Gerbani sai aamulla poikasia 7 tai kahdeksan, niistä se söi ainakin 3, yhdessä vaiheessa jo ajattelin ettei se halua huolehtia poikasista ollenkaan, se siis söi ensimmäiset 2 tai 3, mutta alkoikin huolehtia kolmesta seuraavasta poikasesta, ja neljännestä... Sitten poikasia tuli vielä viides (elävä) hieman eroon muista poikasista, joten heilautin sen siihen mitenkään koskematta (se oli servetin päällä) muiden poikasten joukkoon. En ole ihan varma mutta sen jälkeen emo saattoi syödä vielä yhden poikasen...
Kysynkin siis että kun emo syö ainakin ne kuolleet poikaset, niin saattaako se säädellä poikasten lukumäärää näin, vaikka ne olisivatkin eläviä?
Olen syöttänyt emolle myös kissankuivaruokaa, joten sen olisi ainakin pitänyt saada tarvitsemansa "elukkaravinto". Poikaset olivat myös naaraan ensimmäiset, siirsin sen kaverin pesästä varotoimena kuitenkin pois (naaraskamu).
Kysynkin siis että kun emo syö ainakin ne kuolleet poikaset, niin saattaako se säädellä poikasten lukumäärää näin, vaikka ne olisivatkin eläviä?
Olen syöttänyt emolle myös kissankuivaruokaa, joten sen olisi ainakin pitänyt saada tarvitsemansa "elukkaravinto". Poikaset olivat myös naaraan ensimmäiset, siirsin sen kaverin pesästä varotoimena kuitenkin pois (naaraskamu).
Vastaukset 11
Vanhimmat
Gerbut tuppaavat syömään poikasiaan (valitettavaa mutta totta), myös eläviä, etenkin ensimmäisten poikasten kohdalla.
Yleensä emot syövät "epänormaalit" (sairaat, heikot, epämuodostuneet) poikaset, ja jos naaras stressaantuu tms. saattaa se syödä kaikki poikaset. Kannattaa jossain vaiheessa (muutaman päivän päästä-jahka naaras rauhoituu)/vaihtaa pesän paikkaa) vaihtaa puruja&mahdolliset kuolleet poikaset/niiden jäänteet.
Ainut apu on antaa naaraan olla rauhassa terraariossaan.
M.Hosio
Kyseessä voi olla liian pieni häkki, koska emo vaistoaa tilan ja ruuan riittämättömyyden sekä itselleen että koko katraalle.
Lisäksi liika kuhina (ihmisten tai eläinten)häkin ympärillä ja poikasten siirteleminen herättää emossa pienen kannibaalin.
Haluaisin myös muistuttaa että eläimet eivät ole mitään kokeiluvälineitä eli turha poikasten teettäminen pois!
Emon häkin ei TOD. pitäisi olla liian pieni, 35x65x40, vaikkakin jokaikisellä eläimellä jonka vangitsemme on liian vähän liikkumatilaa häkeissään, tai missä ikinä asustavatkaan. Eiväthän ne luonnossakaan liikkumatilakseen ota metri x metri tilaa..
Jokaisen eläimen pitäisi edes kerran elämässään päästä kokemaan äitiyden ihanuus (tai vaikka isyydenkin), eli miten mikään haluttu poikue voisi olla turha, kunhan eläimiä ei rasiteta liikaa!
Ja poikasiin ei tulisi mieleenikään koskea, ja emonkin on annettava olla rauhassa.
Joka tapauksessa meillä on nyt viisi gerbiilivauvaa, joten nämä kaksi ensimmäistä poikasta (jotka emo söi) olivat todennäköisesti liian heikkoja tai sairaita, tai koska ne olivat gerban ensimmäiset se ei tietämättömyydessään osannut muutakaan tehdä!
Oletin vain, että olet näitä "kokeillaan minkänäköisiä ipanoita nämä gerbut saavat aikaan" -lapsia, joita olen elämäni varrella joutunut kohtaamaan.
Hirveää katsella eläinten kärsimystä, kun pienessä häkissä on jo n. seitsemän eläintä ja silti vaan annetaan niiden vapaasti lisääntyä. Tottahan siinä emo hermostuu ja syö poikueen toisen perään.
Jos teettämälläsi poikueella on jo valmiina tulevat omistajat tai itse haluat/jaksat pitää kaikki poikaset niin OK, mutta esim. poikuetta, joka päätyy suoraan eläinkauppaan ei ehkä ole ihan järkevää toteuttaa.
Äitiyden ihanuudesta... enpä usko, että gerbut ajattelevat paritellessaan kuinka ihanaa on sitten hoivata pieniä karvattomia nakkeja. Ne toteuttavat viettiään. Samoin poikasiaan hoitaessa. Toki eläimillä jonkinlaiset tunteet ovat, mutta ei nyt mennä liiallisuuksiin ja eläinten inhimillistämiseen. Eikös se olisi jo loukkaus niinkin hienoja eläimiä kuin gerbiilejä kohtaan? =)
..kun unohtui tuosta äskeisestä viestistä.
Tietääkseni kannibaali on ihminen tai eläin, joka syö saman lajin edustajia. Tässä tapauksessa gerbiili todellakin on kannibaali llman minkäänlaisia lieventäviä asianhaaroja (esim. syödyt poikaset sairaita). Vai ovatko sairaat/rampautuneet eläimet sitten neutraaleja, lajittomia ei-mitään otuksia?
Tiedän, olen ilkeä. >=)
se johtuu siitä että emoa on häiritty tai se voi johtua myös siitä että emon ruuasta puuttuu ELÄINVALKUAISTA.silloin emolle pitäisi tarjota kananmunaa tai jauhomatoja.lue kirja GERBIILI LEMMIKKIELÄIMENÄ.se on tosi hyvä kirja.siinä kerrotaan poikasten syömisestä ym....
Yleisestiottaen gerbiilikirjoihin ei ole luottamista. En ole kyseistä kirjaa lukenut, mutta eteen ei ole sattunut vielä yhtään nidettä, jossa ei olisi ollut (pahojakin) virheitä. Yleisimpiä mokia ovat "faktat" siitä, kuinka gerbiiliurokset ovat erakkoja, kuinka naarasta ja urosta voi pitää yhdessä, koska ne "osaavat säännöstellä lisääntymistään", että poikaset ovat luovutusiässä neliviikkoisina jne jne. Mikään näistä ei ole totta.
Parhaan gerbiilitiedon löytää gerbiiliyhdistyksen kotisivuilta, www.gerbiiliyhdistys.fi
Itse en antaisi jauhomatoja gerbiileilleni (rasvaisia ja myös inhottavia ; ), esim. kissan kuivaruoka ajaa saman asian ja on myös kananmunaa tervellisempää. Eläinvalkuaista gerbiilit saavat myös Altromin rotta-/hiiripelletistä, jota löytyy eläinkaupoista. Se korvaa siemensekoituksen ja sisältää kaikki vitamiinit sun muut.
Suvi
----
www.saunalahti.fi/~sevilsu/gerba
Olen täysin samaa mieltä kirjallisuudesta. Törkeää, millaista väärää informaatiota sitä voidaankaan painaa ja vielä suositella.
Esim. useimmissa kirjoissa suorastaan komennetaan alussa jättämään uusi jyrsijä päiviksi tai jopa viikoiksi rauhaan, sitä lainkaan käsittelemättä.
Tästähän eläin päinvastoin entisestään muuttuu aremmaksi.
Oikeaoppinen käsittely ei todellakaan eläintä stressaa, jos se on tottunut siihen.
Oma kaninikin alkoi heti syömään,pesemään itseään ja tutkimaan ympäristöään kun oli tullut nykyiseen kotiinsa eikä mitään pelokkaana nyhjöttänyt nurkassa niinkuin niissä loistokkaissa oppaissa kerrotaan. Samoin gerbiilit. Eläimet elävät nykyhetkessä, eivätkä pohdi mikä kauhea automatka n. tunti sitten tuli koettua.
Lisäksi kirjallisuudessa on joutavaa pellettien kehumista, joita eläimet muka mielellään syövät. Kaikki eläimeni kiertävät pelletit kaukaa eivätkä suinkaan popsi niitä hulluina niinkuin kirjoissa mainitaan. Pyh!
Oli nyt hieman hankala käsittää, että mitkä pelletit ovat mielestäsi turhia, kun niitä on niin monenlaisia. Rotta-/hiiripellettiä oppivat melkein kaikki gerbiilit syömään, mutta kai aniharvat koskevat niihin pieniin ohuisiin "ruohopelletteihin"(mitä ihmettä sitten ovatkaan), joita on esim. useiden siemensekoitusten joukossa.
Suvi
----
www.saunalahti.fi/~sevilsu/gerba
se on kyllä totta että niistä löytyy myös "roskapuhetta" ja se on totta että "eläimen pitäisi antaa olla rauhassa"on roskaa.tietenkin pitäähän sen saada rauhassa tutustua uuteen elinympäristöön rauhassa,ja häiritsemättä (koska se ei tunnista sinua hajun perusteella hoitajaksi.mutta ei nyt kauhean kauan aikaa.mutta minkä takia "asiantuntijat" kirjoittavat semmoista??jos se on roskaa???ja miksi emo söisi omia poikasia??
Varmaankin suuri osa virheistä kirjoissa johtuu siitä, että kirja on alunperin ollut esim. saksalainen tai hollantilainen, ja suomentajalle on tullut moka. Mutta varmasti vielä yleisempää on, että kirjoitetaan kirja kaikista pienistä lemmikkijyrsijöistä, mutta tunnetaankin kunnolla vain pari lajia. Tämän vuoksi esimerkiksi hamsterien hoito-ohje voi olla täydellinen, mutta samassa kirjassa gerbiilien vastaavassa on paljon puutteita.
On mahdotonta sanoa, miksi virheitä julkaistaan, ehkäpä toimittajat itse eivät tiedä kirjoittaneensa virheellisiä ohjeita. Lukeehan täällä Sirkuksen(/mikä Suomi24 onkaan) yhdessä gerbiiliartikkelissa, että jotkut gerbiilit eivät osaa käyttää juoksupyörää, vaikka oikeasti sitä ei koskaan saisi edes antaa gerbiileille (olen pyytänyt heitä korjaamaan asian, mutta vielä ei ole tapahtunut mitään...).
Mutta emot tosiaan voivat syödä poikasensa, se ei ole puppua. Tämän aiheen muissa viesteissä on jo kerrottu siihen syitä, niitä on turha toistaa.
Suvi
----
http://www.saunalahti.fi/~sevilsu/gerba/