Sain ensimmäisen paniikkikohtauksen varhaisessa murrosiässä ja kaikista oireista tartuin eniten siihen, että oma itse tuntui epätodelliselta. Silloin ei puhuttu paniikkihäiriöstä ja en todellakaan tiennyt mikä se oli. Pitkään sen jälkeen pohdin, että palasinkohan oikeasti normaaliksi vain jäinkö jotenkin "vajaaksi", lisäksi pelko itsensä menettämisestä uudelleen jäi alitajuntaan. Tämän jälkeen olen saanut 4-5 kohtausta ja joka kerta tuo depersonalisaation trauma kestää jopa kuukausia ennen kuin "uskallan" taas luottaa itseeni ja olla oma itseni. Siltikin alitajunnassa välillä tulee tuo kauhukokemus mieleen ja ikäänkuin tsekkaan, että se olen todella minä joka on tässä.
Kesällä sain läheisen sairastumisen vuoksi todella rajun kohtauksen, joka jatkui ja jatkui. Sain lääkkeet ja aloitin terapian. Toivottavasti tästä pääsisin eteenpäin. Pliis, kertokaa vastaavia kokemuksia.
Kesällä sain läheisen sairastumisen vuoksi todella rajun kohtauksen, joka jatkui ja jatkui. Sain lääkkeet ja aloitin terapian. Toivottavasti tästä pääsisin eteenpäin. Pliis, kertokaa vastaavia kokemuksia.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.