anomuksesta lisensiaatintyöksi. Tämä ohje oli voimassa vielä v. 2000 kun valmistuin maisteriksi Helsingin yliopiston humanistisesta tiedekunnasta.
Nykyään käytäntö on toinen.
Humanistisen tiedekunnan www-sivuilta löytyy seuraava ohje:
Lisensiaatintutkimus on väitöskirjaa suppeampi jatkotutkinnon opinnäyte. Lisensiaatin tutkintoon vaaditaan a) hyväksytty lisensiaatintutkimus sekä b) jatkotutkintoihin kuuluvat 30 ov (erikoispsykologin tutkinnossa 60 ov) laajuiset opinnot.Lisensiaatintutkimuksen määritelmä Lisensiaatintutkimus on opinnäyte, jolla jatko-opiskelijan tulee osoittaa kykyä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Työn on oltava joko monografia- tai artikkelimuotoinen. Pro gradu- tai muuta perustutkintoon kuuluvaa tutkielmaa ei sellaisenaan voida hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi tai sen osaksi.
Artikkelimuotoiseen lisensiaatintutkimukseen kuuluu useita samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
Lisensiaatintutkimukseksi voidaan erityisistä syistä hyväksyä myös julkaistu tai julkaistavaksi hyväksytty tutkimus, joka täyttää lisensiaatintutkimukselle asetetut yleiset kriteerit.
Lisensiaatintutkimukseksi hyväksytään erikoispsykologikoulutuksessa (A318/96) myös artikkelimuotoon kirjoitettu tutkimus, joka täyttää lisensiaatintutkimukselle asetettavat tieteelliset kriteerit.
(Tiedekuntaneuvoston 5.11.2002 hyväksymä määritelmä).
Tiedän yhden esimerkin (en halua kuitenkaan nimeä mainita) jossa gradu minun kuulemani mukaan olisi voinut mennä lisurinakin läpi - en sitten tiedä miksi näin ei lopulta menetelty. Tämä ko. henkilö on nykyisin omalla oppialallaan eräs Suomen ehkä tunnettuimmista tutkijoista ja on väitellyt pari vuotta sitten artikkeliväitöskirjalla. Tuo hänen gradunsa oli pituudeltaan muistaaksen lähemmäs 300 sivua ja ensimmäinen koskaan suomessa ko. aiheesta tehty työ! Ja tämä tyyppi ehti kirjoittaa jo perustutkinnon opiskeluaikanaan useamman kirjan ja monia artikkeleita etc. Eli, jotta gradu menisi lisurina läpi tai sitä edes proffa ehdottaisi, täytyy sen olla todella uraa-uurtava ja ansiokas työ. Lisuriinhan kuuluu lisäksi julkinen tarkastustilaisuus (ainakin nykyisin) kun taas graduun ei tuollaista kuulu.