En nytkään.Kukaan ei tuonut ruusuja,mutta
minullahan kukki viime kesänä hautausmaan roskiksesta pöllitty vaaleanpunainen ruusu!
Vanhin lapsi poikkesi onnittelemaan ja kakkukahveille.-Oli ihan auki,luulisin.
Toinen soitti,varmaankin tyttöystävä oli siihen kehoittanut.-Sanoi menevänsä lohia virvelöimään.
Kolmas,opiskelija tuli yöksi.Saunoi,söi ja valitti rahapulaansa.Pistin kouraan muutaman kympin.
Kaikille poissaolleille leikkasin ison köntin kakkua pakastimeen.-Vien sitten joskus heille.
Niille mummutettavillekkin,jotka olivat koko pyhänseudun äitinsä ilona.
Tämä on ihan normaalia näin.-Meillä asuu arki.
On tainnut tehdä ihan pesänsä meille.Mutta olen
silti onnellinen,ollaan kaikki osapuilleen terveitä.
minullahan kukki viime kesänä hautausmaan roskiksesta pöllitty vaaleanpunainen ruusu!
Vanhin lapsi poikkesi onnittelemaan ja kakkukahveille.-Oli ihan auki,luulisin.
Toinen soitti,varmaankin tyttöystävä oli siihen kehoittanut.-Sanoi menevänsä lohia virvelöimään.
Kolmas,opiskelija tuli yöksi.Saunoi,söi ja valitti rahapulaansa.Pistin kouraan muutaman kympin.
Kaikille poissaolleille leikkasin ison köntin kakkua pakastimeen.-Vien sitten joskus heille.
Niille mummutettavillekkin,jotka olivat koko pyhänseudun äitinsä ilona.
Tämä on ihan normaalia näin.-Meillä asuu arki.
On tainnut tehdä ihan pesänsä meille.Mutta olen
silti onnellinen,ollaan kaikki osapuilleen terveitä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ole lohdutettu, meitä on muitakin rautaäitejä, jotka ei ruusuissa ryve.
Äitienpäivänä on monella äidillä täysi äitiyskriisi päällä.
Me olemme niitä "Lemminkäisten" äitejä, jotka naaraavaat lapsiaan manalanjoesta: paikkaavat ehjäksi, parsivat, nostavat, lainaavat, rahoittavat, hoitavat aikuiset jälkikasvunsakin kuntoon pyyteettä... eihän sitä muutakaan voi.
Vaan ruusut puuttuvat.
Itse olen ratkaissut näin:
juhlin itseäni omin voimin.
Joka äitienpäivä olen ottanut pienen hemmotteluloman Virossa eli olen nostanut kytkintä ja antanut koko juhlalle piutpaut.
Ostin itselleni leivoksen.
Söin ja nautin ja juhlin äitienpäivää, oman äidin haudalla kävin, lapseni laittoi tekstiviestin.
haukttavaksi. töissä siitä saa edes palkan. tota paskanjauhamista on jatkunut lapsesta saakka. kun pääsi koulusta niin ajatteli että kiva päästä kotiin mutta kun ulko-oven aukas niin alkoi räpätys.
tota pitäs vielä aikuisena jaksaa.
ja valvoa yösi.
Ei unta häiritse työntarjoajat ei koulutuspaikat ei kaverit eikä vanhemmat.
Kauniita unia.
ruusuissa ryvetä. Tosin kolme miniruusua mulla oli, kun pyysin miestäni tuomaan kaupasta, että saan viedä haudoille.
Yhden niistä sitten jätin itselle. Oikein kaunis, lohenpunainen ruusu onkin.
Odotan vaan, että ilmat lämpenee ja saan istuttaa sen pihalle.
Tyttäreltä tuli ulkomailta paketti, mutta sekin vasta maanantaina. Nettiin oli laittanut oikein kauniin kortin, jossa kiitteli äitiä.
Pojalta sain onnittelut vain puhelimessa.
Yleensä on mieheni laittanut mulle juhla-aterian, mutta siitäkin jouduttiin tinkimään, kun hautausmailla meni liian pitkään ja miehen piti lähteä harkkoihin, joten ei ollut aikaa.
Maanantaina sitten syötiin paremmin.
Alkukeittoineen päivineen. Täytekakun hän sentään oli yöllä väsännyt.
Siinä se meni äitien päivä missä muutkin sunnuntait. Kun ei enää omaa äitiäkään ole, haudalla käynti riittää.
Kunnostelin sitten mummoni, kummitätini ja äidin isovanhempien haudat ja istutin kukat. Siinä sitä oli juhlaa kerrakseen.
Aurinko paistoi ja oli aivan ihana päivä.
Mitäs meille turhaan mitään lahjoja tai ruusuja, tiedetäänhän me muutenkin, et ollaan hyviä, vai mitä. Äidit parhaasta päästä.
ja halit päälle omalta pojaltani noin niinkuin lennosta kun oli menossa katsomaan vaimoaan ja uusinta tulokasta laitokselle
ihanaltahan se tuntui vaikka olemme sopineet jo vuosia sitten, että ei tarvitse sen kummemmin muistella eikä lahjoa tai kukittaa kun omassa vaimossakin on kyllin muistamista äitienpäivänä.
Aina hän kuitenkin halauksen antaa jos paikalla olen tai soittaa jos en ole :)
Itse muistelin kaivaten jo edesmennyttä äitiäni ja lähetin kiitoksen sinne jonnekkin.
Jotenkin ovat niin kaupallisia nuo pakolliset juhlapäivät, että niistä on mennyt viehätys.
Nuorilla naisilla kuulostaa olevan kovinkin tärkeätä ne muistamiset. Jos mies ei anna lahjaa ja kukkia ja vie ulos syömään tai lupaa ulkomaan matkaa niin ollaan nenä kippurassa viikkokausia.
Ei siinä liene miehellä mitenkään kiva kahvia sänkyyn kantaa ja ruusuja antaa....ei koskaan tiedä meneekö oikein ja toisen ajatuksen mukaisesti.
Ajatuksena äitienpäivä on ihan hyvä niinkuin on isienkin päivä.
Harmi vain että se alkuperäinen ajatus siitä on lähes kokonaan kadonnut.
Itse olen 40v äiti 4:lle lapselleni. Itse pidän äitienpäivää ihanana ja lapsiakin opettevana päivänä,en kaupallisena ollenkaan! On mahtavaa (lapsistakin) että tuovat aamukahvit sänkyyn ja siinä lueskelen ja kehun heidän tekemiään kortteja ja mahdollisia itsetehtyjä askartelulahjoja. Mikä ihana huomionosoitus kaikille!
Mieheni oli työmatkalla,joten lapset hoitivat koko homman itse hienosti.
No,sitten..lähdemme äitini luo joka ei ole innokas mummotyyppi muutenkaan ja minusta tuntuu että hän ei välitä koko päivästä pätkääkään kuin mitä hän saa lahjaksi! Olen vuosia järjestänyt kimppalahjaa,kakun tehnyt,vienyt syömään,mitä milloinkin. Ja joka kerta hän ylpeänä esittää mitä hän sai isältä koruja ja mitä kukin lapsi toi. Jopa lasten kortit hän vie työpaikalle näytiksi että kuinka hyvä hän on! Joka kerta hän tivaa mitä minä sain mieheltäni. En ole mieheni äiti ja en halua mitään kuin hyvää,huomioitua päivää. Taloudellista ongelmaa ei siis ole,vaan periaate. Joka kerta olen ahdistunut ja pahoillani miten äitini päivään suhtautuu. Kehuen itseään ja muut eivät ole läheskään mitään äitinä kuin hän.
Tänävuonna en ollutkaan niin lähdössä äitienpäivä/lahjojenesittely juhlaan automaattisesti. Kyllä tuli mummollekin vähän hätä,en tiedä oliko esitystä? Meninmme kuitenkin..
Eli ei vain nuoret naiset ole kaupallisia,kyllä niitä on joka ikäpolvessa. Muutenkin kukaan avarakatseinen ei YLEISTÄ ihmisiä.
aikoinaan X-mies oli sitä mieltä että vietetään kansainvälistä Naistenpäivää kun päivä tuli ei sitä vietetty, kun ei Suomessa sitä silloin vielä vietetty.
Minä järjestin X-miehelle isänpäivän syntymäpäivän ja nimipäivän. Minun syntymäpäivää tai nimipäiviä ei vietetty ensin viettämis aikaa siirrettiin (X-miehellä muuta menoa)siten jätettiin nyt tällä kertaa viettämättä.
Jotenkin en itse kehdannut vaatia tai pohjustaa äitienpäivän viettoa.
Joten niin kauan kun lapset tekivät äitienpäiväkortit päiväkodissa ja koulussa sain nämä kortit joskus päivän kuluessa.
X-miehen lemppasin ulos 7 vuoden elättämisen ja huoltamisen jälkeen Hän oli minua 7 vuotta vanhempi mammanpoika jonka äiti kuori nakit kun ei poika 0-28v. voinut syödä kuoria eikä silloin myyty vielä kuorettomia.
ennenkuin alat tuon enempää tuntematonta tuomitsemaan, lue tekstini tarkemmin. EN missään vaiheessa yleistänyt nuoria naisia kaupallisiksi !
Pidän äitienpäivää kaupallisena. Ja omaan mielipiteeseeni siitä minulla lienee oikeus olinpa sitten millainen tahansa.
Kolme lastasi siis muisti sinua, mutta sinä olet varma että heidän motiivinsa olivat a) rahapula b) tyttöystävän käsky. Lastenlastenkin olisi pitänyt tietenkin sinua eikä äitiään juhlia.
Kannattaisikohan hetkeksi pysähtyä miettimään missä se vika mahtaakaan olla.
Ikinä en ole saanut valmista äitienpäiväkakkua,enkä ole sitä odottanutkaan.
Vieläkö hiljaisemmin minun pitäisi olla-äitienpäivänä?
Lastenlapset saivat ihan rauhassa juhlia omaa äitiään-en eleelläkään häirinnyt heitä.
-Kaikille annoin kakkua ja kahvia,kun sitten aikaa myöten pistääntyivät.
Mitä kirjoituksellasi haet? Sääliä ja sympatiaa? Minulle vain aika pahasti särähti korvaan nuo "lienee ollut rahaa vailla, tyttökaveri varmaan käski" -kommentit.
sitten joskus pistääntyvät ....
vielä se päivä ei ole tullut, mutta vastahan se äitienpäivä olikin, matkaakin on oikein puolisen kilometriä, odotellaan...
Noin yleensäkkään ole ruusuilla tanssimista.
Onhan usein niin,että köyhä pysyy köyhänä
koko ikänsä.Vieläpä köyhän lapsetkin pysyvät
useimmiten köyhänä.-Se osa vain on joillekkin
ihan luonnollista,tajuatko?
Siellä on myös lähes aina jotakin,mitä tupata
lasten mukaan,kun tulevat käymään.
Ja eikös mummot vielä saa joskus kantaa huolta
lastenlapsistaankin?
Tajuan. Tajuatko sinä, miltä nuo kuvittelemasi motiivit kuulostavat? Lapsi tulee kylään ja sinun päällimmäinen ajatuksesi on, että haluaa rahaa (sanoiko hän niin? toiselle kerroit antaneesi, toiselle et). Lapsi soittaa äidilleen ja sinä kuvittelet, ettei olisi soittanut ellei tyttöystävä olisi kehottanut. Suhtautumisesi lapsiisi kuulostaa melko negatiiviselta. Ehkä hekin aistivat sen.
Ehkä liiankin monessa kohden kaikkia heitä kolmea.-Mutta eiköhän useammalta opiskelijalta ole rahat lähes aina kaikki?Meillä ainakin...
nipota.
Luulenpa, että tämä äiti tuntee lapsensa liiankin hyvin, eikä siksi osaa kuvitella heistä parempaa, kuin mitä ovat.
Jotkut vaan ovat niin itsekkäistä, etteivät ajattele toisten tunteita.
Poikien ollessa kyseessä, olen omastani ainakin huomannut, että häntä pitää muistuttaa ainakin kaikkien muiden läheisten synttäreistä, isänpäivistä ja yleensäkin toisten muistamisista, hitto kun olet taas tietävinäsi paremmin.
Nyt ei kait enää tarvi äitienpäivästä muistuttaa, koska heillä lapset muistavat äitiään, mutta siltikin voi olla, että poikani ei välttämättä muistaisi omaa äitiään onnitella. Jos tulee vaikka jotain muuta, just kun meinasi, niin jo unohtuu.
ei tunnu olevan hänelle niin tärkeää toisten muistaminen muutenkaan. Sekin on ollut vähän millä päällä sattuu olemaan.
Tytär kyllä muistaa aina ja tulee varmaan muistamaankin, siitä ei ole epäilystä, mutta poika, huh, huh. Mutta ei se mitään kun sen tietää, et sellanen hän on. Ei vain tajua, että voisi muuttua.