On se vaan perseestä kun taas tulee kevät ja valtavat määrät opiskelijoita eri oppilaitoksista. Ammaattikouluista valmistuu porukkaa ja ylioppilaslakkeja jaetaan, mutta tästä epäkohta vasta alkaa..
Nimittäin se miten vastavalmistuneita juhlitaan. Lukion päättäviä juhlistetaan suurilla juhlilla perheen, sukulaisten ja ystävien kesken. Ylioppilaslakin saaneet ilmoitettaan isosti eri aluiden sanomalehtien sivuilla, ja tätä hehkutusta jatketaan viikkotolkulla..
Mutta entä ammattikoulusta valmistuvat?? Itselläni ei nimittäin tule mieleen ainuitakaan ammattikoulustavalmistujaisjuhlia sukulaisten piirissä menneiltä vuosilta. Kuitenkin maassamme valmistuu vuosittain tuhansia ja tuhansia ammattiinsa valmistuvia, oman alansa osaajia.
Eikö heitä, itselleen ammatin opiskellleita, ja sitä myöten työelämään siirtyviä (=veronmaksajia) olisi syytä juhlistaa? Miksi ylioppilastutkintoa (3 vuotta yleisten aineiden opiskelua..) pidetään niin suuressa arvossa Suomessa?
Nimittäin se miten vastavalmistuneita juhlitaan. Lukion päättäviä juhlistetaan suurilla juhlilla perheen, sukulaisten ja ystävien kesken. Ylioppilaslakin saaneet ilmoitettaan isosti eri aluiden sanomalehtien sivuilla, ja tätä hehkutusta jatketaan viikkotolkulla..
Mutta entä ammattikoulusta valmistuvat?? Itselläni ei nimittäin tule mieleen ainuitakaan ammattikoulustavalmistujaisjuhlia sukulaisten piirissä menneiltä vuosilta. Kuitenkin maassamme valmistuu vuosittain tuhansia ja tuhansia ammattiinsa valmistuvia, oman alansa osaajia.
Eikö heitä, itselleen ammatin opiskellleita, ja sitä myöten työelämään siirtyviä (=veronmaksajia) olisi syytä juhlistaa? Miksi ylioppilastutkintoa (3 vuotta yleisten aineiden opiskelua..) pidetään niin suuressa arvossa Suomessa?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ammattikoulusta valmistuneet ja ylioppilaat ovat toisen asteen tutkintoja, silti suku käy vain ylioppilaan juhlissa. Ylioppilaaksi luetaan lähes kolmessa vuodessa, kun ammattikoulun käyneet lopettelevat kouluvuottaan toukokuun loppuun asti. Päivät ovat pitkiä, mutta arvostus köyhää.
Tasan ei käy onnenlahjat. Perinne säilyy läpi vuosikymmenten.
Eikö se ole osittain itsestäänkin kiinni, että järjestääkö niitä juhlia. Kyllä se juhlinta omasta perheestä ja itsestään aina lähtee, ei kukaan muu niitä voi järjestää.
Kyllä silloin kun serkkupoika valmistui, hänellä oli juhlat kotona ja suku kokoontui paikalle.
Ja täällä lehteen saa lähettää joka vuosi kutsut juhliin, mutta ehkä 99 prosenttia on joka vuosi ylioppilaiden kutsuja. Miksihän ammattiin valmistuvat eivät sitten lähetä niitä kutsuja.
Mielestäni ensimmäinen askel arvostuksen parantamiseen on oman itsetunnon kohentaminen. Eli perheensä kanssa järjestää juhlat, pistää vaikka ilmoituksen lehteen, ostaa nätin juhla-asun, eikä ajattele, että ei järjestä juhlia kun kukaan ei tule niihin kuitenkaan ja kukaan ei arvosta jne.
Itsekin opiskelen ammattikoulussa ja olen lukionkin käynyt. Kyllä ammattikoulua arvostetaan (tosin eivät kaikki amiksessa opiskelevat itse...), usein huonon itsetunnon omaava peilaa itse omat ajatuksesa muiden ajatuksiksi. Eli jos omasta mielestäsi olet täysi luuseri, niin luultavasti ajattelet muiden ajattevan samoin, vaikka kukaan ei ajattelisi mitään.
Sukulaisille laitettiin valmistujaisjuhlaan kutsut, mutta eipä tarvinnut kestitä, osanotto oli sen verran pientä. Eivätkä nämä sukulaiset uskoneet sitäkään, että ammattioppilaitoksesta pääsee pyrkimään yliopistoihin.
Ylioppilasjuhliin kyllä tultiin. Opiskelijalla itsellään on asenne kohdallaan, mutta sukulaisilla ei.
järjestetään ammattioppilaitoksesta valmistuvalle juhlat kotona. Ja koululla valmistujaisjuhla on yhtä juhlava kuin lukioissa kevätjuhlat.
onhan se juhliminenkin jokaisesta itsestä kiinni, mutta aikansa se vie ennenkuin näistä juhlista tulee yhtä yleisiä kuin yo-juhlista.
Mutta lehdissä ilmoittelu voisi kyllä olla samanarvioista. Jossain päin ammattiin valmistuvat kyllä julkistetaan, mutta vaatimattomammin kuin ylioppilaat
Niin. Esimerkiksi Turun seudulle tehdään näin: Keväisin julkistetaan juhlavasti joka ainoan alueen lukion valmistuvat ylioppilaat nimilistoineen. Tämä vie siis ainakin 5 sivua Turun Sanomien numerosta, lisäksi on haastatteluja valmistuvista ylioppilaista ja heidän tulevaisuudensuunnitelmistaan. Samalla alueella valmistuvista sadoista ellei tuhansista ammattikoululaisista ei puhuta ainoassakaan TS:n numerossa sanaakaan...
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-05-31,104:2:462714,1:0:0:0:0:0:
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-05-31,104:2:462713,1:0:0:0:0:0:
Vai ei puhuta sanaakaan...
Paljonkos se amikden käynyt maksaa veroja elämänsä aikana verrattuna lukion käyneeseen ja siitä edelleen akateemiseksi jatkaneeseen verrattuna??
Amis-Auvo maksaa 1/5 osan, amis-Alli ei edes sitä, kun hankkiutuu paksuksi sitä mukaa, kun kolleja osuu kohdalle ja makoilee kotona.
Amis on toisen asteen oppilaitos, eikä mikään estä amislaisia hakemasta yliopistoon. Meiltä hakee joka vuosi ja pääsee kanssa. Sen LISÄKSI, että jatkavat yliopistossa, heillä on myös valmis ammatti takataskussa. Entä sinulla?
Toisekseen: meillä on amiksessa ylioppilaslinjoja. Miksiköhän?
Kolmanneksi: amislaiset pääsevät tienaamiseen kiinni keskimäärin kuusi vuotta aiemmin kuin yliopistoissa jatkavat ja tämän lisäksi useimmilla amispohjaisilla ammateilla tienaa paremmin kuin akateemisilla. Itse esimerkiksi tienaan opettajana (akateemisesti koulutettu) huomattavasti vähemmän kuin koulustamme valmistuvat opiskelijat keskimäärin omissa ammateissaan. Onneksi on kuitenkin firma tässä rinnalla, ettei kaikki tulot ole tuosta opettajuudesta kiinni. Niin että se akateemisuudesta.
Pääsy pelkällä amispohjalla yliopistoon on kyllä niin harvinaista, että minusta on väärin "hehkuttaa"
ammattikoulua sillä argumentilla ja luoda kuvaa, että se olisi tässä asiassa jotenkin samalla viivalla lukion kanssa.
Kyseinen temppu vaatii joko ammattitutkintoa edellyttänyttä opiskelua tai valtavaa motivaatiota yhdistettynä kykyyn oppia ja omaksua hyvin teoreettista materiaalia täysin itsenäisesti. Eikä työ lopu sisällä pääsyyn - siitähän se varsinaisesti alkaakin.
Mahdollisuus päästä yliopistoon siis kyllä on olemassa, mutta on aikalailla makuasia, miten aito se oikeastaan on.
En todellakaan sano tätä mitenkään ilkeyttäni vaan, koska se on totta.
Edelleenkin suuri osa ihmisistä ei edes tiedä, että amiksesta on mahdollista hakea yliopistoon. Toisekseen amikseen useimmiten tullaan, koska mielenkiinto teoreettisiin aineisiin ei välttämättä miellytä: amiksissa opiskellaan työelämälähtöisesti soveltaen konstruktivismia usein projektipohjaisesti, siis tapaa, johon AMK:t ja yliopistot vasta pyrkivät - hieman kangerrellen.
Voidaan tietysti sanoa, että "pääsy yliopistoon pelkällä amispohjalla on harvinaista", koska suhde hakijoiden suhteen tekee siitä jo harvinaista. Mikäli hakijat suhteutettaisiin, olisi näkökulma vallan toinen. Kuinka suuri prosentti amispohjalla hakeneista pääsee ja kuinka moni ylioppilas?
Toisaalta kyse on myös yliopistosta, tiedekunnasta ja suuntautumisesta. Esimerkiksi Taideteollinen Korkeakoulu on yliopistotason oppilaitos. Samoin Teknillinen korkeakoulu. Näihin hakee ja pääsee joka vuosi opiskelijoita amispohjaisilla opinnoilla.
amisope on oikeassa. Minä olen suorittanut opinnot ammattiopistossa ja opiskelen luokanopettajaksi tällä hetkellä. Kyse yliopistoon pääsemisestä on motivaatiossa. Monelle alalle yliopistoon on jopa kiintiö sellaisille opiskelijoille, jotka otetaan pelkän pääsykokeen perusteella eli ei tartte olla ylioppilas. Mun yksi tuttava on opiskellut ammattioppilaitoksessa merkonomiksi ja väitteli nyt keväällä kauppatieteissä ja toinen on valmistunut nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi ja teki lisensiaattityön historiasta pari vuotta sitten ja nyt tekee väitöskirjaa. Meistä kolmesta kukaan ei ole opiskellut lukiossa päivääkään.
Silti en yritäkään väittää, että lukio olisi huono koulu tms. Asia on niin, että kukin edetköön omaa polkuaan niin pitkälle kuin haluaa ja tavoitelkoot omaa haaveammattiaan itselleen parhaalla mahdollisella tavalla.
Tottakai suhteutettuna amiksia pääsee yliopistoon "enemmän", sillä heistä tosiaan hakevat vain ne kaikkien motivoituneimmat ja päämäärätietoisimmat, jotka tarvittaessa menevät vaikka sitten sen harmaan kiven läpi.
Jos amiksesta ja lukiosta olisi yhtä paljon hakijoita, väittäisi lukiolaisia pääsevän kirkkaasti enemmän sisään, sillä yliopisto ja lukio kuitenkin ovat "opetustyyliltään" molemmat teoreettisia siitä huolimatta, että yliopistoonkin ehkä nykyään hieman yritetään tuoda myös käytännönläheisyyttä.
Kyse on aika paljonkin alasta. Jos esimerkiksi havittelee päästä lääketieteelliseen, lienee lukio valtavalla todennäköisyydellä ainut vaihtoehto.
>>Jos esimerkiksi havittelee päästä lääketieteelliseen, lienee lukio valtavalla todennäköisyydellä ainut vaihtoehto.
http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/opiskelijavalinta/valintatilastoja.htm
Poikkeuksia tietenkin aina on joukossa, kuten jo monesti todettu, mutta pääasiallisen trendin luulisi tuosta näkyvän.
Olettaisin, että esimerkiksi lukion pitkän matemaatiikan hallinta on lääketieteelliseen haettaessa valttia.
Aloittaessani opettamisen amiksessa, en tiennyt minäkään, että sen paperit oikeuttavat hakuun yliopistoihin ja korkeakouluihin. Keskusteltaessa vanhempien kanssa, se on useimmille heillekin yllätys. Opinto-ohjaajat yläasteilla eivät myöskään mielellään asiasta puhu - niin tiukassa on edelleen asenteellisuus lukion käymisen puolesta.
Mitä olen entisten opiskelijoideni kanssa keskustellut, monet valmistuttuaan amiksessa menevät suoraan töihin, koska työssäoppmisjakson avulla on löytynyt hyvä sauma tehdä rahaa. Yliopistoihin haetaan sitten vuoden parin kuluttua, jolloin hakuprofiilina onkin "alan ammattilainen".
Olen kannustanut opiskelijoitani hakemaan yliopistoihin. Alalla, jolla opetan tarvitaan erityislahjakkuutta, jota myös alan yliopistoissa ja korkeakouluissa haetaan. Tällaisilla aloilla toisen asteen oppilaitoksen todistuksella (oli kyseessä sitten lukio tai amis) voi saada valintakokeissa jokusen pisteen, mutta pääosin valinta tapahtuu erittäin tiukkojen valintakokeiden, soveltuvuuden ja lahjakkuuden perusteella.
Nyt on kolmivaiheisten valintakokeiden viimeinen jakso juuri alkanut ja näyttää siltä, että kaikki tänä keväänä koulustamme valmistuneet amispohjaiset hakijat ovat edelleen mukana kilvassa. Toisin sanoen: tänä vuonna tälle alalle yliopistoon hakeneista kaikista hakijoista amislaisia oli noin 4 prosenttia - valintakokeiden viimeiseen jaksoon päässeistä noin 25 prosenttia.
Näyttää siltä, että toteutuessaan tämä uusi Aalto-yliopistoksi nimetty innovaatioyliopisto on nimenomaan opinahjo, jonka alat taideteollisuus, media, muotoilu, tekniikka, mainonta, markkinointi ja kauppatieteet tulevat tarjoamaan eniten mahdollisuuksia amispohjaisille hakijoille.
Nykynuoret hakevat mieluummin amiskaan, vaikka sinne on vaikeampi päästä kuin lukioon. Olettaisin, että vanha väki arvostaa ylioppilastutkintoa enemmän kuin amiskaa. Johtuneeko arvostus siitä olettamuksesta, että ainoastaan ylioppilaalla olisi oikeus edetä opintourallaan.
Oma sukuni on ihan käsittämätöntä, vain ylioppilas on jotain, lahjaa ostetaan, tullaan juhlaan. Yliopistoon pyrkivälle, amiskasta valmistunut saa viettää juhlansa perhepiirissä.
minun poikani valmistuu ammattiin nyt toukokuun viimeisenä ja olen jo tilannut kakut ja suolaiset leivonnaiset. Lippu vedetään salkoon ja sukulaisille, kummeille ja kaimoille on tiedotettu. Jotkut ovat jo kyselleetkin että koskas ne juhlat on.
Isot juhlat niistä tulee ja hienot, koska pojalla on ammatti ja jo työpaikka valmiina odottamassa.
keväänä lukiosta ylioppilaaksi, mutta olen silti samaa mieltä kanssasi että minusta yhtälailla täytyisi juhlia ja hehkuttaa ammattikouluista valmistuvaa porukkaa. Kyllähän hekin joutuvat työtä koulunsa eteen tekemään ja 3 vuotta kestää niinkuin lukiokin. Nyt jos olisin yhdeksännellä luokalla niin en kyllä lukioon jatkaisi vaan ammattikouluun. Monilla kavereilla on nyt ammatti opiskeltuna ja joillakin jo töitä tiedossa. Minä taas olen aika tyhjän päällä kun en tiedä oikein vielä että minne suuntaisi opiskelemaan ja täytyisi vielä jaksaa 3 vuotta opiskella että saisi jonkun ammatin kun ei näillä pelkillä lukion papereilla töihin hypätä.