Nyt on hätä kädessä

Minulla on 13-vuotias ulkona yksin kulkeva kissa, joka ei nykyään jaksa tehdä mitään, makaa sisällä, menee ulos pisulle, tulee sisälle, syö ja nukkuu taas. En usko, että se hermostuis koirasta, mutta se kissa on todellakin ollut meidän ainoa lemmikkimme 13-vuotta. Miten saisin vanhempani tajuamaan, että collie olisi maailman ihanin koirarotu ja että siitä olisi iloa minulle ja kaikille? Äitini on todella hanakasti muita lemmikkejä vastaan, nyt tarvitsen todella apua! Colliet ovat elämäni!! T. Apua todella tarvitseva
7748
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Jos tosiaan haluat ajatella kissan parasta kannattaisi sinun odottaa muutama vuosi. Ei ole meinaan vanhalle kissalle välttämättä kiva muutos tuollainen vilkas collien pentu. Minkä ikäinen itse olet? Uskon, että kun vanhenet ja muutat omaan kotiin voit sen koiran ottaa sinne ilman vanhempien lupaakin.

Äänestä

Itselläni oli kaksi lähes saman ikäistä kissaa kun colliepentu tuli taloon, tosin nämä kissat olivat kaikinpuolin virkeitä silloin ja toinen on vieläkin nyt kuuden vuoden päästä.

Kissoillehan tuppaa uusi eläin olemaan aina järkytys, eikä ne yleensä hyväksy uutta tulokasta oli sitten kysessä koira tai uusi kissa. Toisaalta kissat kyllä yleensä pitävät itsellään pomon paikan uusiin eläintulokkaisiin nähden.

Alussa collipojalla tuppasi olemaan jatkuvasti pitkä kuono pikkunaarmuilla, mutta äkkkiä kissat oivalsivat ettei tuo tosiaan halunnut mitään pahaa, leikkiä vain. Ja se leikkikieli on kissoilla vähän erilainen kuin koirilla (esimerkiksi kissan herätysvenyttely peppu pystyyn ja etutassut pitkälle eteen on koirille juurikin leikkiinkutsu eikä kissa välttämättä heti herättyään tästä innostu). Aika pian se yhteinen kieli kuitenkin löytyi ja kissat alkoivat seurata aina mukana koiralenkeillä. Siis ihan vapaaehtoisesti, ja nuo lenkit tekivät hyvää myös kissoille (eihän kuntoilu koskaan pahasta ole:).

Nyt olen huomannut, että ne perheet joissa on collie ja kissa, kissat hyväksyvät automaattisesti vieraankin collien. Jotenkin ne huomaavat että tämä on taas näitä harmittomia otuksia.

Ongelmana voi tietenkin olla se, että kissanne ei taida enää olla elämänsä kunnossa. Voi olla että kuitenkin kannattaisi harkita vielä se muutaman vuotta jonka kissa on talossa, toisaalta tämä voi hyvinkin venyä vielä kymmeneksi vuodeksi.
Ja toisaalta jos kuitenkin päätätte ottaa koiran kissan ollessa hengissä, OMAN kokemukseni perusteella collie taitaisi tosiaan olla yksi parheista vaihtoehdoista. Collien vilkkaus kun ei kuitenkaan ole mitään hyökkäävää laatua, joten kissan luulisi äkkiä huomaavan että hän pysyy edelleen nelijalkaislauman pomona.

Äänestä
  • ..niin ongelmahan ratkeaa käden käänteessä :D

    Äänestä

On sellainen sanonta että vanha kissa ja uusi koira ei sovi yhteen. Kissamme oli tottunut koiriin, tosin ne eivät asuneet jatkuvasti meillä vaan olivat hoitokoirina. Sillä riskillä otin koiran ja vuosi meni niin kissa katosi. Jos olisin tämän tiennyt niin ehkäpä harkitsisin uudelleen. Vanha koira ja uusi kissa sopivat paremmin.

Kohtapa olet kotoalähtöiässä ja voit omaan kotiisi ottaa mitä haluat. Koita jaksaa odottaa, niin äidin ja kissan kanssa ei tule ongelmia. Sitä ennen voit varmaan tutustua kaikkeen mitä voi koiran kanssa harrastaa ja valmistautua siten sen hankintaan.

Äänestä
  • Eli uskallammeko ottaa meille collieta, kun kissa jo on? Kissa on nyt kolme vuotta. Talvella kissa saa olla vapaana pihalla, jolloin pystyy karkamaan, mutta kesät häkissä. Kissa siis ollut aina ainoa lemmikkimme, lukuun ottamatta hamsteria. ;)

    Äänestä

  • minä vaan kirjoitti:

    Eli uskallammeko ottaa meille collieta, kun kissa jo on? Kissa on nyt kolme vuotta. Talvella kissa saa olla vapaana pihalla, jolloin pystyy karkamaan, mutta kesät häkissä. Kissa siis ollut aina ainoa lemmikkimme, lukuun ottamatta hamsteria. ;)

    Meille tuli Dalmatialaisen pentu reilu kuukausi sitten ja meillä siis on 12 vuotias kissa-herra, joka on kyllä koiriin tottunut, koska meillä aikaisemmin ollut koira reilu kolme vuotta sitten. Kissa nyt pääosin vaan ulkona, käy syömässä ja nukkumassa sisällä, rapsuttelua ja hellyyttä toki saa tuossa pihallakin, mutta silti ei niin mukavalta tämä tilanne tunnu... Sisällä ollessaan kissa monesti nurkan takaa hyökkää koiraa kohti ja välillä sitten nappaseekin ja koira menee karkuun ja vinkasee. Muutamaan kertaan koira murissu kun ollu pötköttämässä kun kissa tullu lähelle, toki koira vasta pentu 14vkoa.., mutta en tiedä mihin tää tilanne kehkeytyy kun aikaa kuluu. Koira siis ihan ystävällisen kiinnostunut kisusta ja kissakin sietää koiraa kunhan ihmiset ovat vieressä... En suoraan sanottuna tän koira-kissa jutun aatellu näin menevän,koska sillon jos tämän olisin arvannut olisi koiran tulo saanut odottaa.

    Äänestä

  • Helmiina kirjoitti:

    Meille tuli Dalmatialaisen pentu reilu kuukausi sitten ja meillä siis on 12 vuotias kissa-herra, joka on kyllä koiriin tottunut, koska meillä aikaisemmin ollut koira reilu kolme vuotta sitten. Kissa nyt pääosin vaan ulkona, käy syömässä ja nukkumassa sisällä, rapsuttelua ja hellyyttä toki saa tuossa pihallakin, mutta silti ei niin mukavalta tämä tilanne tunnu... Sisällä ollessaan kissa monesti nurkan takaa hyökkää koiraa kohti ja välillä sitten nappaseekin ja koira menee karkuun ja vinkasee. Muutamaan kertaan koira murissu kun ollu pötköttämässä kun kissa tullu lähelle, toki koira vasta pentu 14vkoa.., mutta en tiedä mihin tää tilanne kehkeytyy kun aikaa kuluu. Koira siis ihan ystävällisen kiinnostunut kisusta ja kissakin sietää koiraa kunhan ihmiset ovat vieressä... En suoraan sanottuna tän koira-kissa jutun aatellu näin menevän,koska sillon jos tämän olisin arvannut olisi koiran tulo saanut odottaa.

    Yläkertaan siis koira ei pääsisi, se olisi täysin kissan omaa aluetta. Halutessa kissa pääsisi alakertaan, mutta koira ei ylös. Nyt mietityttää kovasti, koska on paljon myös niitä tapauksia, joissa kissasta ja koirasta on tullut hyvät kaverit, mutta tosin on tapauksia sieltä toisestakin ääripäästä... Nyt en kyllä yhtään tiedä mitä teen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Voljah28 kirjoitti:

Minulla on 13-vuotias ulkona yksin kulkeva kissa, joka ei nykyään jaksa tehdä mitään, makaa sisällä, menee ulos pisulle, tulee sisälle, syö ja nukkuu taas. En usko, että se hermostuis koirasta, mutta se kissa on todellakin ollut meidän ainoa lemmikkimme 13-vuotta. Miten saisin vanhempani tajuamaan, että collie olisi maailman ihanin koirarotu ja että siitä olisi iloa minulle ja kaikille? Äitini on todella hanakasti muita lemmikkejä vastaan, nyt tarvitsen todella apua! Colliet ovat elämäni!! T. Apua todella tarvitseva

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu