Naapurissani asuu 6 henkinen perhe. Heidän taloonsa on päässyt kosteutta moneen kertaan. Uskon, että talossa on myös hometta. Ihmettelen sitä, miksi kukaan näistä kuudesta ihmisestä ei reagoi homeelle. Ajattelette varmaan, että kyllä reagoi, mutta he eivät vain älyä, että vaivat johtuu homeesta. Mutta näin ei ole. Nämä ihmiset ovat poikkeuksellisen terveitä. Tavallisesti ihmiset ovat paljon useammin kipeitä kuin nämä ihmiset.
Kahdella perheenjäsenellä on ollut taipumusta nenäntukkoisuuteen allergisuuteen liittyen. Heille on tullut tämä taipumus paljon ennen kuin he ovat muuttaneet taloon. Heistä jopa toisella ei ole ollut nenäntukkoisuutta asunnossa asumisen aikana.
Mistähän tämä johtuu? Onkohan siitä mitään tutkittua tietoa, että kuinka moni reagoi, kuinka usein homekasvusto on sellaista, jolla on merkitystä terveyteen tai kuinka suurella prosentilla tulee minkäkinlaisia oireita?
Kahdella perheenjäsenellä on ollut taipumusta nenäntukkoisuuteen allergisuuteen liittyen. Heille on tullut tämä taipumus paljon ennen kuin he ovat muuttaneet taloon. Heistä jopa toisella ei ole ollut nenäntukkoisuutta asunnossa asumisen aikana.
Mistähän tämä johtuu? Onkohan siitä mitään tutkittua tietoa, että kuinka moni reagoi, kuinka usein homekasvusto on sellaista, jolla on merkitystä terveyteen tai kuinka suurella prosentilla tulee minkäkinlaisia oireita?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kovin olet tietoinen NAAPURIN tilanteesta!!!
Ettei vain olisi oma kämppä homeessa, mutta oireita ei tule. HYVÄ jos näin on. Tutkittua tietoa ei taida olla, mieti vähän! Kuka tutkisi sitä että kumma kun ette sairastele vaikka uskoisin, että kämppänne on homeessa???
Eihän sairastuneitakaan haluta tutkia!!!
Jos on kostunut ja kosteus hävinnyt, ei ole kipsilevyä, tai mitä lie... ketään ei tunnu kiinnostavan tutkijataholla kuin tuo astmavouhotus!!!
Jokainen tutkija tuntuu ostaneen astmalääkkeiden osakkeita tms. kun vain astmaan voi sairastua. On tämä kyllä kummaa touhua!!
Olipa ystävällinen viesti, näin äitienpäivän aamuna. Hyvää äitienpäivää Sinullekin!
Hyvää äitienpäivää sinulle.
Kaunis ilma tänään.
Hyvää äitienpäivää kaikille palstan äideille ja isoäideille kuin myös jokaiselle, joka kunnioittaa äitien olemassaoloa, menneitten, nykyisten ja tulevien.
joiden kotona on homeongelma, yksi oireilee vaikeasti, yksi ei ollenkaan ja loput jotain siltä väliltä.
Se, että aiheuttaako homevaurio oireilua, johtuu kovin monen asiasta, kuten esim. missä kasvusto on, mitä lajeja siinä on, millä materiaalilla ne kasvavat jne. ja tietysti yksilöllinen herkkyys myös vaikuttaa.
Tämä välitön oireilu ja sairastelu ei kuitenkaan ole se ainoa ongelma. Myös ne, joilla ei ole välitöntä reagointia, keräävät elimistöönsä home- ja bakteerimyrkkyjä, jotka vähitellen vaurioittavat elimistöä.
http://yle.fi/akuutti/arkisto2000/250100.html
" myrkyt aiheuttavat myös pysyviä vaurioita, jotka tulevat lähinnä ihmisen hermosoluihin.' - Pari vuotta sitten Nature-lehdessä julkaistiin mielenkiintoisia tuloksia, jotka osoittivat, että hermosolujen apoptoosi on yksi tärkeä syy dementiaan. On muitakin hermosoluja, joiden kimppuun nämä myrkyt käyvät. Myrkyt voivat vaurioittaa esismerkiksi silmän rakennetta ja aiheuttaa harmaakaihin eli cataractan tai silmänpainetaudin eli glaukooman. Myrkyt tuhoavat myös kuulohermon soluja, jotka eivät enää vaurioiduttuaan uusiudu. Niinpä ikääntymisen aiheuttamaksi luultu rappeutuminen voikin siis johtua hometalojen myrkyistä, Mirja Salkinoja-Salonen kertoo."
Kerroit, että on tavallista, että yksi perheenjäsen oirehtii pahasti, yksi ei yhtään ja loput siltä väliltä. Jos yksikään perheenjäsen ei oirehdi, niin voiko siitä päätellä, että homeongelmaa ei ole. Vaikkakin pintamateriaalissa esim. lastulevyssä olisi sellaisia jälkiä, mikä viittaisi homeeseen. Eikö jäljet voikin olla pelkästää värimuutoksia kosteudesta johtuen eikä homeesta.
Vaikka alunperin aloin kirjoittamaan naapuristani, niin aihe kiinnostaa minua myös vanhempieni taloon liittyen. Heille satoi joskus sisään piipun vierestä. Mitä luulet, että jos tulee joskus esim. kovan myrskyn yhteydessä vettä sisään, niin onko todennäköistä, että vettä tulee vain kerran vai, että vettä sataa rakenteisiin toistuvasti, mutta niin vähän, ettei se tulee asuntoon sisälle?
Nämä on niin vaikeita nämä homeasiat. Todella moni juttelee, että jostain on löydetty kosteutta, mutta ei ole ollut hometta. Mistähän senkin sitten aina tietää, kuinka paha on tilanne, jos asukkaat eivät oirehdi. Ainahan kaikille ihmisille tulee joskus esim. flunssa. Mistä senkin sitten voi tietää, että onko homeet edesauttanut esim. flunssan tulemisen.
"Vaikka alunperin aloin kirjoittamaan naapuristani, niin aihe kiinnostaa minua myös vanhempieni taloon liittyen. Heille satoi joskus sisään piipun vierestä. Mitä luulet, että jos tulee joskus esim. kovan myrskyn yhteydessä vettä sisään, niin onko todennäköistä, että vettä tulee vain kerran vai, että vettä sataa rakenteisiin toistuvasti, mutta niin vähän, ettei se tulee asuntoon sisälle? "
Varmasti tuo haitta on jo korjattu sen ensimmäisen myrskyn jälkeen. Eihän millään myrskyllä vettä saa piipunkaan lähettyviltä sisään tulla. Uskoisin, että myrskyllä tuo vaurio tuli esille, olemassa se on ollut pidempäänkin. Se mitä se on saanut aikaan, riippuneen miten kauan saa muhia ennen kuin esim. tuo piippu lämmetessään kuivattaa sen kosteuden pois. Pitkään muhinut kosteus on aina riski, joten mikäli epäilyttää vielä, niin kannattaa ilman muuta tarkastuttaa asia alan ammattilaiselta ja kertoa miksi haluaa piipunkohtaa tarkasteltavan.
mitään hyötyä, jos home on jo kerinnyt muodostua paitsi se, että se ei enään lisäänny? Tarkoitan, että mahtaakohan kuiva home olla yhtä haitallista kuin märkäkin home. Mahtaakohan itiöt levitä yhtä helposti kuin märästäkin homeesta?
itiöt tietysti irtoavat helpommin kuin kosteasta. Esim. vaarallinen Stachybotrys atra ei kosteana ole yhtä haitallinen kuin kuivana. Kasvusto on kosteana tahmea eivätkä itiöt irtoa siitä itsestään, vaan ainoastaan, jos siihen kosketaan mekaanisesti.
harvinaisen otolliset kasvuolosuhteet homeille. Kun kasvustot saavat riittävästi ravintoa ja kosteutta, ne ovat säyseitä. Kun niiden elinolosuhteet ovat uhanalaisia (mm. kuivuminen) ne alkavat taistella olemassaolostaan ja päästävät suuret määrät itiöitä ilmaan etsiessään uusia parempia kasvupaikkoja. Samoin niiden myrkyntuotanto kiihtyy, kun sillä tavoin yritetään taistella muiden lajien kanssa elintilasta.
Kuka sitä nyt suostuisi naapurilleen kertomaan, että huonosti pyyhkii.
Töissäkin äijät vaan toteaa, että yskittää ja kolottaa, mutta se kuuluu elämään.
Jos huomaa, että paskan omistaa, kuka sitä viittii naapurille kertoa. Johan ne pääsee ilkkumaan sitten. Parempi olla muina miehinä vaan, jos vaikka myy läävän pois. Naapuri voi sitten todistaa, että TERVEENÄHÄN ne oli aina.....
Meillä on puuvuorattu rivitaloasunto, ja monta vuotta tippui vettä sateen jälkeen huopakaton reunapellin taitteesta aina ulkovuorin lautoihin samaan kohtaan. Laudat mustuivat pikkuhiljaa, ja ajattelin, että kohta on koko talo homeessa. No, vuoraus uusittiin, laudat revittiin irti ja , kas kummaa, ei mitään muuta kuin lautojen pinta mustana, takana kaikki ihan kuivaa ja virheetöntä.
Sama juttu suihkutiloissa, seinälaatat eivät olleet kaikki ollenkaan kiinni alustassa, ja vanhassa talossa ei varmasti ollut mitään kosteuseristeaineita sivelty pintoihin. Kun sauna-suihkutilat rempattiin, suihkun kohdalta löytyi yhden runkopuun reunasta varmaan 2 mm levyinen mustempi kohta, missään ei märkyyttä yms. Viisas rakennesuunnittelija oli muurauttanut puurunkoisen seinän alkuun ensin rivin "kiveä" lattiaa vasten, niitä pitkin ei kosteus noussut puurunkoon. Seinä on nyt varmuuden vuoksi kokonaan muurattu, ja kosteuseristeenä laattojen alla vanhassa talossa on muovimatto, lattia tuntuu nyt lämpimämmältä, vaikka ei ole lattialämmitystä (olis jouduttu piikkaamaan, ei ruvettu siihen).
"ja kosteuseristeenä laattojen alla vanhassa talossa on muovimatto, lattia tuntuu nyt lämpimämmältä, vaikka ei ole lattialämmitystä (olis jouduttu piikkaamaan, ei ruvettu siihen). "
kovin uskomaton ratkaisu teillä. Tietääkö kukaan toimiiko tuo, vai voiko aiheuttaa ongelmiakin?
Kosteus ei ole sama kuin homevaurio, eikä kuivuus takaa etteikö sitä homevauriota ole ollut. Näinhän se menee.
Se on rakentamismääräysten vastainen rakenne ja aiheuttaa suuren vahinkoriskin. Lue esim. täältä:
http://www.nordius.fi/index.php?pg_id=10&alaid=27&page_id=208
Osakkaan arvonkorotusrakentamisesta taloyhtiölle kosteusongelma
Asunto-osakeyhtiöissä pesuhuoneissa oli ennen pääsääntöisesti muovipinnoite. Sen päälle arvon-korotusrakentamisena on tehty laatoitus. Menettely oli yleinen vielä 1990 –luvulla. Laatoituksesta on tullut vahinkoriski.
Yleisimmät virheet
Laatoituksessa muovipinnoitteen päälle olen havainnut seuraavat yleiset virheet:
1. Seinien runkojakoa ei ole vahvistettu
Levyrakenteissa seinien runkojako oli yleensä 600 mm. Laatoituksessa runkojako tulisi olla 400 mm tai vähemmän. Jos laatoituksen yhteydessä runkojakoa ei muuteteta, seinän lisääntynyt paino aiheuttaa levyrakenteissa taipumia ja laatat tai saumat saattavat halkeilla. Vesi pääsee helpommin vedeneristeeseen ja sieltä rakenteisiin kohdassa 3 mainitusta syystä.
2. Lattiakaivon korokerengas on tiivistämättä
Laatoitus korottaa pinnoitetta laatan paksuuden verran. Korotus on hoidettu korokerenkaalla. Syntynyt rako on ”tiivistetty” silikonimassalla, joka ei ole vedeneriste. Se kuluu pois jossain ajassa. Lattiakaivon ympäristö rakenteessa tulee kosteaksi.
3. Laatan alla olevan muovimaton vedeneristekyky heikkenee
Muovimaton tekninen käyttöikä on korkeintaan 15 vuotta. Muovi sisältää liuotteita, jotka haihtu-vat jatkuvasti ja matto kuivuu ja kutistuu. Myös liima vanhenee. Kutistuminen johtaa saumojen aukeamiseen ja maton irtoamiseen alustastaan. Laatoitus näyttää lyhentävän muovipinnoitteen käyttöikää vedeneristeenä. Monesti laatoitukseen on ryhdytty, kun muovimaton käyttöikä on jo kulumassa umpeen tai on jo ohi. Nykyisin muovimattoa voi käyttää vedeneristeenä vain silloin, kun se on pintamateriaalina.