Bitumikermi vs patolevy

Patolevyn idea on päästää sokkeli "hengittämään", mahdollisen kosteuden haihtumaan. Jos seinän takana on huoneita, pitäisi kosteuden imeytyminen seinään estää.

Onko radonia?

Millainen kellari?

Mutta, jos kellarista tulee täyslämmin, niin sitten ainakin bitumi ( mielellään ainakin sen verran sopivaa eristettä tai se patolevy, että bitumi on suojassa teräviltä kiviltä) tai muu täysin vesi- ja radontiivis ratkaisu.

Ja sisäpuolelle ei sitten vissiin kannattaisi vedenpitävää kalvoa (lateksimaalia tai ainakaan märkätilan kosteuseristystä) laittaa ilman tuuletusrakoa...? Nimittäin se seinähän kuivuu sisäänpäin, ja sitä ei saa estää.

Ehdottomasti patolevy. Bitumisively on vanhaa tekniikkaa. Oikein tehtynä patolevy on hyvä. Noudatat prikulleen valmistajan ohjeita niin saat hyvän eristyksen kellarin ulkopuolelle.

Älä sorru sitten halpisversioihin. Alaosassa anturan
yläosa oikaistaan/viistetään ulospäin kallelleen johon sen kuivuttua tulee kylmäsivelyaine ja siihen liimataan kermi joka nostetaan n. 15 cm sokkeliin.
Sokkeli pitää olla puhdas ja tasainen eli koloja ei saa olla koska mikä tahansa eriste rikkoutuu ajan myötä kun siihen kohdistuu maanpaine. Merkkaa sokkelin yläpäähän korkeus mihin patolevyn pitää ulottua min 5 cm maanpinnan yläpuolelle. Yläreunaan patolvylista. Listan voi pinnoittaa/maalata sokkelin väriin niin se ei erotu häiritsevästi.Suojaa anturan päällä oleva kermi pehmeällä polystyreenimatolla. Tällöin se ei täyttövaiheessa vaurioidu. Käytä täyttömateriaalina karkeaa singelia raekoko n.8-30. Tee routaeristys patolevyä vasten joka suojaa sen samalla kun täytät vierustan.

eli varminta on laittaa sively alle ja paistettu kermi pintaan ja suojata em patolevyllä.

Minulla asian ratkaisi tarvittava radon-suojaus. Kellari on suojattava kaasuilta, jos on syytä epäillä maaperässä olevan radonia. Patolevy ei auta, vaikka meillä maaperä olisi antanut myöten. Siis bitumikermi ulkopuolelle, joka myös tarkoittaa, että sisäpuolisen seinän on oltava hengittävä.