rakkautemme oli kuin kuohuva viini
huuma
jonka makeat pisarat toistemme huulilta haimme
rakkautemme oli kuin aikainen kesä
liian äkkiä puhjennut kukka
jonka hyytävä pohjoinen taittoi
nyt rakkautemme on
vain muisto
kalliorantaan nouseva aalto
joka takaisin pakenee
sen pärskeestä jää
vain poskelle suolainen pisara
huuma
jonka makeat pisarat toistemme huulilta haimme
rakkautemme oli kuin aikainen kesä
liian äkkiä puhjennut kukka
jonka hyytävä pohjoinen taittoi
nyt rakkautemme on
vain muisto
kalliorantaan nouseva aalto
joka takaisin pakenee
sen pärskeestä jää
vain poskelle suolainen pisara
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tietäisitpä kuinka Sinua on kaivattu ja runojasi.
Sinä tulit, kirjoitit runon jossa on kaikki mah-
dolliset ainekset ollakseen rakkauruno suurella
ärrällä. Kesä, makeus, kauneus ja sitten lopuksi
- haikeus, haikeus josta jää sydänalaan ikävä.
Kiitos että olet palannut, kiitos runostasi.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Se oli kultaista
se oli purppuraa
Se täytti kaiken
taivaan ja maan
Se hento oli
mutta kaunis niin
Sai silmäni sen
kauneus kyyneliin
Rakkaus tallessa
nukkuu vain
Se ei koskaan kuole
sen sinulta sain
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
Mukvaa pvää, peres ja kiitos kauniista runostsi! :)
*Muru huiskuttaa*
aivan lumoutuneena luin ja
*jummi jammi* jumiuduin tähän,
tää on niin kaunista ja herkkää,
melkein sielun silmin näen sen
"suolaisen pisaran" poskellasi
saanhan kiittää ja halata** :)