Rakkauden hautausmaa.

Miten poikasena lapsuuteni leikkipaikalla
haaveilin miehuudesta.Kuvittelin että
kunnollisuus on kunnia.Rehellisyys
miehen juhlapuku.Vilpittömyys miehisyyden
mitta.

Miten miehuudessa petyin siihen kaikkeen.
Miehen ollessa näin renttujen koivikkokujan.
Vilpin kunnian ja pettäjien taivaan.
Miten naiset rakastivat kiduttajiaan.
Hyväksyivät kunniattomuuden sänkiset
kasvot.

Nyt muistelen kaikkea tuota.
Käyn eilisessä ja muistojen puutarhassa.
Eivät hedelmät enää ole kirpeitä.
Vihannekset niin lujasti itseppäisessä maassa.
Eivät muistot enää satuta kunnollisen
miehen sydäntä.

Miten kertoa pojalleen ettei ole toivoa.
Että rakkauteen tarvitaan viinapullo ja nyrkki.
Miten sanoa hänelle joka haaveilee.
Miten kertoa toivottomuudesta.Ilmaista
mitä ei ole.Ja seistä rakkauden hautausmaan portilla.
10542
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

Täytyy sanoa, että on poikkeava runo tässä
massassa kaikin puolin.

Mutta hei, eihä tuollaista voi pojalle/lapselle
kertoa. Jos olet itse joutunut sen kokemaan, ei-
hän se sitä tarkoita että lapsellasi olisi saman-
lainen kohtalo. Herranen aika, kyllä rakkautta on
mutta se pitää löytää. Rakkaus synnyttää rakkaut-
ta, viha vihaa. Sitä pitää hoivata ja helliä, ei
se ole itsestäänselvyys.

Runosi pisti kyllä pohtimaan elämää/rakkautta.

Äänestä
  • Miten voi uskoa,että joku rakastuu kunnolliseen mieheen?Rehelliseen sydämeen?Tunteensa ilmaisevaan ihmiseen?

    Voiko uskoa kuoleman jälkeiseen elämään?
    Tai että paha saa palkkansa ja hyvä
    palkitaan? Ettei totuss kuole tulessakaan?

    Miten muuttaa satu eläväksi elämäksi?
    Tarina konkreettiseksi totuudeksi?
    Miten muuttaa tosiasiaa että kunnollisuus
    on kirous?

    Rakkaus on kummallinen tapa kertoa värisokealle,mitä värit kertovat.

    Äänestä

"Rakkauden hautausmaan porteilla"
Kulkemassa kohti kuolemaa.
Sinne missä.
Ei tunne mitään.
Ei koen mitään.
Kukaan ei kaipaa.
Kukaan ei koske.
Vaiko kääsinkö itse selkäni.
Pakenin hautausmaalle.,,,,,,,,,,,,

Arjen todellinen runosi monelle.
Sille ei vain mahda mitään,,,elämä on kuolema.

Äänestä
  • Kun ihminen kuolee ja makaa kotonaan
    viikkokausia kuolleena.kenenkään kaipaamatta,
    siinä maalautuu rakkauden yksi taulu..

    Elämä maalaa tauluja,ei rakkaus.
    Rakkaudettomia tauluja on liikaa.
    Se koskettaa.

    Joka päivä saisi olla välittämisen
    oppitunti.Ei kadunkulmaan jäätynyt
    soittorasia

    Miksi välittäminen on niin vaikeaa?
    Kädestä kiinni pitäminen niin
    mahdotonta? Ihmisenä oleminen niin
    paranormaali ilmiö?

    Arki kai vastaa?

    Mukavaa päivää sinulle.

    Äänestä

Rakkauteen ei tarvita viinapulloa ja nyrkkiä!
Sellainen EI ole rakkautta!
Ei kunnollisuus naisellekaan ole kunnia, sitäkin
voidaan käyttää hyväksi, kokemusta on!
Runosi on puhutteleva ja hieman katkeran oloinen. Kiitos kirjoittajalle!

Äänestä
  • Miehenä totesin miten mies kokee.
    Nainen varmasti tuntee samoin.
    Minusta vain sekin on osa rakkautta ja siitäkin pitää puhua.

    Ikävien asioiden esiin tuominen maistuu aina väkisin katkeralta.Ja sitä se pohjimmiltaan toki onkin.Minusta vain se sanoma on tärkeä ja siitä pitää puhua.

    Minusta rakkautta ei saa rakentaa
    itseisarvoiseksi joustavaksi tapahtumaketjuksi.
    Rakkauteen pitää liittää todellisuus,
    traagisuus ja rikkinäisyys,raadollisuuskin.

    Jos rakkaus menettää todellisuudentajun,
    se on joukko haaveita joissa elää tragedian siemen.

    Äänestä

Ei ihminen voi kuin kertoa oikeista ja vääristä valinnoista lapsilleen.
Jokainen tekee kuitenkin oman valintansa minkä tien ottaa käyttöönsä.
Enempää et voi tehdä.

Ps. Jokainen meistä tuntee välillä täysin epäonnistuneensa kaikessa, mutta aina löytyy jotakin (vaikka pientäkin) hyvää kun oikein miettii.

Äänestä
  • Kun saa olla terve,on hyvä päivä.Jokainen.
    Kun saa nähdä,kuulla,haistaa ja
    maistaa,tuntea,voiko paremmin olla?

    Elämä on jalokivi ja aarre.
    Mitä voi enemmän haluta ja rakastaa?
    Ihan joka päivää.Aamua jokaista ja iltaa.
    Elämistä siinä välillä.

    Mutta niin rakastat lastasikin.
    Rakastat kun on sen aika.Torut
    kun taas on sen aika.Ohjaat ja
    opastat.Sydämellä.Rakkaudella.

    Niin elämäkin on.Kaikelle on
    aika.On oltava rohkea ja päästettävä
    itku.On iloittava,päästettävä nauru.
    Onko rakkausruno revittävä irti
    juurineen elämästä?

    Minusta rakkausrunoksin saa itkeä kuin ihminen.
    Olla osa sydänvertamme.Ollakseen aito.

    Äänestä

alla tämän sinisen taivaan
voi mustakin näyttää mustemmalta
vaan mustastakin saadaan valkoinen
kun rakkautta riittää

en tarkoita pulloa en nyrkkiä
ei niistä yksikään nainen haaveile
eikä näe unta
pelolla sellainen nainen on kahlittu

mitä mies kertoo pojalleen
saman kuin äiti

rakasta
kaikki rakkaus ei ole oikeaa

älä satuta

kunnioita

ajattele
ennen kuin toimit

jos kettua lähtee karkuun
voi karhu tulla vastaan

itke
jos itkettää

näytä tunteesi

puhu

meille kaikille on
paikka täällä

sateen jälkeen
jossain kohtaa paistaa
aurinko

yön jälkeen
tulee aamu

paljon pitää kertoa
paljon jää kertomattakin
paljon jää
omien virheiden varaan
mutta meillä on oikeus
tehdä virheitä
saada ja antaa anteeksi

Älä vie toivoa
anna sitä repullinen lisää


Näin pohtii

Marin

Äänestä
  • Totuus on merkillinen asia.
    Rakkaudessakin.
    Naisen haaveet ovat kummallisia.
    Toiveet miehille tuntemattomia.
    Miksi nyrkki ja viina nautinto?

    Miksi verinen eilinen haave? Miksi
    kipu ja särky toiveena?
    Kummallista tuo rakkaus.
    Ja sen veriset monumentit.

    Hyvbäksikäyttäjä on sankari ja kunnollinen,välittävä,
    ilmaoiseva on peto,
    Miksi herkkyys on rikos ja tunne vankila?

    Kummallista tuo naisen rakkaus.
    Aurinkoisen puolen vaeltajalle.
    Valoisan puolen kulkijalle.Tämä naisen
    rakkaus tavoittaa satuttaja ja sivuuttaa
    pehmeän tavoittelijan.

    Toivo oli kerran.Kauan sitten.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Muuan mies. kirjoitti:

Miten poikasena lapsuuteni leikkipaikalla
haaveilin miehuudesta.Kuvittelin että
kunnollisuus on kunnia.Rehellisyys
miehen juhlapuku.Vilpittömyys miehisyyden
mitta.

Miten miehuudessa petyin siihen kaikkeen.
Miehen ollessa näin renttujen koivikkokujan.
Vilpin kunnian ja pettäjien taivaan.
Miten naiset rakastivat kiduttajiaan.
Hyväksyivät kunniattomuuden sänkiset
kasvot.

Nyt muistelen kaikkea tuota.
Käyn eilisessä ja muistojen puutarhassa.
Eivät hedelmät enää ole kirpeitä.
Vihannekset niin lujasti itseppäisessä maassa.
Eivät muistot enää satuta kunnollisen
miehen sydäntä.

Miten kertoa pojalleen ettei ole toivoa.
Että rakkauteen tarvitaan viinapullo ja nyrkki.
Miten sanoa hänelle joka haaveilee.
Miten kertoa toivottomuudesta.Ilmaista
mitä ei ole.Ja seistä rakkauden hautausmaan portilla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu