Tiedän että olen sisimmässäni sosiaalinen, iloinen ihminen. Haluan tutustua uusiin ihmisiin. Ainut asia on vain, että en pysty muodostamaan järkeviä sanoja. En ole sanavalmis ja joskus sanat menee sekaisin ja se on huonoa aidinkieltä. Sen takia pysyn mieluummin hiljaa, kuin puhua pälpätän koska muuten minusta ei saisi mitään selvää. Olen huumorintajunen, mutta läpänheitto toisen kuullen ei tule kuuloonkaan. Nauran vain toisten jutuille, mutta en osaa lisätä siihen mitään. Sitten minulle tulee sellanen tunne että olenpa tylsimys. Mun uudet kaverit koulussa on saanu musta ihan eri käsityksen millanen oikeesti oon. Joskus aattelen, että pitääköhän ne mua jotenkin vajaaälysenä. Olen kuitenkin huomannut, että ei kannata liikaa miettiä mitä toiset susta ajattelee. Sehän on niin, että jos et ole oma itsesi muita kohtaan, muutkaan eivät käyttäydy omana itsenään sinua kohtaan. Eikös?
Hiljaisuus...
Peanut
2560
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuulostaa todella tutulta... Aloitteen tekemisen pelko estää uusiin ihmisiin tutustumisen, ja jos jollain ilveellä pystyykin tutustumaan, vastapuolen kiinnostus lopahtaa yleensä varsin pian. Ensivaikutelmaa on vaikea oikaista myöhemmin. Lopulta huomaa, että ainoat, jotka jaksaa kaveerata, onkin sellaisia ihmisiä, joiden kanssa ei ole juuri mitään yhteistä. Haluaisin kuitenkin löytää ystäviä, joiden kanssa olisi yhteisiä luonteenpiirteitä tai kiinnostuksen kohteita.
Olen myös yrittänyt olla välittämättä toisten mielipiteistä itseäni kohtaan, mutta luulen, että vaikutan vain omahyväiseltä ja ylimieliseltä, kun yritän väkisin olla oma itseni.
Vaatii uskallusta solmia ystävyyssuhteita omana itsenään, koska vastapuoli ei välttämättä toimi yhtä avoimesti. Tällöin totuuden selviäminen voi jättää arpia.
juu, tiedän miltä susta tuntuu. oon pohjimmiltani iloinen ja sosiaalinen, haluan tutustua uusiin ihmisiin ja haluan olla pidetty. mutta en osaa ottaa rennosti, jännitän hirveästi sitä mitä muut musta ajattelee. sen takia en koskaan oikein osaa pitää keskustelua yllä tai olla hauska uusien ihmisten seurassa. aloitin itsekkin vasta uudessa koulussa ja vaikka oonkin saanut kavereita, on mahdotonta olla oma itsensä monien seurassa. kai jotkut pitää muakin aika typeränä, mut en jaksa enää välittää. mä oon tämmönen enkä sille mitään voi.